Selvä enemmistö ekonomisteista nostaisi oppivelvollisuusiän 18 vuoteen. Kommenteissaan panelistit korostavat koulutuksen riittävän tarjonnan sekä nuorten motivaation huomioimista.

Kysymys: Oppivelvollisuusikä pitäisi nostaa 18 vuoteen.

VastaajaYliopisto/tutkimuslaitosVastausVarmuusKommenttiProfiili ja vastaukset
Tom BerglundHankenEri mieltä8Sellaisten nuorien kouluttaminen jotka eivät tätä halua on resurssien tuhlaamista.Profiili ja vastaukset
Petri BöckermanTurun kauppakorkeakoulu / Palkansaajien tutkimuslaitosVahvasti samaa mieltä8Profiili ja vastaukset
Essi EerolaVATTSamaa mieltä6Ainakin kannattaisi kokeilla. Ja niin, että vaikutuksia voidaan luotettavasti arvioida.Profiili ja vastaukset
Bengt HolmströmMITSamaa mieltä4Jos nain tehdaan, valinnanmahdollisuuksia koulutuksen loppupaassa tulisi laajentaa tarkoituksenmukaisella tavalla.Profiili ja vastaukset
Seppo HonkapohjaAalto Yliopiston KKKEri mieltä7Suunta ajatuksessa on ok, mutta paremmin kohdennettu ratkaisuProfiili ja vastaukset
Anni HuhtalaVATTEi vastannutProfiili ja vastaukset
Ari HyytinenJyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Unto HäkkinenEi vastannutProfiili ja vastaukset
Esa JokivuolleSuomen PankkiEpävarmaProfiili ja vastaukset
Juha JunttilaJyvaskylan yliopistoEi vastannutProfiili ja vastaukset
John M. JuseliusSuomen Pankki Eri mieltä5Forcing individuals that lack the will to study seems wasteful from a societal point of view. Profiili ja vastaukset
Markus JänttiTukholman yliopistoSamaa mieltä7Oppivelvollisuusiän nosto pakottaisi sekä suhtautumaan vakavasti toisen asteen opintojen de facto maksullisuuteen; samalla välitettäisiin viesti koulutuksen ja taitojen yhteiskunnallisesta merkittävyydestä. Huolestuttavat, mutta toistaiseksi anekdoottiset tiedot kertovat, että toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa paljon toivomisen varaa. Tämä olisi ehkä siihenkin ratkaisa.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Panu KalmiVaasan yliopistoEi vastannutProfiili ja vastaukset
Seppo KariVATTEpävarmaProfiili ja vastaukset
Karlo KaukoSuomen PankkiSamaa mieltä7Työmarkkinoilla ei tulevaisuudessa ole juuri mahdollisuuksia niillä, joilla ei ole mitään peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Pelkkään peruskouluun tyytyminen voi murrosikäisestä tuntua houkuttelevalta, mutta ei kannata.Profiili ja vastaukset
Jaakko KianderSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Juha KilponenSuomen PankkiSamaa mieltä6Profiili ja vastaukset
Iikka KorhonenSuomen PankkiSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Pekka J. KorhonenEri mieltä2Vaikea kysymys. Riippuu niin monesta seikasta. Toisaalta hyvä koulutus on kansakunnalle tärkeää, mutta toisaalta sen tärkeys riippuu hyvin paljon koulutuksesta. Laskettaisiinko oppisopimuksilla annettava koulutus “oppivelvollisuuden“ täyttämiseksi? Jos laskettaisiin, niin tulisiko tästä työnantajille keino maksaa nuorille alhaista palkkaa.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Mika KortelainenValtion taloudellinen tutkimuskeskusVahvasti samaa mieltä8Kansainväliset tutkimukset viittaavat varsin selvästi siihen, että oppivelvollisuusiän nostolla voi olla positiivinen vaikutus työllisyyteen ja tuloihin. Myös Suomen aineistoilla tehdyt tutkimukset ja selvitykset (Virtanen 2016, Seuri, Uusitalo & Virtanen 2018) vaikuttaisivat viittaavan siihen, että vaikutukset toisen asteen suorittamiseen ja myöhemmin työllisyyteen ja tuloihin olisivat positiivisia. Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Tuomas KosonenPalkansaajien tutkimuslaitosEi vastannutProfiili ja vastaukset
