Ekonomistipaneelin enemmistö katsoo, että eurosta on tähän mennessä ollut Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa. Väittämän torjuu kuudesosa ekonomisteista.

Kysymys: Eurosta on tähän mennessä ollut Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa.

VastaajaYliopisto/tutkimuslaitosVastausVarmuusKommenttiProfiili ja vastaukset
Tom BerglundHankenSamaa mieltä8Profiili ja vastaukset
Petri BöckermanTurun kauppakorkeakoulu / Palkansaajien tutkimuslaitosSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Essi EerolaVATTEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Bengt HolmströmMITSamaa mieltä7Seka taloudellista etta turvallisuuspoliittista.Profiili ja vastaukset
Seppo HonkapohjaAalto Yliopiston KKKEi vastannutProfiili ja vastaukset
Anni HuhtalaVATTEpävarma5Tämän todentaminen lienee vaikeaa, kun samaan aikaan on tapahtunut melkoisia muitakin muutoksia Suomen kansantaloudessa.Profiili ja vastaukset
Ari HyytinenHankenSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Unto HäkkinenEi vastannutProfiili ja vastaukset
Edvard JohanssonÅbo AkademiSamaa mieltä5Profiili ja vastaukset
Esa JokivuolleSuomen PankkiVahvasti samaa mieltä8Profiili ja vastaukset
Juha JunttilaJyvaskylan yliopistoSamaa mieltä9Profiili ja vastaukset
John M. JuseliusSuomen Pankki Samaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Markus JänttiTukholman yliopistoSamaa mieltä7Uskon eurojäsenyyden vähentäneen suomalaisten taloudenpitäjien kohtaamaa volatiliteettia ja alentaneen riskipreemioita. Euron viime vuosien ongelmat olisivat uskoakseni heijastuneet myös Suomeen. Profiili ja vastaukset
Panu KalmiVaasan yliopistoEpävarmaProfiili ja vastaukset
Seppo KariVATTSamaa mieltä6Profiili ja vastaukset
Karlo KaukoSuomen PankkiEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Jaakko KianderSamaa mieltä8Hyödyt ovat suuremmat kuin haitat ja finanssipolitiikan teho on parantunutProfiili ja vastaukset
Ilkka KiemaPalkansaaajien tutkimuslaitosEi vastannutProfiili ja vastaukset
Juha KilponenSuomen PankkiVahvasti samaa mieltä8Profiili ja vastaukset
Jarmo KontulainenVahvasti samaa mieltä10Profiili ja vastaukset
Iikka KorhonenSuomen PankkiVahvasti samaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Pekka J. KorhonenVahvasti samaa mieltä8Profiili ja vastaukset
Mika KortelainenValtion taloudellinen tutkimuskeskusSamaa mieltä6Profiili ja vastaukset
Tuomas KosonenPalkansaajien tutkimuslaitosEi vastannutProfiili ja vastaukset
Kaisa KotakorpiVATT; Turun yliopistoEpävarmaEuro-alue ei todennäköisesti ole optimaalinen valuutta-alue, mutta siitä on vaikea saada varmuutta mitä olisi tapahtunut jos Suomi olisi jäänyt ulkopuolelle. Sopivaa verrokkia on vaikea löytää. Esim. Ruotsin ja Suomen erilaiselle talouskehitykselle on muitakin syitä kuin rahaliiton jäsenyys.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Markku KotilainenElinkeinoelämän tutkimuslaitos - EtlaSamaa mieltä5Nettohyöty ei kuitenkaan ole ollut kovin suuri viimeaikaisen taantuman vuoksi. Kelluvalla kurssilla kilpailukykyä olisi saatu nopeammin parannettua. Koska kilpailukykysopimus näyttää toimivan, uskon asteittain päästävän selvemmin plussan puolelle. Kaikki riippuu tietysti tulevasta rakenteiden joustavuudesta ja siitä, säilyykö konsensus.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Klaus Kulttihelsingin yliopistoVahvasti samaa mieltä8Profiili ja vastaukset
Timo KuosmanenAalto yliopiston kauppakorkeakouluEri mieltä6Profiili ja vastaukset
Tomi KyyräValtion taloudellinen tutkimuskeskusSamaa mieltä8Profiili ja vastaukset
