Kannat jakautuvat kolmeen yhtä suureen osaan kun ekonomisteitla kysytään, mitä tapahtuisi työn tarjonnalle, jos Suomessa otettaisiin käyttöön sosiaalisen vähimmäisturvan korvaava kansalaisen perustulo.

Kysymys: Jos Suomessa otettaisiin käyttöön sosiaalisen vähimmäisturvan korvaava kansalaisen perustulo, se heikentäisi työn tarjontaa. Perustulolla tarkoitetaan tässä ratkaisua, joka olisi julkisen talouden kannalta kustannusneutraali, olisi suuruudeltaan noin 560 euroa, ja kuuluisi myös työssä käyville henkilöille.

VastaajaYliopisto/tutkimuslaitosVastausVarmuusKommenttiProfiili ja vastaukset
Tom BerglundHankenSamaa mieltä8Profiili ja vastaukset
Petri BöckermanTurun kauppakorkeakoulu / Palkansaajien tutkimuslaitosSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Essi EerolaVATTEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Bengt HolmströmMITEpävarma4Riippuu siita miten veroneutraalisuus varmistetaan. Profiili ja vastaukset
Seppo HonkapohjaAalto Yliopiston KKKEi vastannutProfiili ja vastaukset
Anni HuhtalaVATTEpävarma5Odotan mielelläni käynnissä olevan kokeilun tuloksia työn tarjontavaikutuksista.Profiili ja vastaukset
Ari HyytinenJyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluEri mieltä4Profiili ja vastaukset
Unto HäkkinenEi vastannutProfiili ja vastaukset
Esa JokivuolleSuomen PankkiEpävarma5Profiili ja vastaukset
Juha JunttilaJyvaskylan yliopistoSamaa mieltä9Profiili ja vastaukset
John M. JuseliusSuomen Pankki Samaa mieltä5I would make it more socially acceptable not to work and make it harder to incentivize job seeking. Profiili ja vastaukset
Markus JänttiTukholman yliopistoEpävarmaTulovaikutus johtaisi työn tarjonnan vähenemiseen (tai ei ainakaan sen kasvamiseen). Toisaalta vakituista työpaikkaa vailla olevien työssäkäynti saattaisi lisääntyä. Vaikea arvioida mikä nettovaikutus olisi.Profiili ja vastaukset
Panu KalmiVaasan yliopistoSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Seppo KariVATTEri mieltä6Noin matala perustulo ei varmaankaan vaikuttaisi juuri haitallisesti. Se poistaisi jäykkyyksiä jotka johtuvat sosiaalietuuksien monimutkaisista säännöksistä ja voisi olla työn tarjontaa vahvistava. Profiili ja vastaukset
Karlo KaukoSuomen PankkiEri mieltäPeriaatteessa perustulo voisi vähentää työn tarjontaa, mutta tuskin vielä noin pienellä summalla olisi paljonkaan vaikutusta. Profiili ja vastaukset
Jaakko KianderVahvasti samaa mieltä8Perustulo johtaisi marginaaliverojen kiristymiseen ja samalla joidenkin kohdalla vapaa-aika alkaisi houkutella nykyistä enemmänProfiili ja vastaukset
Juha KilponenSuomen PankkiVahvasti samaa mieltä8Profiili ja vastaukset
Iikka KorhonenSuomen PankkiEi mielipidettä10Profiili ja vastaukset
Pekka J. KorhonenEri mieltä7Hyvä uudistus ja poistaisi monta epäkohtaa mm. kannustinloukut.Profiili ja vastaukset
Mika KortelainenValtion taloudellinen tutkimuskeskusEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Tuomas KosonenPalkansaajien tutkimuslaitosVahvasti eri mieltä4Kysymykseen on vaikea vastata, koska siinä määritelty perustulo on mielestäni mahdoton toteuttaa. Siinä esitetty ajatus siitä, että 560 euroa olisi kaikille, myös työssä käyville tuon suuruisena, ja että se olisi samalla kustannusneutraali tuntuvat mahdottomilta toteuttaa yhtä aikaa. Jos perustulo verotettaisiin pois tai osittain tulojen kasvaessa (jolloin työssäkäyvät eivät saa 560 euroa käteen), voisi tämä jollain tavalla olla kustannusneutraali, mutta tämäkin riippuu paljon siitä mitä tapahtuu muille sosiaalituille. Jos taas muu sosiaaliturva muuttuu jotenkin ennalta määrittelemättömällä tavalla, vaikuttaa se potentiaalisiin työllisyysvaikutuksiin. Yksinkertainen vastaus on myös, että joidenkin ryhmien työllisyyttä perustulo vähenee (kun saa vastikkeetonta turvaa), joiden lisää (kun on helpompi ottaa tilapäisiä töitä vastaan).Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Kaisa KotakorpiVATT; Turun yliopistoEri mieltäProfiili ja vastaukset