Kaisa KotakorpiVATT; Turun yliopistoSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Markku KotilainenElinkeinoelämän tutkimuslaitos - EtlaSamaa mieltä5Oppivelvollisuusiän nostaminen ei ole ongelmatonta, mutta se tuntuu ainoalta mahdollisuudelta estää peruskoukoulun jälkeistä syrjäytymistä. Oppivelvollisuuden täyttäminen tulisi kuitenkin toteuttaa järkevällä tavalla niin, että myös sellaiset nuoret, joiden teoreettinen oppimiskyky/-halu on vähäistä, saadaan motivoitumaan. Oppivelvollisuuden tulisi silloin kattaa myös työssä oppimisen lisättynä täydentävillä kurssijaksoilla.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Klaus Kulttihelsingin yliopistoEri mieltä10Profiili ja vastaukset
Timo KuosmanenAalto yliopiston kauppakorkeakouluEri mieltä4Profiili ja vastaukset
Tomi KyyräValtion taloudellinen tutkimuskeskusSamaa mieltä7Nosto voisi vähentää tehokkaasti nuorten syrjäytymistä, mikä on iso kustannus sekä nuorelle itselleen että yhteiskunnalle.Profiili ja vastaukset
Marita LaukkanenValtion taloudellinen tutkimuskeskusEi vastannutProfiili ja vastaukset
Jani LuotoHelsingin yliopistoEi vastannutProfiili ja vastaukset
Mika MalirantaEtla / Jyväskylän yliopistoVahvasti samaa mieltä3Ei kuitenkaan olisi järkevää pakottaa sellaista koulunpenkille joka on täysiaikaisessa vakituisessa työssä.Profiili ja vastaukset
Topi MiettinenSvenska HandelshögskolanEri mieltä7Jonkilainen tutkintovelvoite vaikuttaa paremmalta ratkaisulta taata se, että heikko-osaisimmat eivät esim. lyhytnäköisyyttään huomaa hankkia pitkällä tähtäimellä automatisoituvassa maailmassa riittävää taitojen ja kykyjen portfoliota. Tutkintokin on toki epätarkka kykyjen mittari. Koko ikäluokan pakottaminen koulun penkille vaikuttaa kuitenkin turhan kalliilta ja paternalistiselta. Lienee tehokkaampiakin tapoja vähentää nuorten syrjäytymistä. Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Hennamari MikkolaEpävarma8Jos tällä varmistetaan että jokaisella on koulupaikka peruskoulun jälkeen niin ok, muuten peruskoulun kestoa voisi miettiä, ovatko kaikki loma-ajat ym. tarpeellisia.Profiili ja vastaukset
Pauli MurtoAalto-yliopistoEi vastannutProfiili ja vastaukset
Niku MäättänenEtlaSamaa mieltä5Profiili ja vastaukset
Katariina Nilsson HakkalaAalto yliopisto/ ETLAEpävarma6Profiili ja vastaukset
Elias OikarinenAalto-yliopistoSamaa mieltä5Profiili ja vastaukset
Tapio PalokangasHelsingin yliopistoEi vastannutProfiili ja vastaukset
Tuomas PekkarinenVATTSamaa mieltä7On olemassa vahvoja viitteitä siitä, että tällä olisi suoria positiivisia vaikutuksia niihin, joiden käyttäytymiseen toimenpide vaikuttaisi. Lisäksi on viitteitä positiivisista ulkoisvaikutuksista. Profiili ja vastaukset
Hannu PiekkolaVaasan yliopistoSamaa mieltä7Oppivelvollisuusiän nostaminen edellyttää myös uusia panostuksia koulutukseen kun nyt koulutuksessa on säästetty. Tyhjästä on paha nyhjästä.Profiili ja vastaukset
