Vain yhdeksän prosenttia ekonomisteista katsoo, hallituksen tulisi koronavirusepidemiasta huolimatta pitää kiinni itselleen aiemmin asettamista työllisyyttä ja julkisen talouden tasapainottamista koskevista tavoitteista. Toista mieltä on selvä enemmistö (65 %) ja yhteensä neljännes (26 %) on kannastaan epävarma tai vailla mielipidettä. Kommenteissaan monet taloustieteilijät toteavat, että julkisen talouden pitää nyt joustaa kriisin hoitamiseksi, mutta pidemmän aikavälin tavoitetta ei pidä unohtaa. Ekonomistit muistuttavat myös, että kriisin jälkeen työllisyyden nostamisesta tulee entistäkin tärkeämpi tavoite.

Kysymys: Vaikka koronavirusepidemia on vienyt maamme poikkeustilaan, tulisi hallituksen siitä huolimatta pitää kiinni itselleen aiemmin asettamista työllisyyttä ja julkisen talouden tasapainottamista koskevista tavoitteista.

VastaajaYliopisto/tutkimuslaitosVastausVarmuusKommenttiProfiili ja vastaukset
Luis AlvarezEri mieltä10Poikkeustilan aikana pitää keskittyä olennaiseen eli siihen miten tästä tilanteesta ylipäätään noustaan. Tämä ei luonnollisesti tarkoita sitä, että samalla unohdetaan, että kyseessä on transientti tila jonka päättymisen jälkeen talous tulisi pyrkiä saamaan takaisin kasvu-uralle.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Petri BöckermanJyväskylän kauppakorkeakoulu / Työn ja talouden tutkimus LABORESamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Essi EerolaVATTEi mielipidettä5Profiili ja vastaukset
Mika HaapanenJyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluSamaa mieltä7Keskipitkällä aikavälillä kyllä. Lyhyellä aikavälillä ei niinkään.Profiili ja vastaukset
Bengt HolmströmMITVahvasti eri mieltäProfiili ja vastaukset
Seppo HonkapohjaAalto Yliopiston KKKEi mielipidettä9Kysymys on liian epätarkka. Aikaulottuvuudet pitäisi huomioida.Profiili ja vastaukset
Anni HuhtalaVATTEpävarmaRakenteelliset uudistukset ovat edelleen tarpeen ja pitkän aikavälin tavoitteet oikeita, mutta käytännössä ne jäävät nyt muiden toimenpiteiden jalkoihinProfiili ja vastaukset
Ari HyytinenHankenVahvasti eri mieltä7Profiili ja vastaukset
Edvard JohanssonÅbo AkademiEri mieltäProfiili ja vastaukset
Esa JokivuolleSuomen PankkiEri mieltä10pitkän tähtäimen tavoitteiden tulee joustaa tarpeellisella tavalla epidemiasta johtuvien ongelmien hoitamiseksiProfiili ja vastaukset
John M. JuseliusSuomen PankkiEri mieltäProfiili ja vastaukset
Markus JänttiTukholman yliopistoEri mieltä9Profiili ja vastaukset
Panu KalmiVaasan yliopistoEpävarma Aikaväli tässäkin ratkaiseva. Jollain aikavälillä syytä palata tavoitteisiin.Profiili ja vastaukset
Aki KangasharjuElinkeinoelämän tutkimuslaitosVahvasti eri mieltä10Julkisen talouden tasapainon tavoite on mahdoton toteuttaa vaalikauden loppuun mennessä. Myöskään 75 % työllisyystavoite ei toteudu. Siitä huolimatta hallituksen on tehtävä uudistukset, jotka valtiovarainministeriö voi arvoida nostavan työllisyyttä reilusti yli aiemmin tavoitellun 60 000 työpaikan. Työttömyys nousee tänä vuonna voimakkaasti. Siksi näitä päätöksiä uudistuksia (eli päätösperäisiä työpaikkoja) täytyy luoda enemmän kuin hallitusohjelmaa laadittaessa arvioitiin.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Vesa KanniainenHelsingin yliopistoVahvasti eri mieltä10Julkisen talouden tasapaino on täysin toissijainen ongelma tällä hetkellä ja siihen kannattaa palata vasta, kun epidemia on saatu hallintaan ja talous kääntynyt elpymään.Profiili ja vastaukset
