Tero Kuusi
Tutkimusjohtaja, makrotalouden ja julkistalouden linja
Etla
- Kotisivu
- @TeroKuusi
- Liittynyt 4.2.2021
Vastaukset
Julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon aloilla on jo kevään 2022 palkkaratkaisussa otettava huomioon sote-uudistukseen liittyvästä palkkojen yhteensovittamisesta (palkkaharmonisaatio) vuodesta 2023 alkaen aiheutuvat palkankorotukset.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | Palkkaharmonisoinnissa tulisi huomioida paitsi tasa-arvonäkökohdat, myös suoriutuminen työtehtävissä ja muut kannustemekanismin kautta tapahtuvat työmarkkinoiden tasapainottumiset. Esimerkiksi korkeammat palkat alueilla, joissa työvoimapula on suurempaa, pitäisi hyväksyä. Työmarkkinoiden tehokas toiminta voi siten vaatia erisuuruiset euromääräiset tehtäväkohtaiset palkat samoissakin tehtävissä. Palkkasopimuksilla ei pitäisi pyrkiä paikkailemaan harmonisoinnin ongelmia, vaan siihen liittyvät kannustinkysymykset tulisi ratkaista suoraan.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 6 |
Julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon palkkaharmonisaatio heikentää työvoiman saatavuutta seuduilla, joissa ilmenee rekrytointihaasteita.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti samaa mieltä | Työmarkkinoiden tehokas toiminta voi siten vaatia erisuuruiset euromääräiset tehtäväkohtaiset palkat samoissakin tehtävissä työvoiman saannin varmistamiseksi. Nähdäkseni palkkaharmonisointi voi heikentää työmarkkinoiden hintasignaalia. | Samaa mieltä | 6 |
Suomen liittymisellä Natoon olisi enemmän myönteisiä kuin kielteisiä vaikutuksia Suomen kansantalouteen.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 3 | Suurin vaikutus kansantalouteen tulisi varmastikin Suomen maariskin muutoksesta ja toisaalta Venäjän markkinoiden kautta. Vaikutukseen liittyy suurta epävarmuutta. Keskeistä on, millaisia vastatoimia liittyminen Natoon synnyttää Venäjän taholta. Tämä taas riippuu suuresti siitä, kuinka tehokkaaksi Venäjä kokee vaikutusyrityksensä ja millaisia mahdollisuuksia sillä on niihin. Oikea-aikaisuus ja hyvä valmistelu ovat myös taloudellisen varmuuden ja tulevien Venäjä-suhteiden luomisen kannalta ensiarvoisen tärkeitä. Natoon liittyminen nostaisi todennäköisesti Suomen sotilasmenoja -- siihen suuntaan kehitys on kuitenkin menossa joka tapauksessa.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Mikäli Venäjän kykyä rahoittaa sotatoimia öljyn ja kaasun viennistä saamillaan tuloilla halutaan rajoittaa, tullimaksut ovat siihen parempi keino kuin määrärajoitukset tai tuontikiellot.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | Tulli voisi mahdollistaa tuontienergiasta Venäjälle kertyvän tulon vähentymisen, sillä energian nettohinnan ilman tullia pitäisi laskea, jotta se pysyisi kilpailukykyisenä maailmanmarkkinoilla. Tämä loisi sanktiovaikutuksen samalla, kun valtio keräisi lisätuloja tulleista. Sanktiovaikutuksen kannalta tullin tulisi olla tuntuva. Tullikorotuksiin tyypillisesti liittyvät pelot vastatoimista ja kansainvälisen oikeuden rikkomisesta eivät tässä tapauksessa vaikuta relevanteilta. Sen sijaan olennaista on, että syntyviä varoja käytettäisiin sodan vastustamiseen ja tuhojen korjaamiseen. Toki on huomionarvoista, että tullimaksun maksaa lähtökohtaisesti tuotteen tuoja ja sen vaikutukset viejämaahan syntyvät vasta välillisesti kohtaannon kautta. Venäläisen energian käytöstä näin käyttäjälle syntyvä kustannus tuntuu kuitenkin perustellulta. Suurin ongelma voisi olla, että venäläisen energian käyttö vaikuttaisi oikeutetummalta myös maissa, joissa tullia ei ole.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 6 |