Markku KotilainenElinkeinoelämän tutkimuslaitos - EtlaSamaa mieltä8Osa väestöstä tyytyisi perustuloon, jos päälle saisi vielä tarvittaessa muita tukia. Jos muita tukia ei saisi, työvoiman tarjonta voisi kasvaa. On oletettavaa, että ainakaan pääkaupunkiseudolla ei elettäisi 560 eurolla, joten kysymys implikoi muiden tukien olemassaoloa.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Klaus Kulttihelsingin yliopistoEpävarma10Profiili ja vastaukset
Timo KuosmanenAalto yliopiston kauppakorkeakouluEri mieltä5Uskon että kannustinloukkujen purkaminen voisi kasvattaa työn tarjontaa. Epäilen kuitenkin vahvasti onko väitteessä esitetty malli käytännössä toteutettavissa. Profiili ja vastaukset
Tomi KyyräValtion taloudellinen tutkimuskeskusSamaa mieltä6Riippuu pitkälti lisätulojen rajaveroasteesta, joka luultavasti olisi huomattavan korkea.Profiili ja vastaukset
Marita LaukkanenValtion taloudellinen tutkimuskeskusEpävarma9Profiili ja vastaukset
Jani LuotoHelsingin yliopistoEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Mika MalirantaEtla / Jyväskylän yliopistoSamaa mieltä3Vaikea sanoa varmasti, piru on yksityiskohdissa. Riippuu paljon siitä, miten perustulo sovitetaan muiden etuuksien ja verotuksen kanssa. Ymmärrän järjestelmän viehätyksen. Olen kuitenkin hyvin varma, että se vähentäisi työn tarjontaa, ellei siitä tehtäisi erittäin julmaa kaikkein köyhimpiä kohtaan. Sitä Suomessa tuskin juuri kukaan haluaisi.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Topi MiettinenSvenska HandelshögskolanEri mieltä3Kansalaisten hyvinvoinnin kannalta (jota ymmärtääkseni talouspolitiikalla pyritään edistämään) on tärkeää, että jokainen voi päättää itse, kuinka paljon työtä haluaa työmarkkinoilla tarjota, ja ymmärtää tämän päätöksen lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutukset omaan ansiotasoon. Lisäksi tehokkuuden vuoksi, näiden ansiotasovaikutusten pitäisi heijastella päätöksen yhteiskunnallisia kustannuksia. Perustulon pitäisi edistää tällaista päämäärää. Tämä edellyttää tietysti sitä, että työmarkkinat ovat myös sillä tavalla toimivat, että työtä tarjoavalla on mahdollisuus päättää tarjoamansa työn määrästä. Jos kaikki tarjolla olevat työtehtävät edellyttävät vähintään 50 tunnin työviikkoa, tällainen “joko nolla tai viisikymmentä“-päätöksenteko yhdistettynä perustuloon saattaa hyvinkin johtaa työn tarjonnan supistumiseen. Hienoa, että perustuloa nyt kokeillaan. Suotavaa olisi ollut, että sitä olisi päätetty kokeilla paremmilla koeasetelmilla ja suunnitelmilla (joita oli tarjolla).Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Hennamari MikkolaEpävarmaKatsotaan tuoko kokeilu mitään vastausta asiaan. Profiili ja vastaukset
Pauli MurtoAalto-yliopistoEi vastannutProfiili ja vastaukset
Niku MäättänenEtlaSamaa mieltä6Tällainen malli edellyttäisi verotuksen kiristämistä mikä puolestaan helposti vähentäisi työllisyyttä. Toisaalta pelkän vähimmäisturvan korvaaminen perustulolla ei poistaisi esimerkiksi ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan liittyviä kannustinongelmia. Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Katariina Nilsson HakkalaAalto yliopisto/ ETLAEpävarmaProfiili ja vastaukset
Elias OikarinenAalto-yliopistoEri mieltä6Profiili ja vastaukset
Tapio PalokangasHelsingin yliopistoSamaa mieltäJos perustulo toteutetaan esitetyssä muodossa ja työmarkkinoiden osallistuminen jätetään kunkin omani valinnan varaan, niin lyhytnäköisillä ihmisillä on suuri kiusaus jättäytyä pitkäksi aikaa työmarkkinoiden ulkopuolelle.Profiili ja vastaukset
Tuomas PekkarinenVATTEpävarmaEi tutkittua tietoa.Profiili ja vastaukset
Hannu PiekkolaVaasan yliopistoEri mieltäNäillä lähtökohdilla ainakin negatiivinen tulovero ja sen verokertymä olisi ehkä suurempi kuin nykyisen jos marginaalivero on tasainen 45%. Voisi siis harkita mutta lisäksi tulee olla kannustimia töihin.Profiili ja vastaukset
Jukka PirttiläTampereen yliopistoSamaa mieltä7Työttömyysturvan ehdoilla voidaan saada aikaan parempi työllisyys turvaa heikentämättä kuin perustulolla. Profiili ja vastaukset
