Jopa 79 prosenttia taloustieteilijöistä katsoo, että yritystukia olisi syytä ryhtyä leikkaamaan kunnianhimoisesti. Eri mieltä on seitsemän prosenttia ja epävarmoja tai vailla mielipidettä 14 prosenttia ekonomisteista.

Kysymys: Yritystukia olisi syytä ryhtyä leikkaamaan kunnianhimoisesti.

VastaajaYliopisto/tutkimuslaitosVastausVarmuusKommenttiProfiili ja vastaukset
Tom BerglundHankenVahvasti samaa mieltä10Julkisen sektorin työntekijöillä on huomattavasti heikommat mahdollisuudet löytää tulevia menestystapauksia kuin siihen erikoistuneet kaupalliset yritykset ja/tai sijoittajat. Yrityksiin kohdistuvan verotuksen pienentäminen on tehokkaampi tapa edistää kannattavaa yritystoimintaa kuin yritystuet.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Petri BöckermanTurun kauppakorkeakoulu / Palkansaajien tutkimuslaitosSamaa mieltä9Profiili ja vastaukset
Essi EerolaVATTSamaa mieltä7Kunnianhimoisesti siinä mielessä, että arvioidaan niiden tavoitteita ja vaikutuksia tapauskohtaisesti eikä tarkastella yhtenä pakettina. Kokonaisuus sisältää hyvin erilaisia osia ja erityisesti verotukien kohdalla täytyy arviot tehdä suhteessa verotuksen normijärjestelmään.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Bengt HolmströmMITEi vastannutProfiili ja vastaukset
Seppo HonkapohjaAalto Yliopiston KKKEpävarma6Periatteessa kyllä, mutta esim. Kansainvälinen kilpailutilanne ja muiden maiden käytännöt on huomioitava. Tätä ei ole riittävästi huomioitu keskustelussa.Profiili ja vastaukset
Anni HuhtalaVATTEpävarmaLeikkaaminen ei ole itsetarkoitus, jos tuille on yhteiskunnalliset perusteet ja niillä saavutetaan mm. teknologian kehittämiseen ja tuottavuuskasvuun tähtäävät tavoitteet. Meillä on jo paljon evidenssiä, että kaikilta osin näin ei ole, ja tukia on varaa leikata. Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Ari HyytinenHankenSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Unto HäkkinenEi vastannutProfiili ja vastaukset
Edvard JohanssonÅbo AkademiSamaa mieltä5Profiili ja vastaukset
Esa JokivuolleSuomen PankkiEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Juha JunttilaJyvaskylan yliopistoEi vastannutProfiili ja vastaukset
John M. JuseliusSuomen Pankki Ei vastannutProfiili ja vastaukset
Markus JänttiTukholman yliopistoVahvasti samaa mieltä10Profiili ja vastaukset
Panu KalmiVaasan yliopistoSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Seppo KariVATTSamaa mieltä8Se on kuitenkin hyvä huomata, että tuet ovat keskenään varsin erilaisia - mm. tavoitteiden osalta - ja monien tukien vaikutyksista (tavoitteiden toteutumisesta) tiedetään aika vähän. Profiili ja vastaukset
Karlo KaukoSuomen PankkiSamaa mieltä6Kannattaa aloittaa tuista, jotka voivat kannustaa ympäristöä pilaavaan toimintaan. Tukien karsiminen pitkän ainavälin suunnitelman mukaan olisi järkevämpää kuin niiden lakkauttaminen yllättäen ja kertarysäyksellä. Profiili ja vastaukset
Jaakko KianderEri mieltä7Ensin tarvitaan tarkempaa analyysia tuista ja tukien määrittelystäProfiili ja vastaukset
Ilkka KiemaPalkansaaajien tutkimuslaitosEi vastannutProfiili ja vastaukset
Juha KilponenSuomen PankkiEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Jarmo KontulainenSamaa mieltä6Profiili ja vastaukset
Iikka KorhonenSuomen PankkiSamaa mieltä6Suuri osa yritystuista ei ole perusteltavissa positiivisilla ulkoisvaikutuksilla tms.Profiili ja vastaukset
Pekka J. KorhonenVahvasti eri mieltä7Noin formuloituun kysymykseen ei voi vastata myönteisesti. Varmasti on olemassa paljon sellaista yritystukea, jota pitäisi leikata, koska ne eivät edistä esim. työllisyyttä, investointeja eikä tuottavuutta.Profiili ja vastaukset
