Tero Kuusi

Tutkimusjohtaja, makrotalouden ja julkistalouden linja
Etla

Vastaukset

Julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon aloilla on jo kevään 2022 palkkaratkaisussa otettava huomioon sote-uudistukseen liittyvästä palkkojen yhteensovittamisesta (palkkaharmonisaatio) vuodesta 2023 alkaen aiheutuvat palkankorotukset.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
EpävarmaPalkkaharmonisoinnissa tulisi huomioida paitsi tasa-arvonäkökohdat, myös suoriutuminen työtehtävissä ja muut kannustemekanismin kautta tapahtuvat työmarkkinoiden tasapainottumiset. Esimerkiksi korkeammat palkat alueilla, joissa työvoimapula on suurempaa, pitäisi hyväksyä. Työmarkkinoiden tehokas toiminta voi siten vaatia erisuuruiset euromääräiset tehtäväkohtaiset palkat samoissakin tehtävissä. Palkkasopimuksilla ei pitäisi pyrkiä paikkailemaan harmonisoinnin ongelmia, vaan siihen liittyvät kannustinkysymykset tulisi ratkaista suoraan. Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä6

Julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon palkkaharmonisaatio heikentää työvoiman saatavuutta seuduilla, joissa ilmenee rekrytointihaasteita.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti samaa mieltäTyömarkkinoiden tehokas toiminta voi siten vaatia erisuuruiset euromääräiset tehtäväkohtaiset palkat samoissakin tehtävissä työvoiman saannin varmistamiseksi. Nähdäkseni palkkaharmonisointi voi heikentää työmarkkinoiden hintasignaalia.Samaa mieltä6

Suomen liittymisellä Natoon olisi enemmän myönteisiä kuin kielteisiä vaikutuksia Suomen kansantalouteen.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä3Suurin vaikutus kansantalouteen tulisi varmastikin Suomen maariskin muutoksesta ja toisaalta Venäjän markkinoiden kautta. Vaikutukseen liittyy suurta epävarmuutta. Keskeistä on, millaisia vastatoimia liittyminen Natoon synnyttää Venäjän taholta. Tämä taas riippuu suuresti siitä, kuinka tehokkaaksi Venäjä kokee vaikutusyrityksensä ja millaisia mahdollisuuksia sillä on niihin. Oikea-aikaisuus ja hyvä valmistelu ovat myös taloudellisen varmuuden ja tulevien Venäjä-suhteiden luomisen kannalta ensiarvoisen tärkeitä. Natoon liittyminen nostaisi todennäköisesti Suomen sotilasmenoja -- siihen suuntaan kehitys on kuitenkin menossa joka tapauksessa.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Mikäli Venäjän kykyä rahoittaa sotatoimia öljyn ja kaasun viennistä saamillaan tuloilla halutaan rajoittaa, tullimaksut ovat siihen parempi keino kuin määrärajoitukset tai tuontikiellot.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltäTulli voisi mahdollistaa tuontienergiasta Venäjälle kertyvän tulon vähentymisen, sillä energian nettohinnan ilman tullia pitäisi laskea, jotta se pysyisi kilpailukykyisenä maailmanmarkkinoilla. Tämä loisi sanktiovaikutuksen samalla, kun valtio keräisi lisätuloja tulleista. Sanktiovaikutuksen kannalta tullin tulisi olla tuntuva. Tullikorotuksiin tyypillisesti liittyvät pelot vastatoimista ja kansainvälisen oikeuden rikkomisesta eivät tässä tapauksessa vaikuta relevanteilta. Sen sijaan olennaista on, että syntyviä varoja käytettäisiin sodan vastustamiseen ja tuhojen korjaamiseen. Toki on huomionarvoista, että tullimaksun maksaa lähtökohtaisesti tuotteen tuoja ja sen vaikutukset viejämaahan syntyvät vasta välillisesti kohtaannon kautta. Venäläisen energian käytöstä näin käyttäjälle syntyvä kustannus tuntuu kuitenkin perustellulta. Suurin ongelma voisi olla, että venäläisen energian käyttö vaikuttaisi oikeutetummalta myös maissa, joissa tullia ei ole.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä6

