Vain kuudesosa (17 %) ekonomistipaneelin jäsenistä katsoo, että luontokatoa olisi tehokkaampaa hillitä alueen lajiston arvosta riippuvilla maankäyttömaksuilla kuin valtion asettamilla määrärajoituksilla (esim. Natura-alueet). Yhtä suuri osuus (17 %) on eri mieltä ja neljä kymmenestä (39 %) on epävarma keinojen paremmuusjärjestyksestä. Kommenteissaan ekonomistit toteavat, että molemmilla keinoilla on käyttötarkoituksensa, eikä kumpaakaan kannata sulkea pois työkalupakista. Määrärajoitukset huomioivat ulkoisvaikutukset kattavammin, mutta maankäyttömaksut ovat puolestaan kustannustehokkaampi tapa varjella monimuotoisuutta.

Kysymys: Luontokatoa on tehokkaampaa hillitä alueen lajiston arvosta riippuvilla maankäyttömaksuilla kuin valtion asettamilla määrärajoituksilla (esim. Natura-alueet).

VastaajaYliopisto/tutkimuslaitosVastausVarmuusKommenttiProfiili ja vastaukset
Petri BöckermanTurun kauppakorkeakoulu / Palkansaajien tutkimuslaitosEpävarma5Profiili ja vastaukset
Mikael CollanVATTEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Mika HaapanenJyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluEi mielipidettä5Profiili ja vastaukset
Jarkko HarjuTampereen yliopistoSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Anni HuhtalaVATTEri mieltä10Ei voi kategorisesti sanoa, mikä olisi tehokkain julkisen vallan interventiokeino suojelussa vaan ohjauskeino tulee valita kontekstin ja biodiversiteetin suojelun tarpeen ja onnistumismahdollisuuksien mukaan epävarmuudet huomioonottaen.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Ari HyytinenHankenEpävarma6Profiili ja vastaukset
Edvard JohanssonÅbo AkademiEpävarmaProfiili ja vastaukset
Esa JokivuolleSuomen PankkiEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
John M. JuseliusSuomen Pankki Samaa mieltäProvided that we can measure land usage in a reasonable and objective way (which is doubtful).Profiili ja vastaukset
Panu KalmiVaasan yliopistoEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Seppo KariVATTEpävarmaProfiili ja vastaukset
Karlo KaukoSuomen PankkiEi mielipidettä7Määrärajoituksissa jouduttaisiin ehkä valitsemaan, kuka maanomistaja saa käyttää aluettaan, ja kuka joutuu luovuttaaan sen ilmaiseksi (?) yleishyödylliseen tarkoitukseen. Maksullisuudessa maanomistajalle syntyy kannuste yrittää pitää lajisto mahdollisimman arvottomana.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Ilkka KiemaPalkansaaajien tutkimuslaitosEri mieltäProfiili ja vastaukset
Juha KilponenSuomen PankkiEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Jarmo KontulainenEri mieltä8Profiili ja vastaukset
Iikka KorhonenSuomen PankkiEi mielipidettä¯\_(ツ)_/¯Profiili ja vastaukset
Mika KortelainenTurun yliopistoEpävarma7Profiili ja vastaukset
Tuomas KosonenValtion taloudellinen tutkimuskeskusEpävarma2Profiili ja vastaukset
Klaus Kulttihelsingin yliopistoEri mieltä10Profiili ja vastaukset
Timo KuosmanenAalto yliopiston kauppakorkeakouluEri mieltä6Vaikka ympäristövero on toimiva instrumentti päästöjen vähentämiseen, biodiversiteetin turvaaminen vaatii riittävän suuria yhtenäisiä suojeltuja alueita, joita on vaikea toteuttaa maankäyttöön perustuvilla maksuilla. Profiili ja vastaukset
Tomi KyyräValtion taloudellinen tutkimuskeskusEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Marita LaukkanenValtion taloudellinen tutkimuskeskusEpävarmaProfiili ja vastaukset
Teemu LyytikäinenValtion taloudellinen tutkimuskeskusEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Mika MailirantaKKV / Jyväskylän yliopistoSamaa mieltä2Profiili ja vastaukset
Pauli MurtoAalto-yliopistoEpävarma4Profiili ja vastaukset
Niku MäättänenHelsingin yliopisto ja Helsinki GSESamaa mieltä7Nähdäkseni tällainen järjestelmä edesauttaisi usein luonnon monimuotoisuuden varjelemista kustannustehokkaasti. Voi esimerkiksi olla järkevää sallia asuntorakentamisen aiheuttamaa luontokatoa siellä missä rakennuskelpoinen maa on kallista ja käyttää maankäyttömaksut luonnonsuojelualuiden laajentamiseen muualla. Toki erinäiset informaatio-ongelmat voivat joskus olla hyvä perustelu myös määrärajoitusten käytölle. Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Elias OikarinenOulun yliopistoEpävarma5Profiili ja vastaukset
Tapio PalokangasHelsingin yliopistoVahvasti samaa mieltä9Taloudellisen toiminnan sääntelyyn pitäisi aina käyttää hintajärjestelmää verojen ja maksujen kautta, eikä määräperusteisia rajoituksia.Profiili ja vastaukset
Jukka PirttiläHelsingin yliopistoEpävarmaProfiili ja vastaukset
Matti PohjolaAalto-yliopisto kauppakorkeakouluEpävarma8Profiili ja vastaukset
Ritva ReinikkaEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Olli-Pekka RuuskanenPellervon taloustutkimus, Vaasan yliopistoEpävarmaProfiili ja vastaukset
Hannu SalonenTurun yliopistoEpävarma6Profiili ja vastaukset
Torsten SantavirtaHelsingin yliopistoEri mieltä5Profiili ja vastaukset
Tuomo SuhonenPalkansaajien tutkimuslaitosEpävarma5Profiili ja vastaukset
Juha TervalaHelsingin yliopistoEri mieltä8Profiili ja vastaukset
Marko TerviöAalto-yliopistoSamaa mieltä6Kuulostaa hyvältä, mutta vaatisi enemmän perehtymistä. Profiili ja vastaukset
Janne TukiainenTurun yliopistoEpävarmaMolemmissa etunsa. Valtion suunnittelemat alueet voivat huomoida tehokkaammin ulkoisvaikutukset eli vaikkapa sen että lajiston kannalta suojelualueiden on oltava riittävän suuria ja yhtenäisiä. Toisaalta maankäyttömaksujen kautta maanomistajalla parempi mahdollisuus ilmaista alueen käytön taloudellinen hyöty. Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Roope UusitaloHelsingin yliopistoEri mieltäProfiili ja vastaukset
Juuso VälimäkiAalto yliopiston kauppakorkeakouluEri mieltäProfiili ja vastaukset
Pablo WarnesAalto UniversityEi mielipidettäProfiili ja vastaukset