Vain kolme kymmenestä (29 %) ekonomistista uskoo, että koronakriisin seurauksena taloudessa syntyy digitalisaation vauhdittama tuottavuusharppaus. Eri mieltä on kolmasosa (32 %) ja hieman useampi (36 %) on asiasta epävarma.  Kommenteissaan ekonomistit toteavat, että digiloikka on sinänsä totta, mutta on epäselvää, kuinka pitkälle se riittää. Lisäksi monet muut voimat saattavat samanaikaisesti vaikuttaa tuottavuuskehitykseen kielteisesti.

Kysymys: On todennäköistä, että koronakriisin seurauksena taloudessa syntyy digiloikka, joka johtaa merkittävään tuottavuusharppaukseen kriisin jälkeen.

VastaajaYliopisto/tutkimuslaitosVastausVarmuusKommenttiProfiili ja vastaukset
Jyrki Ali-YrkköETLAEpävarma8Profiili ja vastaukset
Luis AlvarezEri mieltä10Profiili ja vastaukset
Petri BöckermanTurun kauppakorkeakoulu / Palkansaajien tutkimuslaitosEpävarma5Profiili ja vastaukset
Mika HaapanenJyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluEri mieltä4Profiili ja vastaukset
Seppo HonkapohjaAalto Yliopiston KKKEpävarmaProfiili ja vastaukset
Anni HuhtalaVATTEri mieltäPandemian aikainen etätyö on ehkä paljastanut, että työntekoon todellakin tarvitaan toimiva, nopeayhteyksinen, luotettava ja tietoturvallinen ICT-infrastruktuuri. Esim. ennen nykyistä laajamittaista kriisiajan etätyötä, etätyötä tekivät useimmin korkean koulutuksen ja osaamisen työntekijät sellaisissa organisaatioissa, joissa läsnäolon sijaan oli alettu palkita aikaansaannoksista. Tuottavuusloikka edellyttää johtamistaitojen kehittymistä ja työoloja, joissa ihmisten vuorovaikutus ja yhteistyö mahdollistetaan korkean tuottavuuden töissä, missä innovaatiot syntyvät. Voi toki olla, että robotisaatio kiihtyy työtehtävissä, joissa ei tarvita ihmiskontakteja eikä inhimillistä kriittistä massaa työstä suoriutumiseksi. Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Ari HyytinenHankenSamaa mieltä6Profiili ja vastaukset
Edvard JohanssonÅbo AkademiEpävarmaProfiili ja vastaukset
Esa JokivuolleSuomen PankkiEpävarmaHyvin mahdollistaProfiili ja vastaukset
John M. JuseliusSuomen Pankki EpävarmaProfiili ja vastaukset
Markus JänttiTukholman yliopistoEpävarma6Keskeisin seuraus, luulisin, voisi olla että digitalisaation mahdollisuudet ja rajoitteet kirkastuvat. Yleistä, koko talouden läpimenevää tuottavuuden loikkaa ei ole helppo nähdä.Profiili ja vastaukset
Panu KalmiVaasan yliopistoEi mielipidettäMuutoksia varmaan tulee, mutta mihin suuntaan, on asia, jota on vaikea ennustaa. Varmaan tuottavuus kehittyy, mutta mistä syistä ja millä mekanismilla on asia, josta tulevaisuuden taloushistorioitsijat voivat debatoida.Profiili ja vastaukset
Aki KangasharjuElinkeinoelämän tutkimuslaitosSamaa mieltä6Toivottavasti näin käy.Profiili ja vastaukset
Vesa KanniainenHelsingin yliopistoEri mieltäTaloudessa on jo syntynyt digiloikka: rikolliset ovat aktivoituneet ja digitaalisten operaatioiden invaasio on kasvussa: nuoret digitaitoiset huijarit kuppaavat puolustuskyvyttömiltä ikäihmisiltä näiden sinänsä vaatimattomia eläkesäästöjä.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Ohto KanninenPalkansaajien tutkimuslaitosEpävarma6Makrotalouden keskeisenä haasteena tuntuu olevan krooninen kokonaiskysynnän vähäisyys, mikä näkyy esim. korkeana työttömyytenä ja matalana inflaationa. Vaikea nähdä, että koronakriisin jälkeen tämä asia jotenkin korjaantuisi ja talous lähtisi nopeaan kasvuun. Ainoa tapa miten BKT/työtunnit voisi siten helposti harpata, olisi juuri työtuntien merkittävä vähentyminen taloudessa.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Seppo KariVATTSamaa mieltäTai ainakin on varsin mahdollista että uusien toimintamallien yleistyminen synnyttää tuottavuushyötyjä.Profiili ja vastaukset
