Selvä enemmistö (71 %) ekonomistipaneelin jäsenistä arvioi, että julkisia menoja tulee leikata osana julkisen talouden sopeutustoimia. Vain seitsemän prosenttia torjuu leikkaukset ja noin neljäsosa (23 %) on kannastaan epävarma tai vailla mielipidettä.  Kommenteissaan useat ekonomistit toteavat, että julkisen talouden tasapainottamiseksi tehtävien leikkausten tulisi ”juustohöyläämisen” sijaan syntyä suunnitelmallisesti ja huolellisen harkinnan pohjalta.

Kysymys: Julkista taloutta tulee tasapainottaa menoja leikkaamalla.

VastaajaYliopisto/tutkimuslaitosVastausVarmuusKommenttiProfiili ja vastaukset
Petri BöckermanTurun kauppakorkeakoulu / Palkansaajien tutkimuslaitosEpävarma5Profiili ja vastaukset
Mikael CollanVATTSamaa mieltä9Menojen leikkaus erityisesti tehostamalla julkisen sektorin toimintaa siellä missä se on tehotonta on tärkeää. Myös sosiaaliturvaan liittyvää harkintaa on tehtävä.Profiili ja vastaukset
Essi EerolaVATTSamaa mieltä6Myös leikkaukset ovat osa kokonaisuutta. En kuitenkaan kannata juustohöylää, vaan systemaattista pohdintaa, jonka lopputuloksena toivottavasti leikkausten ulkopuolelle jäävät keskeiset hyvinvointipalvelut ja pienituloisten etuudet. Mutta lopulta nämä päätökset ovat arvovalintoja, joiden tekemisessä tutkimus on hyödyllistä, mutta ei suoraan anna vastauksia. Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Mika HaapanenJyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluSamaa mieltä5Profiili ja vastaukset
Seppo HonkapohjaAalto Yliopiston KKKEpävarmaProfiili ja vastaukset
Anni HuhtalaVATTSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Ari HyytinenHankenSamaa mieltä8Profiili ja vastaukset
Edvard JohanssonÅbo AkademiSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Esa JokivuolleSuomen PankkiSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Markus JänttiTukholman yliopistoSamaa mieltäKs. edellinen kommentti. Profiili ja vastaukset
Panu KalmiVaasan yliopistoEi mielipidettä1Profiili ja vastaukset
Aki KangasharjuElinkeinoelämän tutkimuslaitosVahvasti samaa mieltä9ks. kommenttini kysymykseen 100.Profiili ja vastaukset
Seppo KariVATTSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Ilkka KiemaPalkansaaajien tutkimuslaitosSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Juha KilponenSuomen PankkiSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Jarmo KontulainenSamaa mieltä10Profiili ja vastaukset
Iikka KorhonenSuomen PankkiSamaa mieltäKaikki keinot tulevat olemaan käytössä.Profiili ja vastaukset
Mika KortelainenTurun yliopistoEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Tuomas KosonenValtion taloudellinen tutkimuskeskusEpävarma8Julkisia menoja on Suomessa jo leikattu aika paljon. Nyt puhutaan siitä, pitäisikö esimerkiksi terveydenhuoltoon, varhaiskasvatukseen tai koulutukseen panostaa aiempaa enemmän. Lisää hoitajia tai suurempi palkka. Näiden vaatimusten kanssa ei ole sopusoinnussa menojen leikkaus, ne päinvastoin lisäisivät julkisia menoja. Pitäisi siis päättää mitä halutaan. Veronmaksajien etu ei ole turhat julkiset menot, mutta onko hyvinvointivaltion suuret menot turhia palveluita? Mitä menojen suhteen halutaan tehdä liittyy poliittisiin preferensseihin, mutta tulonsiirtojen tai palvelujen leikkausten todelliset vaikutukset on tässä hyvä tunnistaa.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Kaisa KotakorpiTampereen yliopisto; VATTSamaa mieltä7Julkisen talouden tasapainottamisen tarve arvioidaan niin suureksi, että on vaikea nähdä että olisi mielekästä toteuttaa sopeutusta vain budjetin toisella puolella. Se että kokonaisveroaste on valmiiksi melko korkea, ei riitä perusteluksi sille että mitään veroja ei saisi korottaa. Tutkimustiedon perusteella mitään yhtä oikeaa, optimaalista julkisen sektorin kokoa (ja siten kokonaisveroastetta) ei ole olemassa. Toisaalta olisi tärkeää käydä avoin keskustelu siitä, mitä palveluita leikataan jos/kun menoja karsitaan. Kummankaan puolen ratkaisut eivät ole helppoja. Varmasti myös esim. palvelutuotantoa voidaan tehostaa, mutta tähän liittyvät toiveet/esitykset ovat usein täsmentymättömiä, eikä sopeutusta voida laskea näiden varaan.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Klaus Kulttihelsingin yliopistoSamaa mieltä10Profiili ja vastaukset