Mika KortelainenValtion taloudellinen tutkimuskeskusSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Tuomas KosonenPalkansaajien tutkimuslaitosSamaa mieltä7Yritystuet voivat joissain tapauksissa edesauttaa yritysten toimintaa ja siten hyödyttää esimerkiksi yritysten työntekijöitä. On kuitenkin syytä epäillä, että monen yritystuen takana ei ole tällaista harkintaa, vaan tuet katoavat yritysten voittoihin niiden toiminnan juuri muuttumatta. Yritystukia tulisikin tarkkaan harkita tapauskohtaisesti ja säilyttää vain sellaisia, joiden ajatellaan todella auttavan esimerkiksi heiveröisiä uusia yrityksiä kasvun tielle.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Kaisa KotakorpiVATT; Turun yliopistoSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Markku KotilainenElinkeinoelämän tutkimuslaitos - EtlaSamaa mieltä6Kunkin tuen poistamisesta pitäisi kuitenkin tehdä kunnollinen kustannus-hyötyanalyysi.Profiili ja vastaukset
Klaus Kulttihelsingin yliopistoVahvasti samaa mieltä10Profiili ja vastaukset
Timo KuosmanenAalto yliopiston kauppakorkeakouluSamaa mieltä9Profiili ja vastaukset
Tomi KyyräValtion taloudellinen tutkimuskeskusSamaa mieltä8Valtaosa tukimuodoista lienee turhia ja epäoikeudenmukaisia sekä mahdollisesti kilpailua vääristäviä. Fiksumpaa olisi pyrkiä matalaan yleiseen yritysveroasteeseen sekä laajaan ja tiiviiseen veropohjaan.Profiili ja vastaukset
Jani-Petri LaamanenTampereen yliopistoEi vastannutProfiili ja vastaukset
Marita LaukkanenValtion taloudellinen tutkimuskeskusSamaa mieltä10Yritystukien leikkaaminen ei sinällään ole itsetarkoitus. Tehtyjen selvitysten perusteella yritystukiin kuuluu kuitenkin tukia, joita ei voi pitää julkisen talouden näkökulmasta perusteltuina menoerinä. Tällaisia ovat tuet, jotka eivät nykytiedon valossa palvele niille asetettua tavoitetta. Näiden tukien hyödyt ovat nolla ja kustannukset julkiselle taloudelle suuremmat kuin nolla, jolloin tuet eivät läpäise kustannus-hyöty-testiä eikä niitä voi pitää julkisen talouden näkökulmasta perusteltuina menoerinä. Joidenkin tukien osalta hyödyt saattavat olla jopa negatiiviset, jos tuet kannustavat yhteiskunnan kannalta haitalliseen toimintaan (esim. saastuttamiseen) tai häiritsevät kilpailua ja talouden uusiutumista esimerkiksi tukemalla vain osaa yrityksistä tai vain osaa vientialoista.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Jani LuotoHelsingin yliopistoVahvasti samaa mieltäProfiili ja vastaukset
Mika MalirantaEtla / Jyväskylän yliopistoVahvasti samaa mieltä8Profiili ja vastaukset
Topi MiettinenSvenska HandelshögskolanEi vastannutProfiili ja vastaukset
Hennamari MikkolaSamaa mieltäAinakin yritystukien tarpeellisuus ja vaikuttavuus tulisi arvioidaProfiili ja vastaukset
Pauli MurtoAalto-yliopistoVahvasti samaa mieltä8Profiili ja vastaukset
Niku MäättänenEtlaSamaa mieltä7“Kunnianhimoisesti“ kuulostaa toki aina hyvältä... Karsittavaa löytyy mutta suurimmat arviot yritystukien kokonaissummasta ovat harhaanjohtavia erityisesti verotukien takia. Esimerkiksi se, että yritys maksaa energiastaan vähemmän veroa kuin kotitalous, voi olla verotuksen kokonaisuuden kannalta perusteltua. Mutta vähintään pitäisi pyrkiä siihen, että verotus kohtelee erilaisia yrityksiä yhdenmukaisesti. Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Katariina Nilsson HakkalaAalto yliopisto/ ETLAVahvasti samaa mieltä8Profiili ja vastaukset
Elias OikarinenTampereen yliopistoEpävarma5Profiili ja vastaukset
Tapio PalokangasHelsingin yliopistoEi vastannutProfiili ja vastaukset