Valtion koronakriisin aikaiset yritystuet ovat kohdentuneet onnistuneesti.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
EpävarmaTutkimus tukien vaikutuksista on edelleen kesken. Voi sanoa, että niiden avulla vältettiin kriisin muuttuminen systeemiseksi, mutta toisaalta niiden kohdentumiseen erityisesti kriisin alkuvaiheissa liittyi paljon ongelmia. Kriisin pitkittyessä painopisteen pitäisi siirtyä yhä enemmän yrityssektorin ylläpitävästä vaikutuksesta sen uusiutumiseen.Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma6

Valtion vuoden 2022 budjetin finanssipoliittinen linja on suhdannetilanne huomioon ottaen sopiva.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä7Suomen talousnäkymät ensi vuodelle ovat enimmäkseen suotuisat lisääntyneestä epävarmuudesta ja rahapolitiikan kiristyksistä huolimatta. Vaikkakin omikron voi pitkittää koronan jälkeiseen normaaliin paluuta alkuvuonna, suhdannetilanne edellyttäisi edelleen vuodesta 2022 eteenpäin voimakkaammin vastasyklistä finanssipolitiikkaa, jotta valtiolla olisi varaa elvytykseen seuraavan kriisin tullessa vastaan tai koronan pitkittyessä.Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma6

Mikäli julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäjinä toimivat jatkossa itsehallinnolliset hyvinvointialueet, tulee niiden toiminta rahoittaa pääosin valtion budjetista, eikä alueille ole syytä antaa verotusoikeutta.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä7Epävarma6

Marinin hallituksen esitys Sote-uudistukseksi sisältää riittävät kannustimet hyvinvointialueille tehokkaaseen ja laadukkaaseen palvelutuotantoon.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä7Eri mieltä6

Fossiilisten polttoaineiden verotusta on kiristettävä liikenteen päästöjen vähentämiseksi.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä8Ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää liikenteen päästöjen merkittävää vähentämistä. On hyvin todennäköistä, että tavoitteen saavuttaminen vaatii hiilidioksidipäästöjen hinnan nostoa. Suurin epävarmuus liittyy siihen, toteututetaanko nosto tieliikenteen päästökauppajärjestelmän vai hiilen verotuksen kautta.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Polttoaineveron sijaan auton käyttöä tulisi verottaa paikantamiseen perustuvalla kilometriverolla, jonka suuruus vaihtelisi sen mukaan, missä autoilu tapahtuu.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä8Korvaaminen voisi olla järkevää, sillä autoilun hinnan alueelliselle ja ajalliselle eriyttämiselle on hyviä perusteluita. Lähtökohtaisesti autoilun käyttämä tila kaupunkialueella on arvokkaampaa kuin haja-asutusalueella ja myös liikenteen ajalliseen ohjaamiseen liittyy positiivisia ulkoisvaikutuksia. Hinta voisi olla korkeampi kaupunkialueilla ja niin, että se vähentäisi ruuhkien negatiivisia vaikutuksia. Järjestelmän hyötyjä tulisi vielä arvioida suhteessa sen kokonaiskustannuksiin, erityisesti sen pitäisi olla riittävän voimakas, jotta nettovaikutus olisi positiivinen. Myös kysymykset esimerkiksi eri energiamuotojen kohtelusta ovat keskeisiä ja toisaalta järjestelmän pitäisi olla neutraali alueidenvälisten tulonsiirtojen osalta.Näytä lisääNäytä vähemmänEri mieltä7

Romutuspalkkio on tehokas keino uudistaa Suomen liikennettä vähäpäästöisemmäksi.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
EpävarmaNäyttö romutuspalkkiojärjestelmän suorista myönteisistä ilmastovaikutuksista on heikkoa. Romutusjärjestelmä voi toimia uudistumista kiihdyttävänä tekijänä, mikäli se yhdistyy laajempaan päästövähennyksiin pyrkivään ohjauskokonaisuuteen.Epävarma7