Valtion koronakriisin aikaiset yritystuet ovat kohdentuneet onnistuneesti.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | Tutkimus tukien vaikutuksista on edelleen kesken. Voi sanoa, että niiden avulla vältettiin kriisin muuttuminen systeemiseksi, mutta toisaalta niiden kohdentumiseen erityisesti kriisin alkuvaiheissa liittyi paljon ongelmia. Kriisin pitkittyessä painopisteen pitäisi siirtyä yhä enemmän yrityssektorin ylläpitävästä vaikutuksesta sen uusiutumiseen.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 6 |
Valtion vuoden 2022 budjetin finanssipoliittinen linja on suhdannetilanne huomioon ottaen sopiva.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 7 | Suomen talousnäkymät ensi vuodelle ovat enimmäkseen suotuisat lisääntyneestä epävarmuudesta ja rahapolitiikan kiristyksistä huolimatta. Vaikkakin omikron voi pitkittää koronan jälkeiseen normaaliin paluuta alkuvuonna, suhdannetilanne edellyttäisi edelleen vuodesta 2022 eteenpäin voimakkaammin vastasyklistä finanssipolitiikkaa, jotta valtiolla olisi varaa elvytykseen seuraavan kriisin tullessa vastaan tai koronan pitkittyessä.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 6 |
Mikäli julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäjinä toimivat jatkossa itsehallinnolliset hyvinvointialueet, tulee niiden toiminta rahoittaa pääosin valtion budjetista, eikä alueille ole syytä antaa verotusoikeutta.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 7 | Epävarma | 6 |
Marinin hallituksen esitys Sote-uudistukseksi sisältää riittävät kannustimet hyvinvointialueille tehokkaaseen ja laadukkaaseen palvelutuotantoon.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 7 | Eri mieltä | 6 |
Fossiilisten polttoaineiden verotusta on kiristettävä liikenteen päästöjen vähentämiseksi.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 8 | Ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää liikenteen päästöjen merkittävää vähentämistä. On hyvin todennäköistä, että tavoitteen saavuttaminen vaatii hiilidioksidipäästöjen hinnan nostoa. Suurin epävarmuus liittyy siihen, toteututetaanko nosto tieliikenteen päästökauppajärjestelmän vai hiilen verotuksen kautta.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Polttoaineveron sijaan auton käyttöä tulisi verottaa paikantamiseen perustuvalla kilometriverolla, jonka suuruus vaihtelisi sen mukaan, missä autoilu tapahtuu.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 8 | Korvaaminen voisi olla järkevää, sillä autoilun hinnan alueelliselle ja ajalliselle eriyttämiselle on hyviä perusteluita. Lähtökohtaisesti autoilun käyttämä tila kaupunkialueella on arvokkaampaa kuin haja-asutusalueella ja myös liikenteen ajalliseen ohjaamiseen liittyy positiivisia ulkoisvaikutuksia. Hinta voisi olla korkeampi kaupunkialueilla ja niin, että se vähentäisi ruuhkien negatiivisia vaikutuksia. Järjestelmän hyötyjä tulisi vielä arvioida suhteessa sen kokonaiskustannuksiin, erityisesti sen pitäisi olla riittävän voimakas, jotta nettovaikutus olisi positiivinen. Myös kysymykset esimerkiksi eri energiamuotojen kohtelusta ovat keskeisiä ja toisaalta järjestelmän pitäisi olla neutraali alueidenvälisten tulonsiirtojen osalta.Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 7 |
Romutuspalkkio on tehokas keino uudistaa Suomen liikennettä vähäpäästöisemmäksi.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | Näyttö romutuspalkkiojärjestelmän suorista myönteisistä ilmastovaikutuksista on heikkoa. Romutusjärjestelmä voi toimia uudistumista kiihdyttävänä tekijänä, mikäli se yhdistyy laajempaan päästövähennyksiin pyrkivään ohjauskokonaisuuteen. | Epävarma | 7 |