Lähes kuusi kymmenestä taloustieteilijästä ei osaa tai halua ottaa kantaa kysymykseen siitä, ovatko sote- uudistukseen liittyvät kannusteongelmat suuremmat kuin valinnanvapausmallista koituva hyöty. Kantaa ottaneiden suhtautuminen uudistukseen on enimmäkseen kriittistä.

Kysymys: Hallituksen esityksen mukaiseen sote-uudistukseen liittyvät mahdolliset kannusteongelmat ovat suurempia kuin valinnanvapausmallista koituva hyöty.

VastaajaYliopisto/tutkimuslaitosVastausVarmuusKommenttiProfiili ja vastaukset
Jyrki Ali-YrkköETLASamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Tom BerglundHankenVahvasti eri mieltä9Kysymys huonosti muotoiltu. Jos kysytään valinnanvapausmallin haitoista ja hyödyistä niin hyödyt monien palvelujen (ei kaikkien) kohdalla suuremmat.Profiili ja vastaukset
Petri BöckermanJyväskylän kauppakorkeakoulu / Työn ja talouden tutkimus LABORESamaa mieltä6Profiili ja vastaukset
Essi EerolaVATTEpävarma5Profiili ja vastaukset
Bengt HolmströmMITEpävarmaProfiili ja vastaukset
Anni HuhtalaVATTEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Ari HyytinenHankenEi mielipidettä10Profiili ja vastaukset
Edvard JohanssonÅbo AkademiEpävarma5Profiili ja vastaukset
Esa JokivuolleSuomen PankkiEpävarma5Profiili ja vastaukset
Juha JunttilaJyvaskylan yliopistoSamaa mieltä9Profiili ja vastaukset
John M. JuseliusSuomen PankkiEpävarma2Profiili ja vastaukset
Markus JänttiTukholman yliopistoSamaa mieltä9Kysymys lähtee siitä, että valinnanvapaudesa koituu positiivisia hyötyjä. Itse en pidä sitä kovin todennäköisenä. Vaikka jokin 'valinnanvapauden' (joka ei ole kovin tarkasti määritelty taloustieteen termi) toteuttamismuoto tuottaisi nykytilaan nähden 'hyötyjä' (joka sekään ei ole hyvin määritelty termi), ilman että tiedossa on mitä sillä tarkoitetaan kysymykseen on lähes mahdoton vastata. Uskon kuitenkin, että kannusteongelmat ovat erittäin isoja, joten pienikin hyöty jäisi selvästi niiden alle.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Panu KalmiVaasan yliopistoEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Seppo KariVATTEpävarma10Profiili ja vastaukset
Karlo KaukoSuomen PankkiEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Jaakko KianderEpävarmaTästä ei ole vielä kovin hyviä vaikutusarvioitaProfiili ja vastaukset
Juha KilponenSuomen PankkiEpävarma10Profiili ja vastaukset
Jarmo KontulainenEri mieltä4Profiili ja vastaukset
Iikka KorhonenSuomen PankkiEi mielipidettä6Profiili ja vastaukset
Pekka J. KorhonenVahvasti eri mieltä7Kaikki riippuu siitä, miten valinnanvapausmalli toteutetaan. Suoriteperusteinen osuus mallissa pitäisi olla suurempi. Maakuntien maksut palvelujen tuottajille pitäisi perustua tuottajien tehokkuuteen (laajasti ymmärrettynä).Profiili ja vastaukset
Mika KortelainenTurun yliopistoEri mieltä8Profiili ja vastaukset
