Taloustieteilijöillä ei yhteistä kantaa kiky-sopimuksen vaikutuksesta työmarkkinauudistusten tekemiseen

Jopa 60 prosenttia ekonomisteista on epävarma tai vailla mielipidettä kilpailukykysopimuksen vaikutuksesta työmarkkinauudistuksiin. 27 prosenttia taloustieteilijöistä katsoo, että vuonna 2016 solmittu kilpailukykysopimus on vaikeuttanut työmarkkinauudistusten tekemistä. Eri mieltä asiasta on 13 prosenttia taloustieteilijöistä.

Kysymys: Suomessa olisi tullut tällä eduskuntakaudella tehdä useita työmarkkinauudistuksia kasvun tukemiseksi, kuten laajentaa paikallista palkoista sopimista. Kilpailukykysopimus on vaikeuttanut näiden työmarkkinauudistusten toteuttamista.

Vastaaja	Yliopisto/tutkimuslaitos	Vastaus	Varmuus	Kommentti	Profiili ja vastaukset
Tom Berglund	Hanken	Samaa mieltä	8		Profiili ja vastaukset
Petri Böckerman	Turun kauppakorkeakoulu / Palkansaajien tutkimuslaitos	Epävarma	6		Profiili ja vastaukset
Essi Eerola	VATT	Epävarma	6	Erityisesti työntarjontaa lisääviä työmarkkinauudistuksia on perusteltua tehdä silloin kuin työllisyystilanne on hyvä. Minusta ei kuitenkaan ole selvää, että kilpailukykysopimus olisi vaikeuttanut uudistusten toteuttamista. Julkisen keskustelun perusteella voi arvioida, että ne olisivat olleet vaikeita joka tapauksessa. Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Bengt Holmström	MIT	Samaa mieltä			Profiili ja vastaukset
Seppo Honkapohja	Aalto Yliopiston KKK	Eri mieltä	7	Hallituksen ja ay-liikkeen välit ovat yleisesti huonot. Kiky on vain yksi pieni osanen uudistusprosessissa.	Profiili ja vastaukset
Anni Huhtala	VATT	Epävarma			Profiili ja vastaukset
Ari Hyytinen	Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu	Epävarma	5		Profiili ja vastaukset
Unto Häkkinen		Ei vastannut			Profiili ja vastaukset
Esa Jokivuolle	Suomen Pankki	Eri mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Juha Junttila	Jyvaskylan yliopisto	Ei vastannut			Profiili ja vastaukset
John M. Juselius	Suomen Pankki	Ei vastannut			Profiili ja vastaukset
Markus Jäntti	Tukholman yliopisto	Epävarma		Kysmyksen molempiin osiin on vaikea vastata. On hyvin vaikea sanoa, mitkä muutokset työmarkkinoilla edistävät kasvua ja on monia syitä uskoa, että paikallisesta sopimisesta on haittaa. Pitänee paikkansa, että kilpailukykysopimukseen on vedottu uusia muutosesityksiä vastustettaessa. Mikäli oltaisiin ehdotttu aidosti kaikkia hyödyttäviä muutoksia joista ei kenellekään ole mitää haittaa, on vaikea nähdä että kiky olisi silloin ollut este. Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Panu Kalmi	Vaasan yliopisto	Ei mielipidettä			Profiili ja vastaukset
Seppo Kari	VATT	Epävarma	5		Profiili ja vastaukset
Karlo Kauko	Suomen Pankki	Epävarma	5		Profiili ja vastaukset
Jaakko Kiander		Ei vastannut			Profiili ja vastaukset
Juha Kilponen	Suomen Pankki	Epävarma	10	Olen toki samaa mieltä siitä että työmarkkinauudistuksia olisi pitänyt viedä eteenpäin laajemmalla rintamalla. Selvää näyttöä siitä että kilpailukykysopimus sinänsä olisi vaikeuttanut muiden uudistusten läpivientiä ei kuitenkaan taida olla. Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Iikka Korhonen	Suomen Pankki	Ei mielipidettä			Profiili ja vastaukset
Pekka J. Korhonen		Ei mielipidettä			Profiili ja vastaukset
Mika Kortelainen	Valtion taloudellinen tutkimuskeskus	Ei mielipidettä	5		Profiili ja vastaukset
Tuomas Kosonen	Palkansaajien tutkimuslaitos	Epävarma	5	Olen samaa mieltä siitä, että tällä hallituskaudella olisi voinut tehdä enemmän rakenteellisia uudistuksia talouskasvun ja työllisyyden tukemiseksi. Empiirisen tutkimustiedon valossa on kuitenkin epäselvää miten juuri paikallinen sopiminen tähän vaikuttaisi ja erityisesti mikä on keskitetyn ratkaisun vaihtoehto juuri Suomessa. Kiky-sopimus tai muu keskitetty ratkaisu toisaalta saattaa luoda palkkamalttia, joka voi olla Suomen työllisyydelle keskimäärin hyvä, mutta aiheuttaa jäykkyyksiä talouteen joka voi olla joillekin tietynlaisille yrityksille huono.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Kaisa Kotakorpi	VATT; Turun yliopisto	Ei vastannut			Profiili ja vastaukset