Jani-Petri LaamanenTampereen yliopistoEi vastannutProfiili ja vastaukset
Marita LaukkanenValtion taloudellinen tutkimuskeskusEi mielipidettä8Profiili ja vastaukset
Jani LuotoHelsingin yliopistoEi mielipidettä5Profiili ja vastaukset
Mika MalirantaEtla / Jyväskylän yliopistoSamaa mieltä2Ajattelen tässä myös muita kuin BKT:llä mitattavia asioita.Profiili ja vastaukset
Topi MiettinenSvenska HandelshögskolanEri mieltä2Vaikuttaa siltä, että markan ulkoiseen arvoon vaikuttamalla kilpailukykyä olisi voitu säädellä kivuttomammin ja tehokkaammin. Tämän keinon jäättäminen työkalupakin ulkopuolelle oli kenties perusteltua muista kuin taloudellisista syistä. Toki rahapolitiikan ulkoistaminen leveämmille harteille on vähentänyt uskottavuuspaineita. Noilla leveämmillä harteilla on jatkeenaan kuitenkin myös paksummat sormet, jotka eivät kykene rahapolitiikkan hienomotoriseen säätelyyn pikkuriikkisen kansantalouden erityistarpeisiin, joita on ilmaantunut roppakaupalla.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Hennamari MikkolaSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Pauli MurtoAalto-yliopistoEi vastannutProfiili ja vastaukset
Niku MäättänenEtlaEpävarma6Euro on laskenut kansalaisten ja yritysten rahoitus- ja transaktiokustannuksia. Toisaalta finanssikriisin jälkeen euro hidasti vientiteollisuuden ongelmien korjaantumista. Lisäksi euro on saattanut jarruttaa koko EU:n kehitystä. Hyötyjen ja haittojen yhteenlaskeminen on hankalaa, koska emme tarkkaan tiedä miltä maailma olisi näyttänyt ilman euroa. Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Katariina Nilsson HakkalaAalto yliopisto/ ETLAVahvasti samaa mieltä10Profiili ja vastaukset
Elias OikarinenTampereen yliopistoSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Tapio PalokangasHelsingin yliopistoEpävarmaEurosta oli alkuaikana (< 2008) Suomelle suuresti hyötyä, koska se vakautti talouden poistamalla inflaation ja taipumuksen devalvaatiosykleihin. Tämän jälkeen on rikottu Maastrichtin sopimusta ottamalla käyttöön “yhteisvastuu“ veloista, mikä tuo euro-alueelle moraalikato-ongelman.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Tuomas PekkarinenVATTSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Hannu PiekkolaVaasan yliopistoSamaa mieltä7Pitkän aikavälin ratkaisu joka tuo luottamusta Suomen talouteen, vrt. esim. Nordean muutto Suomeen.Profiili ja vastaukset
Jukka PirttiläHelsingin yliopistoEri mieltä4Sopeutuminen asymmetrisiin kriiseihin on vaikeampaa eurossa.Profiili ja vastaukset
Matti PohjolaAalto-yliopisto kauppakorkeakouluEpävarma8Vastaus riippuu siitä mikä olisi ollut eurolle vaihtoehto (esimerkiksi kelluva valuutta ja inflaatiotavoite vai jokin muu), jota ei kysymyksessä ole määritelty. Profiili ja vastaukset
Petri RouvinenETLA, Elinkeinoelämän tutkimuslaitosSamaa mieltä6Yksi keskeisistä ideoista euroon mennessä oli, että ulkoisen pakkopaidan ja ajoittaisista devalvaatioista luopuminen pakoittaisi sisäiseen joustavuuteen. Sittemmin kävi ilmeiseksi, että pakkopaita kyllä sitoo mutta sisäistä joustavuutta ei löydy ainakaan riittävästi. Tästä näkökulmasta Suomi olisi ehkä ollut paremmassa asemassa ilman euroa (sivuutan tässä koko euron kaatumiseen liittyvän uhan). Toisaalta uskon, että euro on tuonut vakautta sekä jatkuvaa hyötyä niin yrityksille kuin kuluttajille paremman hintojen vertailtavuuden, lisääntyneen tuontitarjonnan/-kilpailun sekä valuutanvaihto ja -suojauskustannusten laskun kautta. Yleisen keskustelun kannalta ongelmana on, että nämä hyödyt syntyvät kovin pieninä puroina, hajautetusti ja pitkän ajan kuluessa, jolloin nämä edut tulevat aliarvostetuksi.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Olli-Pekka RuuskanenPellervon taloustutkimusSamaa mieltä6Profiili ja vastaukset