Kaisa KotakorpiTampereen yliopisto; VATTVahvasti samaa mieltä9Vastaus viittaa edelliseen lakiluonnokseen. Terveyskeskuksia ei tulisi samalle alueelle montaa; kilpailun edellytykset ovat huonot. Kun asiakasmaksut olisivat kaikkialla samat, kilpailtaisiin laadulla. Laatua on vaikea havaita mikä myös heikentää kilpailun edellytyksiä. Kustannuksia olisi vaikea hallita: Jos palveluntuottajien korvaukset perustuvat annettuun hoitoon, kannusteita hillitä kustannuksia ei ole. Jos korvaukset perustuvat asiakkaiden määrään, on kannusteet hillitä kustannuksia kunkin asiakkaan kohdalla. Mutta houkutellakseen lisää asiakkaita, palveluntuottaja voi esim. määrätä erikoissairaanhoidon toimenpiteitä, jolloin syntyy mielikuva hyvästä hoidosta, vaikka hoidot eivät olisi tarpeellisia. Terveydenhoitomarkkinoiden avaaminen kilpailulle ei takaa tehokasta kilpailua, vaan vaatii monimutkaista sääntelyä. Kustannukset voivat nousta ja laatu voi kärsiä – hoitoa voidaan tarjota liian vähän tai liikaa. Julkisen ja yksityisen sektorin työnjako on myös tärkeä kysymys.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Markku KotilainenElinkeinoelämän tutkimuslaitos - EtlaEpävarma4Jää nähtäväksi ja riippuu mallista. Nythän se on auki.Profiili ja vastaukset
Klaus Kulttihelsingin yliopistoEi mielipidettä10Profiili ja vastaukset
Timo KuosmanenTurun kauppakorkeakoulu, Turun yliopistoEpävarma3Profiili ja vastaukset
Tomi KyyräValtion taloudellinen tutkimuskeskusEi mielipidettä5Profiili ja vastaukset
Marita LaukkanenValtion taloudellinen tutkimuskeskusEi mielipidettä9Profiili ja vastaukset
Jani LuotoHelsingin yliopistoEi mielipidettä 5Profiili ja vastaukset
Mika MailirantaTyön ja talouden tutkimus LABORE / Jyväskylän yliopistoSamaa mieltä2Profiili ja vastaukset
Topi MiettinenSvenska HandelshögskolanSamaa mieltä4Terveydenhuoltomarkkinoilla informaatio on hyvin epäsymmetrista. Tämä on omiaan johtamaan tehottomuuteen, kuten Bengt Holmströmin tutkimuksistakin käy hyvin ilmi. Lisäksi moni palvelu ja hyödyke saattaa olla jopa ns. credence good tyyppiä, jossa asiakas ei edes palvelun ostettuaan voi millään tietää, oliko palvelu tai tuote olennaisilta osiltaan laadukas. Asiakkaat päätyvät valitsemaan tuottajan vastaantuloaulan tapettien värin ja taustamusiikin nojalla, kun valinta pitäsi tehdä diagnoosien osuvuuden ja hoidon tehokkuuden nojalla, jonka arvioimiseen asiakkaan asiantuntemus ei riitä. Esimerkiksi katujen aurauksen tai jopa lasten päivähoidon osalta informaation epäsymmetriaan liittyvät ongelmat vaikuttavat paljon pienemmiltä kuin terveydenhuollossa. Toki tehokkuushaasteet terveydenhuollossa ovat suuria myös julkisesti tuotetussa terveydenhuollossa, mutta kilpailun hyödyt ovat tällä alalla epäselvempiä kuin monilla muilla.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Hennamari MikkolaKansaneläkelaitosEri mieltäKannusteongelmat ovat ratkaistavissaProfiili ja vastaukset
Niku MäättänenHelsingin yliopisto ja Helsinki GSEEpävarma5Profiili ja vastaukset
Katariina Nilsson HakkalaAalto yliopisto/ ETLAVahvasti eri mieltä8Profiili ja vastaukset
Elias OikarinenOulun yliopistoEpävarma5Profiili ja vastaukset
Tapio PalokangasHelsingin yliopistoEpävarmaKoko SOTE-hanke on äärimmäisen epävarmalla pohjalla, jotta siitä voitaisiin tehdä mitään järkeviä ennusteita.Profiili ja vastaukset
Tuomas PekkarinenVATTVahvasti samaa mieltäProfiili ja vastaukset
Hannu PiekkolaVaasan yliopistoEpävarma7Eikö uudistuksessa pyrite kannustavuuteen, todellisuus voi tietysti olla toinen.Profiili ja vastaukset