Tuomas PekkarinenVATTSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Hannu PiekkolaVaasan yliopistoVahvasti samaa mieltä9Kun säästyvät rahat käytetään T&K toiminnan tukemiseen niin varmasti tuotto on korkeampi. Profiili ja vastaukset
Jukka PirttiläHelsingin yliopistoVahvasti samaa mieltä8Profiili ja vastaukset
Matti PohjolaAalto-yliopisto kauppakorkeakouluSamaa mieltä10Epätäydellisten markkinoiden maailmassa kaikki yritystuet eivät toki ole tarpeettomia tai haitallisia, mutta niiden vaikutusta olisi arvioitava nykyistä tarkemmin. Profiili ja vastaukset
Petri RouvinenETLA, Elinkeinoelämän tutkimuslaitosSamaa mieltä7Lähtökohtaisesti yritystuet eivät kuulu toimivaan markkinatalouteen. Yksityisiin markkinoihin puuttuminen on kuitenkin perusteltua, jos se ei muutoin tuota kansalaisille korkeinta saavutettavissa olevaa elämisentasoa ja julkinen sektori on kyvykäs korjaamaan tämän “valuvirheen“ siten, että pitkällä aikavälillä nettovaikutus kansalaisten hyvinvointiin on positiivinen. Yleisimmin hyväksytyt motiivit julkisille interventioille liittyvät tiedon perusominaisuuksista kumpuavaan tahattomaan leviämiseen (ulkoisvaikutuksiin) ja rahoitusmarkkinoiden puutteelliseen toimintaan (usein yhteydessä eri toimijoiden toisistaan poikkeavaan informaatioon).Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Olli-Pekka RuuskanenPellervon taloustutkimusVahvasti samaa mieltä10Profiili ja vastaukset
Hannu SalonenTurun yliopistoSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Matti SarvimäkiAalto-yliopiston kauppakorkeakouluEi vastannutProfiili ja vastaukset
Rune StenbackaSvenska handelshögskolanSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Olli TahvonenHelsingin yliopistoEi vastannut10Profiili ja vastaukset
Juha TervalaHelsingin yliopistoVahvasti samaa mieltä8Profiili ja vastaukset
Marko TerviöAalto-yliopistoVahvasti samaa mieltä8Oli menetetty mahdollisuus, että sitä ei yhdistetty yhteisöveroprosentin alentamiseen. Profiili ja vastaukset
Roope UusitaloHelsingin yliopistoSamaa mieltä7Samaa mieltä, mutta puhuminen yritystuista yleisesti on laiskaa. Pitäisi ottaa kantaa yhteen tukeen kerrallaan ja arvioida sen tavoiteltuja vaikutuksia, kustannuksia ja näyttöä toimivuudesta. Profiili ja vastaukset
Jari VainiomäkiTampereen yliopistoEi vastannutProfiili ja vastaukset
Hannu VartiainenHelsingin yliopistoSamaa mieltä8Profiili ja vastaukset
Vesa VihriäläEtlaSamaa mieltä7Kaikella julkisella rahoituksella on vaihtoehtoinen käyttö. Yritystuista selviä tuottavuushyötyjä on tutkimusten mukaan vain ns. innovaatiotuilla. Muilla, ns. säilyttävillä tuilla ei näitä hyötyjä ole ja ne voivat myös haitata tehokkuutta vääristäessään eri yrittysten kilpailuehtoja. Tämän vuoksi säilyttäviä tukia olisi järkevää supistaa. Ongelma säilyttävien tukien leikkaamisessa on, että niistä suurin osa, energiaverotuksen laskennallinen alennus, tuo suomalaisen paljon energiaa käyttävän tuotannon energiakulut lähemmäksi kilpailijoiden (mm. Ruotsi, Saksa) alhaisia energiahintoja. Tämän vuoksi näidenkään tukien poistaminen kokonaan ja varsinkin nopea supistaminen olisi ongelmallista. Järkevä ratkaisu on pitkäjänteinen ohjelma, joka asteittain vähentää säilyttäviä tukia ja siirtää niitä osittain innovaatiotuiksi. Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Jouko VilmunenTurun yliopisto/kauppakorkeakouluVahvasti samaa mieltä10Profiili ja vastaukset
Sami VähämaaVaasan yliopistoEri mieltä5Profiili ja vastaukset
Juuso VälimäkiAalto yliopiston kauppakorkeakouluSamaa mieltä8Profiili ja vastaukset
Eva ÖsterbackaÅbo AkademiSamaa mieltä5Profiili ja vastaukset