Ohto KanninenLaboreVahvasti eri mieltä6Tällaisen shokin iskiessä työllisyys- ja budjettitasapainotavoite ovat keskenään ristiriidassa. Jos budjettitasapainosta pidetään kiinni, työllisyys laskee enemmän ja toisin päin. Vielä on tosin epäselvää, kuinka suuri shokki tästä tulee.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Seppo KariVATTEpävarmaRiippuu Korona-shokin kestosta. Jos häiriö lyhytaikainen, on pian palattava hallitusohjelman tavoitteisiin; jos pitkäaikainen, se tulee ottaa huomioon tavoitteissa.Profiili ja vastaukset
Antti KauhanenElinkeinoelämän tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluEpävarma9Vastasin epävarma, sillä on vaikea sanoa kuinka pitkäkestoinen koronakriisistä tulee. Voi olla, että tällä hallituskaudella ei ole realistista päästä tavoitteisiin. Kriisin jälkeen on kuitenkin tehtävä merkittäviä uudistuksia, jolla työllisyysastetta saadaan nostettua ja julkista taloutta tasapainotettua.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Karlo KaukoSuomen PankkiEpävarma4Profiili ja vastaukset
Ilkka KiemaTyön ja talouden tutkimus LABOREEri mieltä7Kysymys on huonosti muotoiltu. Marinin hallituksen ohjelmassa lukee seuraavaa: “Työllisyyttä ja julkisen talouden tasapainoa koskevat tavoitteet eivät estä suhdanteita tasoittavaa politiikkaa. Tavoitteet ovat luonteeltaan rakenteellisia. Kansainvälisen talouden odotettua heikomman kehityksen aiheuttamaa kasvun, työllisyyden ja julkisen talouden heikentymistä ei ole syytä tulkita tavoitteista poikkeamiseksi.“ Nykyisessä kriisissä Hallitus voi pitäytyä tavoitteeseen ja antaa työllisyysasteen heiketä.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Juha KilponenSuomen PankkiVahvasti eri mieltä8Profiili ja vastaukset
Jarmo KontulainenEpävarmaProfiili ja vastaukset
Iikka KorhonenSuomen PankkiSamaa mieltä7Samaa mieltä. Kun tästä kriisistä on selvitty.Profiili ja vastaukset
Mika KortelainenTurun yliopistoEpävarma7Profiili ja vastaukset
Tuomas KosonenValtion taloudellinen tutkimuskeskusEri mieltä7Kysymys on asetettu poliittisesti, en ota kantaa siihen mitä hallituksen tulisi tehdä poliittisten tavoitteiden kohdalla. Mutta vastaan talouden osalta, että vaikuttaa selvältä että tilanne on sen verran nopeasti muuttunut huonompaan suuntaan, että hallituskauden alussa tehty tilannekuva taloudesta ja työllisyydestä ei enää päde. Siten aiempaan tilannekuvaan sidottuja toimia tai tavoitteita on hyvä päivittää myös.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Kaisa KotakorpiTampereen yliopisto; VATTVahvasti eri mieltä 8Profiili ja vastaukset
Klaus Kulttihelsingin yliopistoEpävarma10Profiili ja vastaukset
Timo KuosmanenTurun kauppakorkeakoulu, Turun yliopistoEri mieltä8Poikkeustila on niin vakava, että asetetut tavoitteet ja niiden aikataulu on pakko suhteuttaa uuteen tilanteeseen.Profiili ja vastaukset
Tomi KyyräValtion taloudellinen tutkimuskeskusEri mieltä5Työllisyystavoitteesta kyllä, mutta julkisentalouden tasapainottamisen aikataulua jouduttaneen viilaamaan.Profiili ja vastaukset
Markus LahtinenPTTEri mieltäJulkisen talouden tasapaino ja työlisyysasteen 75%-tavoite 2023 eivät koronashokin jälkeen ole tämä hetken tiedon pohjalta mahdollisia tavoitteitaProfiili ja vastaukset