Timo KuosmanenAalto yliopiston kauppakorkeakouluSamaa mieltä6Menoleikkaukset kannattaisi suunnitella ja jaksottaa pidemmälle aikavälille, liian pikaiset leikkaukset haittaavat koronakriisistä toipumista. Kun talous alkaa koronakriisin jälkeen toipua, voidaan ensimmäiseksi luopua tilapäisistä elvyttävistä menolisäyksistä. Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Tomi KyyräValtion taloudellinen tutkimuskeskusSamaa mieltä7Talouden sopeutuksessa ei ole yhtä yksittäistä temppua. Sekä meno- että tulopuolen toimia tarvitaan. Profiili ja vastaukset
Teemu LyytikäinenValtion taloudellinen tutkimuskeskusEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Mika MailirantaKKV / Jyväskylän yliopistoSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Topi MiettinenSvenska HandelshögskolanSamaa mieltä6Sekä menojen leikkaamista, että verojen kiristystä tarvitaan. Molempia tarkkaan harkiten kohde kohteelta, ja mitään toimia ei kannata kategorisesti sulkea pois. Tärkeimpiä ovat kuitenkin pidemmän aikavälin työllisyys- ja innovaatiotoimet.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Niku MäättänenHelsingin yliopisto ja Helsinki GSESamaa mieltä3Verotuksen kiristyessä sen kielteiset hyvinvointivaikutukset kasvavat. Siksi verotuksen kiristämisen tulisi johtaa siihen, että myös julkisia menoja tarkastellaan aikaisempaa kriittisemmin ja säästökohteita etsien. Profiili ja vastaukset
Elias OikarinenOulun yliopistoSamaa mieltä6Profiili ja vastaukset
Tapio PalokangasHelsingin yliopistoEpävarma6Joudutaan myös korottamaan veroja.Profiili ja vastaukset
Jukka PirttiläHelsingin yliopistoSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Matti PohjolaAalto-yliopisto kauppakorkeakouluEi mielipidettä7Profiili ja vastaukset
Timm PreinHelsingin yliopisto ja Helsinki GSEEri mieltä9Profiili ja vastaukset
Olli-Pekka RuuskanenPellervon taloustutkimus, Vaasan yliopistoSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Hannu SalonenTurun yliopistoEpävarma9Erilaisia menoluokkia on paljon. Onko tarkoitus juustohöylätä vai mietitäänkö joidenkin menojen leikaamista ja mahdollisesti joidenkin toisten menojen kasvattamista. Ja millä aikavälillä tämä kaikki olisi tarkoitus toteuttaa. Samat ongelmat kuin kahdessa edellisessä kysymyksessä. Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Rune StenbackaSvenska handelshögskolanSamaa mieltä5Profiili ja vastaukset
Tuomo SuhonenPalkansaajien tutkimuslaitosEpävarma6Profiili ja vastaukset
Juha TervalaHelsingin yliopistoVahvasti samaa mieltä8Profiili ja vastaukset
Marko TerviöAalto-yliopistoSamaa mieltä7Veronkorotukset ja menoleikkaukset ovat ihan tasa-arvoisia välineitä, niiden väliltä valitseminen ei ole mielestäni kovin hyödyllinen tapa hahmottaa ongelmaa. Kyse on julkisen sektorin tulevaisuuden toimintakyvystä, jos talouskasvu ei päästä pälkähästä niin jää vain nämä kaksi välinettä.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Janne TukiainenTurun yliopistoSamaa mieltä4Ei itsetarkoitus, mutta menorakennetta on mahdollista optimoida esimerkiksi elinkeinotukien puolella. Toisaalta vaikkapa julkisten hankintojen puolella on tehostamisen mahdollisuuksia. Sote-uudistuksen luomat menopaineet huolettaa. Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Roope UusitaloHelsingin yliopistoSamaa mieltä7Julkisen talouden tasapainon parantamisessa tullaan tarvitsemaan sekä menoleikkauksia että veronkorotuksia. Tasapainottaminen työllisyyttä edistämällä olisi vaikeampaa. Profiili ja vastaukset
Hannu VartiainenHelsingin yliopistoSamaa mieltäMyös menoja leikkaamallaProfiili ja vastaukset
Jutta ViinikainenJyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Juuso VälimäkiAalto yliopiston kauppakorkeakouluEri mieltäProfiili ja vastaukset
Pablo WarnesAalto UniversityVahvasti eri mieltä