Suurin osa (42 %) ekonomistipaneelissa kantaa ottaneista on epävarma hiiliveron paremmuudesta ilmastopolitiikan keinona verrattuna päästökauppaan. Kolmannes (33 %) pitää hiiliveroa päästökauppaa parempana ja noin puolet pienempi osuus (17 %) argumentoi päästökaupan puolesta. Varmuuspainotetuissa vastauksissa (ks. selitys sivupalkissa) hiilivero saa kuitenkin taakseen ekonomistien enemmistön.

Kysymys: Kasvihuonekaasupäästöjen verottaminen (esimerkiksi hiiliverolla) on päästökauppaa parempi tapa harjoittaa ilmastopolitiikkaa.

VastaajaYliopisto/tutkimuslaitosVastausVarmuusKommenttiProfiili ja vastaukset
Jyrki Ali-YrkköETLASamaa mieltä8Profiili ja vastaukset
Petri BöckermanJyväskylän kauppakorkeakoulu / Työn ja talouden tutkimus LABOREEpävarma5Profiili ja vastaukset
Essi EerolaVATTEri mieltä2Molemmilla voidaan päästä samaan lopputulokseen. Kuitenkin annettuna ilmastonmuutoksen aiheuttamin kustannuksiin liittyvä epävarmuus, päästökauppa voi olla parempi, koska hallitukset voivat kiristää päästötavoitetta ostamalla lupia pois markkinoilta. Veron nostaminen sen sijaan on poliittisesti hankalampi ja hitaampi prosessi.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Seppo HonkapohjaAalto Yliopiston KKKSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Anni HuhtalaVATTSamaa mieltä9Päästökauppahan on veroa parempi instrumentti, koska siinä määritellään samaan aikaan katto päästöjen määrälle kaupattavien oikeuksien määrästä päättämällä ja toisaalta käytetään markkinoiden tehokkuutta oikeuksien hinnoittelussa. Ongelmaksi käytännössä on muodostanut, että meillä on alueellisia päästökauppoja (kuten EU:ssa, Kiinassa, Kaliforniassa), mutta ei globaalia hintaa kasvihuonekaasuille, eikä edes puhuttu jo olemassaolevien päästökauppojen linkittämisestä saati kaupan laajentamisesta. Voi olla pragmaattisempaa neuvotella globaalista hiiliverosta, kuin saada luotua globaali päästökauppajärjestelmä.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Ari HyytinenHankenEpävarma5Profiili ja vastaukset
Edvard JohanssonÅbo AkademiSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Esa JokivuolleSuomen PankkiSamaa mieltä6Profiili ja vastaukset
John M. JuseliusSuomen PankkiEpävarmaProfiili ja vastaukset
Markus JänttiTukholman yliopistoSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Panu KalmiVaasan yliopistoEpävarma Profiili ja vastaukset
Aki KangasharjuElinkeinoelämän tutkimuslaitosEri mieltäProfiili ja vastaukset
Vesa KanniainenHelsingin yliopistoSamaa mieltä7Euroopassa päästökauppamarkkinat on tuhottu Saksan energiapolitiikan toimesta. Hiilidioksidivero tarvitaan ja globaalilla tasolla. Kuluttajien tulee nähdä, että viime kädessä he ovat aina maksumiehiä.Profiili ja vastaukset
Seppo KariVATTEpävarmaKyllä jos päästökauppaa ei saada käytännössä toimivaksi.Profiili ja vastaukset
Karlo KaukoSuomen PankkiSamaa mieltä7Keinojen tehossa tai ohjausvaikutuksessa ei välttämättä ole isoa eroa, mutta päästöoikeuksien jakaminen ilmaiseksi tuskin on valtiontalouden kannalta paras vaihtoehto. Ei ole yhdentekevää, millä perusteella päästökiintiöitä jaetaan, jos niitä ei huutokaupata. Jos etukäteen tiedetään, että niitä jaetaan tulevaisuudessa menneiden päästöjen perusteella, ollaan hakoteillä.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Ilkka KiemaTyön ja talouden tutkimus LABOREEri mieltä5Profiili ja vastaukset
Juha KilponenSuomen PankkiEi mielipidettä Profiili ja vastaukset
Jarmo KontulainenEi mielipidettä5Profiili ja vastaukset
Iikka KorhonenSuomen PankkiEi mielipidettäEn ole tutustunut asiaan.Profiili ja vastaukset