Antti KauhanenElinkeinoelämän tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluEri mieltä4Profiili ja vastaukset
Karlo KaukoSuomen PankkiEri mieltä5Jonkinlainen digiloikka varmaan tulee, mutta koska nyt omaksutuilla uusilla käytännöillä on ollut aivan muu tavoite kuin tuottavuuden nostaminen, ne tuskin nostavat tuottavuutta tulevaisuudessakaan. Profiili ja vastaukset
Ilkka KiemaPalkansaaajien tutkimuslaitosEri mieltä7Profiili ja vastaukset
Juha KilponenSuomen PankkiEpävarma8Profiili ja vastaukset
Jarmo KontulainenSuomen PankkiEpävarma4Profiili ja vastaukset
Iikka KorhonenSuomen PankkiSamaa mieltä4Toivon näin.Profiili ja vastaukset
Mika KortelainenTurun yliopistoEpävarma6Profiili ja vastaukset
Tuomas KosonenPalkansaajien tutkimuslaitosVahvasti eri mieltä7On hyvin epävarmaa muuttaako koronakriisi merkittävästi työelämää tilanteessa jossa pandemiasta on päästy eroon, vai palaako työelämä ja talouden tuotantotavat ennalleen. On mahdollista että esimerkiksi virtuaaliset sovellukset tulevat koronakriisin tuoman pakon edessä tutummiksi, ja tämä muuttaa myös yritysten toimintatapaa jotenkin. Ei kuitenkaan ole kovin todennäköistä että vaikka toimintatapa hiukan muuttuisi, se johtaisi suureen harppaukseen tuottavuudessa. Jos olisi ilmeisiä tapoja yrityksille hyödyntää digitaalista teknologiaa tavalla joka parantaisi paljon tuottavuutta, olisi uskottavaa että yritykset olisivat jo ennen koronakriisiä ottaneet tällaisia teknologioita käyttöönsä.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Klaus Kulttihelsingin yliopistoEri mieltä10Profiili ja vastaukset
Timo KuosmanenAalto yliopiston kauppakorkeakouluVahvasti samaa mieltä8Koronakriisin vauhdittama digiloikka on niin huima, että varmasti sillä on pysyviä tuottavuusvaikutuksia. Eri asia kuitenkin on kykeneekö perinteiset tuottavuusmittarit sitä huomioimaan. Tuottavuuden mittarit kaipaavat myös päivitystä.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Tomi KyyräValtion taloudellinen tutkimuskeskusSamaa mieltä3Digiloikka syntyy varmasti, mutta millainen vaikutus sillä tulee olemaan tuottavuuteen jää nähtäväksiProfiili ja vastaukset
Jani-Petri LaamanenTampereen yliopistoEri mieltäProfiili ja vastaukset
Teemu LyytikäinenValtion taloudellinen tutkimuskeskusEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Mika MailirantaEtla / Jyväskylän yliopistoEri mieltä7Profiili ja vastaukset
Topi MiettinenSvenska HandelshögskolanSamaa mieltä6Profiili ja vastaukset
Niku MäättänenHelsingin yliopisto ja Helsinki GSEEpävarma7Profiili ja vastaukset
Elias OikarinenOulun yliopistoEpävarma5Jonkinlainen tuottavuuskasvu siitä poikinee, mutta miten merkittävä se sitten onkaan kansantalouden kokonaistuottavuuden kehityksen kannalta...?Profiili ja vastaukset