Matti PohjolaAalto-yliopisto kauppakorkeakouluSamaa mieltä8Profiili ja vastaukset
Petri RouvinenETLA, Elinkeinoelämän tutkimuslaitosEpävarma7Kaikille vastikkeetta maksettavassa tulossa piilee epäilemättä vaaroja (Ehkä osa nykyisistä työttömyys- ja sosiaalietuuksista yhdistettynä jakauman alapäässä negatiiviseen tuloveroon olisi vaihtoehto?). Toisaalta nykyjärjestelmän korkeat ja joissain kohdin yli 100 % menevät marginaaliveroasteet ovat yhtä lailla ongelma, puhumattakaan järjestelmän monimutkaisuudesta niin hallinnon kuin kansalaisten näkökulmasta. Sikäli kun ainakin jollain asteella ollaan matkalla kohti “epätyypillisten“ työsuhteiden kasvavaa osuutta, kannatan perustulon kaltaisten ideoiden kokeilua. Tässä yhteydessä en ymmärrä, miksi tulo pitäisi olla universaali ja samansuuruinen kaikille? Eikö se voisi esim. laskea muiden tulojen noustessa?Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Olli-Pekka RuuskanenPellervon taloustutkimusEri mieltä6Profiili ja vastaukset
Hannu SalonenTurun yliopistoEri mieltä6Profiili ja vastaukset
Rune StenbackaSvenska handelshögskolanEri mieltä6Profiili ja vastaukset
Olli TahvonenHelsingin yliopistoEi vastannutProfiili ja vastaukset
Juha TervalaHelsingin yliopistoSamaa mieltä4Profiili ja vastaukset
Marko TerviöAalto-yliopistoEri mieltä7Fiksusti toteutettuna juurii toisin päin: työssäkäynnistä tulee houkuttelevampaa jos matalapalkkaisten todelliset rajaveroasteet laskisivat. Käytännön ongelma on siinä, että poliitikkojen suussa “perustulo“ on usein löperösti määritelty, ja pahimmillaan vain yksi härpäke lisää tukiviidakkoon. Toimiva perustulo vaatisi niin monitahoisen mullistuksen, että se saisi sote-uudistuksen näyttämään näpertelyltä. Ja huonosti viritetty perustulo olisi katastrofi. Itse kallistun, ainakin alkuun, EITC-tyyppisen uudistuksen suuntaan.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Roope UusitaloJyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluEri mieltä8560€ niin pieni että ei heiluttaisi työn tarjontaa. Toisaalta 560€ usein alle esim. toimeentulotukiminimin ja pienempi kuin ansiosidonaniset etuudet. Ellei perustulo korvaa näitä, ei sillä ole varsinaista vaikutusta. Profiili ja vastaukset
Jari VainiomäkiTampereen yliopistoEpävarma5Jos asiasta olisi varmuus niin perustulokokeiluja ei tarvittaisi. On olemassa ryhmiä joilla vaikutukset ovat erisuuntaisia, joten kokonaisvaikutus on epäselvä.Profiili ja vastaukset
Hannu VartiainenHelsingin yliopistoEri mieltäProfiili ja vastaukset
Vesa VihriäläEtlaEpävarma4Vaikutus työn tarjontaa riippuu siitä, miten kuvatunlainen perusturva rahoitetaan ja miten muut tulonsiirrot reagoivat. Perustulon piiriin tulevilla henkilöillä työn tekemisen kannustimet paranevat ainakin johonkin tulotasoon saakka olettaen, että muut tulonsiirrot eivät muutu. Sen sijaan jo työssä olevilla henkilöillä, joiden tuloverotus kiristyy, kannustimet heikkenevät. Jos perusturva rahoitetaan muuten kuin tuoveroilla, työn tarjonnan kannustimien voi olettaa keskimäärin paranevan. Nuorten perustulolla voi olla kielteinen vaikutus pidemmän ajan työlistymisedelltyksiin, mikäli se vähentää heidän kannustimiaan hankkia koulutusta ja työkokemusta. Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Jouko VilmunenTurun yliopisto/kauppakorkeakouluSamaa mieltä5Ehkä kansalaistulo korvaisi nykyisen hyvin sekaisen tuki- ja tulonsiirtojärjestelmän, miikä puoltaisi jotenkin määritellen neutraalisuutta. Mutta työnteosta riippumatonta tuloa? Teoreettisesti on mahdollista, että työnteon kannusteet heikkenisivät, mutta onko mainittu summa riittävän suuri päätökselle olla osallistumasta työmarkkinoille?Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Sami VähämaaVaasan yliopistoEpävarma3Profiili ja vastaukset
Juuso VälimäkiAalto yliopiston kauppakorkeakouluEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Eva ÖsterbackaÅbo AkademiEri mieltä7Profiili ja vastaukset