Jukka PirttiläHelsingin yliopistoSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Matti PohjolaAalto-yliopisto kauppakorkeakouluVahvasti samaa mieltä8Profiili ja vastaukset
Petri RouvinenETLA, Elinkeinoelämän tutkimuslaitosVahvasti samaa mieltä10Nyky-yhteiskunta tarjoaa vähän työllistymismahdollisuuksia peruskoulun varaan jääville henkilöille. Vaikka koulutuksen ei tarvitsekaan olla yksi yhtenäinen putki, kriittisessä iässä olevan nuoren sivuunjäänti saattaa johtaa elinikäiseen syrjäytymiseen, josta koituu suuret henkilökohtaiset ja yhteiskunnalliset tappiot. Oppivelvollisuusiän nosto on nähdäkseni toimiva tapa vähentää tällaisen syrjäytymisen uhkaa.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Olli-Pekka RuuskanenPellervon taloustutkimusSamaa mieltä4Profiili ja vastaukset
Hannu SalonenTurun yliopistoVahvasti eri mieltä7Mikä mahtaisi olla syy ikärajan nostoon? Syrjäytymisen estäminen tuskin kelpaa syyksi, jos syrjäytymisvaarassa olevalle tuottaa vaikeuksia selvitä 16 vuoden oppivelvollisuudesta. Profiili ja vastaukset
Rune StenbackaSvenska handelshögskolanEri mieltä6Profiili ja vastaukset
Olli TahvonenHelsingin yliopistoEi vastannutProfiili ja vastaukset
Juha TervalaHelsingin yliopistoSamaa mieltä8Profiili ja vastaukset
Marko TerviöAalto-yliopistoSamaa mieltä8On vahva näyttö siitä, että alle 18-vuotiaana koulut keskeyttävien “näpäyttäminen“ käymään koulut loppuun on kustannustehokas tapa auttaa pudokkaita itseään sekä vähentämään heistä muille pidemmän päälle koituvia kuluja. Profiili ja vastaukset
Roope UusitaloHelsingin yliopistoSamaa mieltä8Ilman perusasteen jälkeistä koulutusta olevin asema työmarkkinoilla on vaikea. Oppivelvollisuuden pidentäminen ei yksinään kaikkia ongelmia ratkaise, mutta olisi viesti siitä että pelkkä peruskoulu ei riitä.Profiili ja vastaukset
Jari VainiomäkiTampereen yliopistoVahvasti samaa mieltä8Työmarkkinoilla vaaditaan entistä enemmän koulutusta, joka voidaan taata kaikille vain nostamalla oppivelvollisuusikää. Edellyttää luonnollisesti koulutuksen maksuttomuutta.Profiili ja vastaukset
Hannu VartiainenHelsingin yliopistoVahvasti samaa mieltäProfiili ja vastaukset
Vesa VihriäläEtlaVahvasti samaa mieltä8Yksi keskeinen koulutuksen ongelma on, että siohko määrä nuoria (erityisesti poikia) jää toisen asteen koulutust vaille ja tämän myötä heidän todennäköisyytensä jäädä työttömäksi ja syrjäytyä muodostuu paljon suuremmaksi kuin jos jatkaisivat koulutuksessa. Pakollinen koulutukseen osallistuminen olisi todennäköisesti kustannustehokas keino antaa näille ihmisille tarpeellisia valmiuksia. Onnistumisen edelltyys lienee kuitenkin, että pakollinen 2. asteen koulutus sisältää ohjelmia, jotka houkuttelevat juuri niitä, joita “koulunpenkillä istuminen“ ei lähtökohtaisesti kiinnosta.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Jouko VilmunenTurun yliopisto/kauppakorkeakouluEi vastannutProfiili ja vastaukset
Sami VähämaaVaasan yliopistoSamaa mieltä6Profiili ja vastaukset
Juuso VälimäkiAalto yliopiston kauppakorkeakouluSamaa mieltä8Profiili ja vastaukset
Eva ÖsterbackaÅbo AkademiEpävarma3En usko että ongelma ratkaistaan pelkästään oppivelvollisuusiän nostamalla. Jos nuori keskeyttää opintojansa, hänen pitäisi saada tukea löytämään oikan opiskelupaikan.Profiili ja vastaukset