Tapio PalokangasHelsingin yliopistoSamaa mieltä10Digiloikka on ollut pinnan alla jo pitemmän aikaa, mutta tämä kriisi pakotti sen esiin.Profiili ja vastaukset
Hannu PiekkolaVaasan yliopistoSamaa mieltä7Koordinoin EU hanketta www.globalinto.eu, jossa on mukana kysely asiasta seitsemässä Euroopan maassa. Uskaltaisin ennustaa tätä tulosta, mutta tästä tiedetään enemmän vuodenvaihteen jälkeen jolloin kysely valmistuu. Profiili ja vastaukset
Matti PohjolaAalto-yliopisto kauppakorkeakouluEri mieltä8Etätyön yleistyminen lisää investointeja ICT-pääomaan, millä on myönteinen vaikutus tuottavuuden kasvuun. Koronakriisin vuoksi monet muut tuottavuutta edistävät tekijät (mm. rakennemuutos, t&k-toiminta ja koulutetun työvoiman maahanmuutto) kuitenkin vähenevät niin, että tuottavuuden kasvuvauhti todennäköisesti hidastuu.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Hannu SalonenTurun yliopistoEpävarmaProfiili ja vastaukset
Matti SarvimäkiAalto-yliopiston kauppakorkeakouluEpävarma5Profiili ja vastaukset
Rune StenbackaSvenska handelshögskolanSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Juha TervalaHelsingin yliopistoVahvasti eri mieltä9Empiiristen tutkimusten mukaan taantuminen jälkeen tuottavuudessa on havaittavissa hystereesi: taantumien jälkeen tuottavuus kasva, mutta tuottavuuden taso jää alle taantumaan edeltäneen kasvu-uran. Adler ym. (2017, 5) kirjoittavat: ”As in previous deep recessions, the aftermath of the global financial crisis in advanced economies has displayed “TFP [total factor productivity] hysteresis”—persistent TFP loss from a large and seemingly temporary shock”. Onkin, historian valossa, epäuskottavaa, että koronakriisin jälkeen syntyy tuottavuusharppaus. Jopa tuottavuuden kasvu, ei ainoastaan taso, voi jää matalaksi olla koronakriisin jälkeen: ”TFP growth in recent years remained below precrisis levels for three-quarters of advanced economies” (Adler ym. 2017, 8).Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Marko TerviöAalto-yliopistoSamaa mieltä2Lievään tuottavusloikkaan kyllä. Monella alalla etätyötapoja on nyt opiskeltu ja sen infraan panostettu, kyllä siitä jotain jää käteen kriisin jälkeenkin. Profiili ja vastaukset
Janne TukiainenTurun yliopistoSamaa mieltä3Profiili ja vastaukset
Roope UusitaloHelsingin yliopistoSamaa mieltä7Ainakin etätöiden osuus on kasvanut. Sen parhaat käytännöt toivottavasti säilyy. Profiili ja vastaukset
Hannu VartiainenHelsingin yliopistoSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Jutta ViinikainenJyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluEri mieltä5Profiili ja vastaukset
Jouko VilmunenTurun yliopisto/kauppakorkeakouluSamaa mieltä7Etätyöskentely on ollut lähes labotoriokoe digivälineiden laajemmalle käytölle työelämässä. Hataran evidenssin perusteella tuottavuus näyttä parantuneen pandemian aikana (, vaikka “pahoinvointi“ on useasta syystä saattanut pahentua). Uskon, että digiperusteisten työvälineiden hallinta on kehittynyt pandemian aikana reippaasti ja että pandemian aikana opitut työskentelytavat tulevat ainakin osittain jäämään palatessamme (toivottavasti) normaalimpaan aikaan.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Juuso VälimäkiAalto yliopiston kauppakorkeakouluEpävarmaProfiili ja vastaukset