Mika MailirantaTyön ja talouden tutkimus LABORE / Jyväskylän yliopistoEri mieltä4On kuitenkin tärkeää muistaa, että julkisen talouden tasapainon ylläpitämisen tarve ei ole poistunut. On syytä alkaa pohtia keinoja, joilla tasapainoa aletaan korjata sitten, kun tilanne on korjaantunut.Profiili ja vastaukset
Topi MiettinenSvenska HandelshögskolanEpävarma5Profiili ja vastaukset
Pauli MurtoAalto-yliopistoEri mieltä6Profiili ja vastaukset
Niku MäättänenHelsingin yliopisto ja Helsinki GSESamaa mieltä3Julkinen velka suhteessa bkt:hen tulee tietysti kasvamaan huomattavasti. Se tekee työllisyyden nostamisesta pidemmän päälle entistä tärkeämpää. Se, kuinka järkevää on tavoitella julkisen talouden alijäämän poistamista hallituskauden loppuun mennessä riippuu paljon siitä, kuinka kauan kriisi kestää ja miten talous toipuu sen jälkeen.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Elias OikarinenOulun yliopistoEri mieltä5Profiili ja vastaukset
Tapio PalokangasHelsingin yliopistoVahvasti eri mieltä 7Tämä ei tule onnistumaan, koska suunnitelmat olivat jo aikaisemminkin liian utopistisia.Profiili ja vastaukset
Tuomas PekkarinenVATTEri mieltäProfiili ja vastaukset
Hannu PiekkolaVaasan yliopistoEri mieltä Totta kai ne muuttuvat epärealistisiksi, mutta tasapainottamista tarvitaan myös tällä vaalikaudella.Profiili ja vastaukset
Matti PohjolaAalto-yliopisto kauppakorkeakouluEri mieltä9Profiili ja vastaukset
Olli-Pekka RuuskanenPellervon taloustutkimus, Vaasan yliopistoVahvasti eri mieltä7Profiili ja vastaukset
Hannu SalonenTurun yliopistoEpävarma6Kysymys on tietenkin aikataulusta ja siitä mikä on juuri nyt hankalin käsillä oleva ongelma. Hallitusohjelmakeskusteluun voidaan varmaan vielä palata.Profiili ja vastaukset
Matti SarvimäkiAalto-yliopiston kauppakorkeakouluEri mieltä7Profiili ja vastaukset
Rune StenbackaSvenska handelshögskolanEri mieltä8Profiili ja vastaukset
Juha TervalaHelsingin yliopistoEri mieltä7Poikkeustilalla on dramaattinen vaikutus tuotantoon ja julkisen talouden alijäämään lyhyellä ajalla. Kysynnän romahtaminen sekä kotimarkkinoilla että tärkeimmillä vientimarkkinoilla aiheuttaa vakavan taloustilanteen, josta täydellinen toipuminen vie aikaa. Vakava taantuma tai jopa lama tuo tarpeen tehdä entistä huomattavasti voimakkaampia työmarkkinatoimenpiteitä poikkeustilan jälkeen.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Marko TerviöAalto-yliopistoVahvasti eri mieltä9Koronaepidemia on hyvä esimerkki siitä, miksi hyvinä aikoina pitää jättää pelivaraa pahan päivän varalle. Ei tämäkään paha päivä viimeiseksi jää, joten nuo tavoitteet kyllä ovat tärkeitä pitää mielessä.Profiili ja vastaukset
Janne TukiainenTurun yliopistoEri mieltä6Lyhyellä tähtäimellä ei. Pitkässä juoksussa kyllä.Profiili ja vastaukset
Roope UusitaloHelsingin yliopistoVahvasti eri mieltä9Ei mitään mahdollisuuksia näitten tavoitteiden saavuttamiseen. Kunhan vältettäisiin katastrofi.Profiili ja vastaukset
Hannu VartiainenHelsingin yliopistoEri mieltä8Profiili ja vastaukset
Jutta ViinikainenJyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluEpävarma6Riippuu siitä, kuinka voimakas ja pitkäaikainen vaikutus koronavirusepidemialla on talouteen.Profiili ja vastaukset
Jouko VilmunenTurun yliopisto/kauppakorkeakouluSamaa mieltä 7Kestävyysvaje on entistä suurempi. Tarvitaan selkeä tiekartta ongelman hoitamiseksi.Profiili ja vastaukset
Juuso VälimäkiAalto yliopiston kauppakorkeakouluEri mieltä Profiili ja vastaukset
Eva ÖsterbackaÅbo AkademiEri mieltä8Profiili ja vastaukset