Jukka PirttiläHelsingin yliopistoEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Matti PohjolaAalto-yliopisto kauppakorkeakouluEi mielipidettä7Profiili ja vastaukset
Petri RouvinenETLA, Elinkeinoelämän tutkimuslaitosEpävarma6Kansalaisten silmissä valinnanvapaudessa on käsittääkseni eniten kyse hoitoon pääsystä eikä niinkään siitä, missä ja kenen toimesta hoitoa tarjotaan. Valinnanvapaus kuulostaa siis houkuttelevalta erityisesti siksi, että kansalaiset laskevat pääsevänsä hoitoon heti niin halutessaan. Vaikeasti ratkaistavia kannustinongelmia syntyy tarjonta- ja kysyntäpuolella. Lisäksi valinnanvapaus pikemminkin nostaa kuin laskee kokonaiskustannuksia.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Olli-Pekka RuuskanenPellervon taloustutkimus, Vaasan yliopistoEpävarma5Profiili ja vastaukset
Hannu SalonenTurun yliopistoSamaa mieltä5Mikäli kannusteongelmilla viitataan siihen että määrätäänkö liikaa hoitoa tai tarpeetonta hoitoa ja jäävätkö vaikeat tapaukset hoidon ulkopuolelle, niin ehkä tällaistakin ongelmaa tulee olemaan. Toisaalta en tiedä paljonko valinnanvapaus oikeastaan lisääntyy nykytilaan verrattuna. Minusta valinnanvapautta on jo nyt riittävästi.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Rune StenbackaSvenska handelshögskolanEri mieltä7Profiili ja vastaukset
Olli TahvonenHelsingin yliopistoSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Juha TervalaHelsingin yliopistoSamaa mieltä3Profiili ja vastaukset
Marko TerviöAalto-yliopistoVahvasti samaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Roope UusitaloHelsingin yliopistoEi mielipidettä2Hankala juttu. En ole (vielä) kerinnyt tarpeeksi perehtyä.Profiili ja vastaukset
Jari VainiomäkiTampereen yliopistoEi mielipidettä1Profiili ja vastaukset
Hannu VartiainenHelsingin yliopistoSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Vesa VihriäläHelsingin yliopistoEpävarma7Kansalaisten valinnanvapauden lisääminen terveys- ja sosiaalipalveluiden käytössä on lähtökohtaisesti hyvä asia, koska vaihtoehdot sinänsä lisäävät hyvinvointia ja valinnanvapauden pakottama kilpailu on omiaan tehostamaan tuotantoa ja parantamaan palveluiden laatua. Potentiaaliset ongelmat liittyvät yhtäältä siihen, että toimijoiden kannusteita ei pystytä määrittämään järkevällä tavalla ja toisaalta kilpailun vähäisyyteen. Ensinmainitun osalta ns. kapitaatiomaksun määrittäminen asiakkaiden/potilaiden ominaisuuksia vastaavaksi on avainkysymys. Näistä syistä ei voi olla varma lopputuloksesta, varsinkin kun monet avainkysymykset ovat vielä auki. Ruotsin kokemukset valinnanvapauden tuomisesta terveyspalveluihin tukee käsitystä palveluiden laadun ja saatavuuden paranemisesta. Sen sijaan kustannussäästöjä ei ilmeisesti ole saatu.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Jouko VilmunenTurun yliopisto/kauppakorkeakouluEpävarmaProfiili ja vastaukset
Sami VähämaaVaasan yliopistoSamaa mieltä4Profiili ja vastaukset
Juuso VälimäkiAalto yliopiston kauppakorkeakouluVahvasti samaa mieltä9Profiili ja vastaukset
Eva ÖsterbackaÅbo AkademiSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset