Hieman yli puolet (53 %) ekonomisteista katsoo, että hallituksen lisäbudjetin yhteydessä esittämä 5,5 miljardin euron toimenpidekokonaisuus on ajoitettu talouden elpymisen kannalta oikein. Toista mieltä on neljännes (24 %) ja osapuilleen yhtä moni (23 %) on kannastaan epävarma tai vailla mielipidettä. Kommenteissaan taloustieteilijät toteavat, että osa toimenpiteistä olisi voitu tehdä aiemminkin, osan kanssa olisi voitu odottaa syksyn budjettikeskusteluja ja talouden tilannekuvan selkeytymistä.

Kysymys: Hallituksen lisätalousarvion yhteydessä esittämä 5,5 mrd euron toimenpidekokonaisuus on ajoitettu talouden elpymisen kannalta oikein.

VastaajaYliopisto/tutkimuslaitosVastausVarmuusKommenttiProfiili ja vastaukset
Luis AlvarezEri mieltäProfiili ja vastaukset
Petri BöckermanTurun kauppakorkeakoulu / Palkansaajien tutkimuslaitosSamaa mieltä5Profiili ja vastaukset
Essi EerolaVATTEpävarma7Osittain kyllä. Yritysten tukemisen osalta olisi ollut hyvä pystyä etenemään nopeammin, mutta kokonaisuuden kannalta fiksujen kriteerien muodostaminen on vaikeaa, kun talouden tilannekuva on sumea ja muuttuu nopeasti ja kun yritysten odotukset riippuvat voimakkaasti julkisen vallan toimista. Toisaalta kokonaisuus sisältää myös toimenpiteitä, jotka olisivat minusta voineet hyvin olla osa syksyn normaalia budjettikeskustelua. Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Mika HaapanenJyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluEi mielipidettä5Profiili ja vastaukset
Anni HuhtalaVATTEri mieltäProfiili ja vastaukset
Ari HyytinenHankenSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Edvard JohanssonÅbo AkademiSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Esa JokivuolleSuomen PankkiSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
John M. JuseliusSuomen Pankki Eri mieltäProfiili ja vastaukset
Markus JänttiTukholman yliopistoSamaa mieltä6Profiili ja vastaukset
Panu KalmiVaasan yliopistoEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Aki KangasharjuElinkeinoelämän tutkimuslaitosVahvasti eri mieltäProfiili ja vastaukset
Vesa KanniainenHelsingin yliopistoVahvasti eri mieltäProfiili ja vastaukset
Ohto KanninenPalkansaajien tutkimuslaitosSamaa mieltä2Tämä paketti vaikuttaa oikea-aikaiselta. Uusia paketteja tulee pohtia kun saamme lisää tietoa taloustilanteesta.Profiili ja vastaukset
Seppo KariVATTEpävarmaProfiili ja vastaukset
Karlo KaukoSuomen PankkiEpävarmaProfiili ja vastaukset
Ilkka KiemaPalkansaaajien tutkimuslaitosSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Juha KilponenSuomen PankkiEpävarma6Profiili ja vastaukset
Jarmo KontulainenSuomen PankkiEpävarma8Säästämisasteen nousu saattaa osoittautua tilapäisesti kun pakotteista luovutaan. Sen sijaan negatiiviset vaikutukset maailmankauppaan ja vientiin saattavat olla vasta tulossa, ja paketti voi sen vuoksi osoittautua sekä väärin ajoitetuksi että väärin suunnattuksi.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Iikka KorhonenSuomen PankkiSamaa mieltä6Tänä vuonna sitä rahaa (ja takauksia jne.) pitää käyttää.Profiili ja vastaukset
Mika KortelainenTurun yliopistoSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Tuomas KosonenPalkansaajien tutkimuslaitosEpävarma3Toimenpidekokonaisuudessa pyritään tekemään nopeasti uusia asioita, kuten korkeakoulujen aloituspaikkojen lisääminen jo syksyllä. Siinä mielessä käytännön rajoitukset huomioiden lähdetään rivakasti liikkeelle, mikä on hyvä. Koska emme tiedä miten taloudessa vaikutukset etenevät, on vaikea sanoa miten ja missä vaiheessa jatkossa elvytystä esim kannattaisi tehdä.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Kaisa KotakorpiTampereen yliopisto; VATTSamaa mieltäOn selvää että lisämäärärahoja tarvitaan heti nyt akuutin kriisin ollessa päällä, jotta ne vaikuttavat mahdollisimman nopeasti kriisistä toipumiseen. Myös lisätalousarvion yhteydessä mainittu julkisen talouden sopeuttamisen horisontin pidentäminen on realismia. Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Klaus Kulttihelsingin yliopistoEpävarma10Profiili ja vastaukset