Markku Kotilainen	Elinkeinoelämän tutkimuslaitos - Etla	Eri mieltä	6	Kilpailukukysopimus oli välttämätön koko kansantalouden kustannuskilpailukyvyn kohentamisen kannalta. Yritystason joustavuutta voidaan kehittää kilpailukykysopimuksesta riippumatta.	Profiili ja vastaukset
Klaus Kultti	helsingin yliopisto	Samaa mieltä	9		Profiili ja vastaukset
Timo Kuosmanen	Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu	Ei mielipidettä	3		Profiili ja vastaukset
Tomi Kyyrä	Valtion taloudellinen tutkimuskeskus	Samaa mieltä	8		Profiili ja vastaukset
Marita Laukkanen	Valtion taloudellinen tutkimuskeskus	Ei mielipidettä			Profiili ja vastaukset
Jani Luoto	Helsingin yliopisto	Ei vastannut			Profiili ja vastaukset
Mika Maliranta	Etla / Jyväskylän yliopisto	Epävarma	6	Tällaiseen kysymykseen politiikan tutkijat saattaisivat olla parempia vastaamaan kuin ekonomistit.	Profiili ja vastaukset
Topi Miettinen	Svenska Handelshögskolan	Ei vastannut			Profiili ja vastaukset
Hennamari Mikkola		Epävarma			Profiili ja vastaukset
Pauli Murto	Aalto-yliopisto	Samaa mieltä	2		Profiili ja vastaukset
Niku Määttänen	Etla	Samaa mieltä	5		Profiili ja vastaukset
Katariina Nilsson Hakkala	Aalto yliopisto/ ETLA	Samaa mieltä	9		Profiili ja vastaukset
Elias Oikarinen	Aalto-yliopisto	Epävarma	6		Profiili ja vastaukset
Tapio Palokangas	Helsingin yliopisto	Ei vastannut			Profiili ja vastaukset
Tuomas Pekkarinen	VATT	Epävarma		Vaikea vastata, kun uudistusten sisältöä ei sen kummemmin spesifioida. Paikallinen sopiminen vaikuttaa ensisijaisesti palkkahajontaan yritysten välillä. Sen yhteys talouskasvuun on epäselvä.	Profiili ja vastaukset
Hannu Piekkola	Vaasan yliopisto	Samaa mieltä			Profiili ja vastaukset
Jukka Pirttilä	Tampereen yliopisto	Ei mielipidettä			Profiili ja vastaukset
Matti Pohjola	Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu	Ei mielipidettä	7		Profiili ja vastaukset
Petri Rouvinen	ETLA, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos	Epävarma	5	Kilpailukykysopimus oli nähdäkseni pikemminkin keskitettyä kuin paikallista sopimista; tässä mielessä sen voi nähdä olleen paikallista sopimista “vastaan“. Toisaalta kiky oli lähihistorian merkittävin työmarkkinauudistus ja saattaa siten toimia pelinavauksena muussakin työmarkkinoiden kehittämisessä.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Olli-Pekka Ruuskanen	Pellervon taloustutkimus	Eri mieltä			Profiili ja vastaukset
Hannu Salonen	Turun yliopisto	Epävarma	6	Kaksi eri kysymystä.	Profiili ja vastaukset
Rune Stenbacka	Svenska handelshögskolan	Eri mieltä			Profiili ja vastaukset
Olli Tahvonen	Helsingin yliopisto	Epävarma	1		Profiili ja vastaukset
Juha Tervala	Helsingin yliopisto	Samaa mieltä	4	Hallituksen olisi pitänyt tehdä työmarkkinauudistuksia talouskasvun ja työllisyyden tukemiseksi. Toisaalta palkkaneuvottelujärjestelmän vieminen kohti yritystasoa ei välttämättä ole järkevää.	Profiili ja vastaukset
Marko Terviö	Aalto-yliopisto	Samaa mieltä	4		Profiili ja vastaukset
Roope Uusitalo	Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu	Eri mieltä	6		Profiili ja vastaukset
Jari Vainiomäki	Tampereen yliopisto	Ei vastannut			Profiili ja vastaukset
Hannu Vartiainen	Helsingin yliopisto	Samaa mieltä			Profiili ja vastaukset
Vesa Vihriälä	Etla	Samaa mieltä	3	Sipilän hallituksen ohjelmassa annettiin ymmärtää, että hallitus aikoo tehdä työmarkkinoita koskevia uudistuksia työmarkkinajärjestöjä kuullen mutta antamatta järjestöille veto-oikeutta. Kilpailukykysopimuksen aikaansaamiseksi hallitus peräytyi tästä kannastaan ja lupasi toteuttaa uudistuksia vanhaan malliin vain yhteisymmärryksessä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Näyttää ilmeiseltä, että tämän vuoksi työlainsäädännön uudistaminen erityisesti paikallisen sopimisen edistämiseksi on edennyt vain vähän. Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Jouko Vilmunen	Turun yliopisto/kauppakorkeakoulu	Ei vastannut			Profiili ja vastaukset
Sami Vähämaa	Vaasan yliopisto	Epävarma	5		Profiili ja vastaukset
Juuso Välimäki	Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu	Epävarma			Profiili ja vastaukset
Eva Österbacka	Åbo Akademi	Ei mielipidettä			Profiili ja vastaukset