Joka toinen (48 %) taloustieteilijä katsoo, että kansantalouden tilinpidossa pitäisi soveltaa kattavan varallisuuden (inclusive wealth) käsitettä luonnon tilan huomioimiseksi taloudellisen kehityksen mittaamisessa. Eri mieltä on vajaa viidesosa (18 %) ja reilu kolmasosa (36 %) on kannastaan epävarma tai ei ota kantaa. Kommenteissaan ekonomistit katsovat, että tavoitteena pitäisi olla luotopääoman arvottamisen kehittäminen, ei nykyisten mittarien korvaaminen uudella kokonaismittarilla.

Kysymys: Kansantalouden tilinpidossa pitäisi soveltaa kattavan varallisuuden (inclusive wealth) käsitettä luonnon tilan huomioimiseksi taloudellisen kehityksen mittaamisessa.

VastaajaYliopisto/tutkimuslaitosVastausVarmuusKommenttiProfiili ja vastaukset
Petri BöckermanTurun kauppakorkeakoulu / Palkansaajien tutkimuslaitosEpävarma5Profiili ja vastaukset
Mikael CollanVATTEi mielipidettäMielestäni luonnon tilan mittareita ja kansantalouden mittareita ei ole nykytiedon valossa kovinkaan helppoa yhdistää. Kummankin mittaaminen erikseenkin on haasteellista.Profiili ja vastaukset
Mika HaapanenJyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluEi mielipidettä5Profiili ja vastaukset
Jarkko HarjuTampereen yliopistoSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Seppo HonkapohjaAalto Yliopiston KKKEpävarma7Riippuu mittaamisen tarkkuudesta.Profiili ja vastaukset
Anni HuhtalaVATTEpävarma10Tässä on tärkeintä muistaa, ettei tavoitteena ole saada jokin uusi yksittäinen lukuarvo, jonka sisältöä ei ymmärretä tai muutosta osata tulkita. Oleellista on paneutua luontopääoman arvottamiseen aivan samoin kuin kansantalouden tiinpidon (SNA:n) kehitystyössä on taloustieteessä aikanaan ratkottu tuotannollisen ja inhimillisen pääoman mittaamisen ongelmia ja vaikeuksia. Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Edvard JohanssonÅbo AkademiSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Esa JokivuolleSuomen PankkiEpävarmaProfiili ja vastaukset
John M. JuseliusSuomen Pankki Samaa mieltäAll resources that go into production should be measured including externalities. But measuring natural resources is a very difficult task, and the risk is that we will get it badly wrong (or worse, that it will get politicized). Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Panu KalmiVaasan yliopistoEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Vesa KanniainenHelsingin yliopistoSamaa mieltä10On hyvä, että BKT:lle kehitetään vaihtoehtoisia hyvinvoinnin mittareita. Tämä on aiheellista etenkin sen vahingon vuoksi, jota ihmiskunta toisen teollisuuden vallankumouksen myötä on luonnolle, maapallon eläimistölle ja luonnon monimuotoisuudelle aiheuttanut. Näitä on itse asiassa kehitetty jo vuosikymmenten ajan. En usko, että ne silti voivat korvata markkinoiden kautta tapahtuvan vaihdannan mittaria, joka on BKT, etenkään kansainvälisessä vertailussa. Kumpaakin tarvitaan.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Seppo KariVATTEri mieltäProfiili ja vastaukset
Karlo KaukoSuomen PankkiEri mieltäOlisi varmaan todella hankalaa kehittää kunnollinen mittari, joka mittaisi luontoarvoja rahassa jollain mielekkäällä tavalla. Profiili ja vastaukset
Ilkka KiemaPalkansaaajien tutkimuslaitosEpävarma6Profiili ja vastaukset
Juha KilponenSuomen PankkiEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Jarmo KontulainenEri mieltä6Luonnon tilan huomioiminen on ensiarvoisen tärkeää, mutta kansantalouden tilinpito mittaa kansantalouden tuotantoa, tuloja, tulojen käyttöä ja pääomanmuodostusta riippumatta siitä paraneeko elintaso vai ei. Tilinpitoa voidaan täydentää monella tavoin, mutta sen ydin pitää säilyttää läpinäkyvänä.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Iikka KorhonenSuomen PankkiSamaa mieltä6Tilastoaineiston laajentaminen erilaisiin pääomalajeihin varmasti kannatettavaa.Profiili ja vastaukset