Hannu SalonenTurun yliopistoVahvasti samaa mieltä8Profiili ja vastaukset
Matti SarvimäkiAalto-yliopiston kauppakorkeakouluEi vastannutProfiili ja vastaukset
Rune StenbackaSvenska handelshögskolanSamaa mieltä5Vastaus laadittu oletuksella että muut kuin pelkästään talousvaikutukset otetaan huomioon.Profiili ja vastaukset
Olli TahvonenHelsingin yliopistoEi vastannutProfiili ja vastaukset
Juha TervalaHelsingin yliopistoVahvasti eri mieltä9On perinteinen näkemys, että kelluva valuuttakurssi on optimaalista rahapolitiikkaa. On normaalia, että maiden suhteellisten hinta- ja palkkatasojen täytyy ajoittain sopeutua. Sisäiset hintatasot ovat erittäin jäykkiä ja tästä syystä oma valuutta, joka mahdollistaa maiden välisten hintatasojen muutokset joustavasti valuuttakurssimuutosten avulla, on hyvä asia. Myös Pohjoismaiden talouksien käyttäytymiset globaalin talouskriisin aikana ja sen jälkeen tukevat näkemystä (katso esim.: http://voxeu.org/article/great-recession-case-flexible-exchange-rates-alive-and-well).Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Marko TerviöAalto-yliopistoEri mieltä3Profiili ja vastaukset
Roope UusitaloHelsingin yliopistoSamaa mieltä3Profiili ja vastaukset
Jari VainiomäkiTampereen yliopistoEri mieltä8Omalla valuutalla Suomen kehitys olisi todennäköisesti muistuttanut enemmän Ruotsin kehitystä. EU alue ei ole vielä(kään) optimaalinen valuutta-alue. Profiili ja vastaukset
Hannu VartiainenHelsingin yliopistoSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Vesa VihriäläEtlaEri mieltä9EMU-jäsenyyden taloudelliset edut liittyvät kaupankaynnin edellytysten paranemiseen (mikrotaloudelliset tehokkuusedut) ja makrotaloudellisen vakauden lisääntymiseen. Haitat puolestaan liittyvät itsenäisen korkopolitiikan ja valuuttakurssijouston katoamiseen. Vertailu Ruotsiin osoittaa, etteivät Suomen EMU-jäsenyydestä saamat kaupankäyntiedut ole merkittäviä eikä myöskään makrotaloudellinen vakaus ole eurojäsenyyden takia parantunut. Potentiaalisten haittojen osalta itsenäisen korkopolitiikan menetys ei ole merkittävä seikka, koska EKP:n rahapolitiikka on sopinut Suomelle hyvin ja välittynyt yksityiseen sektoriin. Sen sijaan valuuttakurssijouston puute on hidastanut kustannuskilpailykyvyn sopeutumista, kun työmarkkinoiden joustavuus ei ole riittävää. Suomen hidas toipuminen ei kuitenkaan johdu yksin kustannuskilpailukykyongelmasta. Lisäksi eurojäsenyyteen liittyy poliittisia hyötyjä ja eroamiseen erilaisia kustannuksia. Siten johtopäätös ei ole, että Suomen pitäisi erota eurosta.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Jouko VilmunenTurun yliopisto/kauppakorkeakouluSamaa mieltä9Suomen rahoitusmarkkinat eivät ole olleet euroa edeltäneen historiansa aikana näin vakaat. Talousongelmat eivät johdu eurosta. Kiinteän kurssin aikana ennen euroa meillä oli samansuuntaisia ongelmia jatkuvasti. Devalvointi ja sen mahdollisuus tappoi kannusteet korjata talouden vinoutumia. Joustava kurssikaan ei takaa ongelmattomia hyötyjä.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Sami VähämaaVaasan yliopistoVahvasti samaa mieltä8Profiili ja vastaukset
Juuso VälimäkiAalto yliopiston kauppakorkeakouluSamaa mieltä6Profiili ja vastaukset
Eva ÖsterbackaÅbo AkademiEpävarma6Profiili ja vastaukset