Timo KuosmanenAalto yliopiston kauppakorkeakouluSamaa mieltä8Nyt jos koskaan on aika elvyttää, tämä paketti on ajoitettu oikein. Pelkään kuitenkin, että 5,5 mrd ei vielä riitä, vaan lisää tarvitaan myöhemmin. Mielestäni toimenpiteet tulisi ajoittaa mieluummin etupainotteisesti kuin liian myöhään. Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Tomi KyyräValtion taloudellinen tutkimuskeskusEpävarma4Profiili ja vastaukset
Teemu LyytikäinenValtion taloudellinen tutkimuskeskusSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Mika MailirantaEtla / Jyväskylän yliopistoSamaa mieltä8Profiili ja vastaukset
Topi MiettinenSvenska HandelshögskolanSamaa mieltä4Profiili ja vastaukset
Niku MäättänenEtlaSamaa mieltä3Monien lisätalousarvioon kuuluvien toimien osalta on minusta vaikea arvioida, miten niiden vaikutus kokonaiskysyntään täsmälleen ajoittuu. Mutta luulen, että isoin vaikutus kohdistuu loppuvuoteen ja ensi vuoteen mikä on suhdannepolitiikan kannalta näillä näkymin ok. Epidemian suhteellisen nopea hiipuminen kevään kuluessa minusta puoltaa elvytyksen aloittamista vähän aikaisemmin kuin skenaariossa, jossa epidemia olisi jatkunut suhteellisen voimakkaana ainakin syksyyn asti. Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Elias OikarinenAalto-yliopistoEri mieltä6Useinhan nämä “elvytykset“ vaikuttavat vasta turhan myöhään - niin saattaapi käydä nytkin.Profiili ja vastaukset
Tapio PalokangasHelsingin yliopistoEri mieltäSama kuin edelläProfiili ja vastaukset
Tuomas PekkarinenVATTSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Hannu PiekkolaVaasan yliopistoSamaa mieltä8Totta kai yritysten tukeminen nopeasti tärkeää vaikka lisäbudjetissa paino on myös paljon ensi vuodelle. Ehkä juuri päätöksiä ensi vuode tuista olisi voinut siirtää syksyyn jolloin myös päätetään osa rakenteellisista uudistuksista työllisyyden edistämiseksi. Eli porkkanat ja kepit samanaikaisesti.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Jukka PirttiläHelsingin yliopistoSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Matti PohjolaAalto-yliopisto kauppakorkeakouluVahvasti samaa mieltä8Profiili ja vastaukset
Olli-Pekka RuuskanenPellervon taloustutkimusSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Hannu SalonenTurun yliopistoEi mielipidettä7Profiili ja vastaukset
Rune StenbackaSvenska handelshögskolanSamaa mieltä6Profiili ja vastaukset
Juha TervalaHelsingin yliopistoEri mieltä7Elvyttävä finanssipolitiikka on erityisen tehokasta, kun sitä toteutetaan siten, että se lieventää taantuman syvyyttä ja lyhentää sen kestoa. Tutkimuksen Hysteresis and Fiscal Policy mukaan finanssipolitiikan suurin etu on lieventää taantuman kielteisiä vaikutuksia kokonaistarjontaan. Näin ollen taantumassa toteutettu elvyttävä finanssipolitiikka lieventää taantuman aiheuttamaa hystereesiä. Finanssipolitiikka vaikuttaa talouteen viiveellä. Tästä syystä on ollut virhe odottaa lisätalousarvion tekemisessä. Tarveharkintainen elvytyspaketti olisi pitänyt tehdä pian poikkeustoimien alkamisen jälkeen.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Marko TerviöAalto-yliopistoVahvasti eri mieltäProfiili ja vastaukset
Janne TukiainenTurun yliopistoSamaa mieltä4Profiili ja vastaukset
Roope UusitaloHelsingin yliopistoSamaa mieltä4Ei finanssipolitiikka tästä vastasyklisemmäksi enää oikein voi tulla.Profiili ja vastaukset
Hannu VartiainenHelsingin yliopistoSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Jutta ViinikainenJyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluVahvasti eri mieltäProfiili ja vastaukset
Jouko VilmunenTurun yliopisto/kauppakorkeakouluEri mieltä3Toistaiseksi näyttää siltä, että kriisin pahin vaihe ohi, joten talouden vaste elvytykseen voi olla hyvinkin myönteinen. Toisaalta tuleeko kriisin toinen aalto? Entä kriisin käyttäytymisvaikutukset - varovaisuuskäyttäytyminwn voimistunut?Profiili ja vastaukset
Juuso VälimäkiAalto yliopiston kauppakorkeakouluSamaa mieltäProfiili ja vastaukset