Mika KortelainenTurun yliopistoEpävarma7Profiili ja vastaukset
Tuomas KosonenValtion taloudellinen tutkimuskeskusSamaa mieltä6Tällainen voisi olla kiinnostava harjoitus lisämittarina kuvaamaan myös luonnon tilan kehitystä. Mittaamiseen liittyy aika paljon epävarmuuksia. En sotkisi nykyisiä mittareita tällä vaan tekisin uuden nykyisten rinnalle.Profiili ja vastaukset
Klaus Kulttihelsingin yliopistoVahvasti eri mieltä10Profiili ja vastaukset
Timo KuosmanenAalto yliopiston kauppakorkeakouluSamaa mieltä7Vaikka kattavan varallisuuden mittaamiseen sisältyy edelleen hyvin suuria haasteita, mielestäni tämä on oikea kehityssuunta johon pyrkiä. Profiili ja vastaukset
Tomi KyyräValtion taloudellinen tutkimuskeskusEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Marita LaukkanenValtion taloudellinen tutkimuskeskusSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Teemu LyytikäinenValtion taloudellinen tutkimuskeskusEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Mika MailirantaKKV / Jyväskylän yliopistoSamaa mieltä3Profiili ja vastaukset
Pauli MurtoAalto-yliopistoSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Niku MäättänenHelsingin yliopisto ja Helsinki GSEEpävarma5Siihen suuntaan on hyvä pyrkiä. Tehtävä on kuitenkin hyvin vaikea. Monien tähän käsitteeseen sisältyvien varallisuuserien arvottaminen ja yhteenlaskeminen on hyvin hankalaa jo sen takia, että niille ei ole olemassa markkinahintoja tai markkinahinnat ovat kaukana yhteiskunnallisesta arvosta. Siksi luulen, että ainakin toistaiseksi on mielekkäämpää seurata eri varallisuuserien kehitystä erikseen kuin laskea niitä yhteen yhdeksi tunnusluvuksi. Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Elias OikarinenOulun yliopistoSamaa mieltä7Kyllä, mutta vain lisäinformaationa, eli ei perinteisen BKT:n sijaan vaan sen ohella.Profiili ja vastaukset
Tapio PalokangasHelsingin yliopistoEri mieltä8Kaikki indeksit ovat aina jollakin tavalla puutteellisia. Tehdään “kattavasta varallisuudesta“ oma indeksinsä, jota voitaisiin käyttää muiden indeksien rinnalla, sen sijaan, että sotkettaisiin se kansantuloindeksin kanssa, joka on laadittu aivan muuhun tarkoitukseen.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Jukka PirttiläHelsingin yliopistoSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Matti PohjolaAalto-yliopisto kauppakorkeakouluVahvasti samaa mieltä10Profiili ja vastaukset
Ritva ReinikkaSamaa mieltä8Profiili ja vastaukset
Olli-Pekka RuuskanenPellervon taloustutkimus, Vaasan yliopistoVahvasti samaa mieltäProfiili ja vastaukset
Hannu SalonenTurun yliopistoSamaa mieltä6Profiili ja vastaukset
Torsten SantavirtaHelsingin yliopistoEpävarma5
Rune StenbackaSvenska handelshögskolanSamaa mieltä4Profiili ja vastaukset
Tuomo SuhonenPalkansaajien tutkimuslaitosSamaa mieltä5Profiili ja vastaukset
Juha TervalaHelsingin yliopistoVahvasti samaa mieltä6Erilaisia mittareita tarvitaan mittaamaan eriasioita.Profiili ja vastaukset
Marko TerviöAalto-yliopistoEpävarma8Luonnon tilaa on tärkeää seurata myös tilastollisesti, tavalla joka on toteutukseltaan päivänpolitiikan yläpuolella. Se ei tarkoita, että kansantalouden tilinpito on oikea paikka sille seurannalle. Profiili ja vastaukset
Janne TukiainenTurun yliopistoVahvasti samaa mieltä7Tämä olisi hyvä uusi mittari vanhojen lisäksi, mutta vanhatkin hyvä säilyttää.Profiili ja vastaukset
Roope UusitaloHelsingin yliopistoEi mielipidettä7Profiili ja vastaukset
Hannu VartiainenHelsingin yliopistoVahvasti eri mieltäUusia mittareita voidaan ja kannattaa kehittää mutta vanhoihin kajoamisessa pitää olla varovainen. Yli vuosien vertailtavuus tärkeää.Profiili ja vastaukset
Juuso VälimäkiAalto yliopiston kauppakorkeakouluEri mieltäProfiili ja vastaukset
Pablo WarnesAalto UniversityEi mielipidettä