Pekka J. KorhonenEpävarmaPäästökaupassa on mm. se hyvä puoli, että sitä voi kontroloida asettamalla ilmaston muutoksen vaatimat tavoitteet. Veroilla kontrollinti koetaan mahdollisesti negatiiviseksi. Yksi tapa olisi ulottaa päästökiintiöt osittain yksilön tasolle siten, että jokaisella olisi kiintiö, josta voisi käydä kauppaa. Tällainen systeemi vaatisi, että esim. Suomessa olisi kanta-tietokannan kaltainen tietojärjestelmä, jossa jokainen voisi ostaa tai myydä päästökiintiöitä. Tällaisessa systeemissä paljon päätöjä tuottava joutuisi maksamaan edustaan esim. sellaiselle, jolla ei ole varaa vaikkapa lomalentoihin. Veroissa maksut menevät valtion pohjattomaan säkkiin eikä kansalaisten ole yksinkertaista mieltää tällaista välilllistä hyötyä.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Mika KortelainenTurun yliopistoEpävarmaProfiili ja vastaukset
Kaisa KotakorpiTampereen yliopisto; VATTEri mieltä sekä päästökauppa että ympäristöverot ovat käyttökelpoisia ja tarpeellisia sääntelykeinojaProfiili ja vastaukset
Klaus Kulttihelsingin yliopistoEri mieltä10Profiili ja vastaukset
Timo KuosmanenTurun kauppakorkeakoulu, Turun yliopistoVahvasti samaa mieltä10Päästölupien rajoittamisella pyritään vaikuttamaan määrään, kun taas hiilivero vaikuttaa suoraan hintaan. Siksi hiilivero olisi suorempi ja helpommin hallittavissa oleva keino saada päästöt maksullisiksi ja siten vaikuttaa käyttäytymiseen. Lisäksi myös tuonti EU:n ulkopuolelta voitaisiin ottaa hiilivero piiriin.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Tomi KyyräValtion taloudellinen tutkimuskeskusEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Marita LaukkanenValtion taloudellinen tutkimuskeskusSamaa mieltä9Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen vaatii suuria muutoksia energiajärjestelmässä, teollisuuden prosesseissa, liikenteessä, rakentamisessa, rakennusten lämmittämisessä ja maankäyttösektorilla. Periaatteessa päästöjä voidaan vähentää kustannustehokkaasti yhtä lailla päästökaupalla ja hiilidioksidiverolla. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen tarvitaan kuitenkin pitkäikäisiä investointeja ja puhtaan teknologian innovaatioita. Päästöjen riittävän korkea hinta luo kannusteet investoinneille ja innovoinnille. Käytännössä päästökauppa EU:ssa on kärsinyt päästöoikeuksien ylitarjonnasta ja päästöoikeuden hinta ollut pitkään varsin alhainen, mallinnusarvioiden mukaan reilusti alle riittäviin investointeihin kannustavan tason. Päästöoikeuden hinta voi myös vaihdella suhdanteiden mukaan. Ylitarjontaa on ollut poliittisesti vaikea karsia. Päästöjen verottaminen loisi päästöille vakaan hinnan ja yrityksille ennakoitavan investointiympäristön.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Jani LuotoHelsingin yliopistoEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Mika MailirantaTyön ja talouden tutkimus LABORE / Jyväskylän yliopistoEpävarma2Profiili ja vastaukset
Topi MiettinenSvenska HandelshögskolanEri mieltä3Jos päästökaupan piiriin saadaan kaikki maat ja alat, voidaan lupien määrän avulla säätää suoraan päästöjä ja antaa hintajärjestelmän allokoida päästörajoitukset tehokkaasti. Jostakin syystä vaikuttaa siltä, että ympäristötaloustieteilijät ovat kuitenkin osin kääntymässä veron kannalle. Heillä varmaan hyviä argumentteja miksi näin? Jään kuuntelemaan kiinnostuneena.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Hennamari MikkolaKansaneläkelaitosEpävarmaProfiili ja vastaukset
Niku MäättänenHelsingin yliopisto ja Helsinki GSEEpävarma5Profiili ja vastaukset
Katariina Nilsson HakkalaAalto yliopisto/ ETLAEpävarmaProfiili ja vastaukset
Elias OikarinenOulun yliopistoEi mielipidettä 5Profiili ja vastaukset
Tapio PalokangasHelsingin yliopistoVahvasti samaa mieltä 10Säännöstelyrajoitteet ovat huonompia instrumentteja kuin veroluonteiset maksut, koska ne vääristävät kilpailua.Profiili ja vastaukset
Hannu PiekkolaVaasan yliopistoSamaa mieltä7Päästökaupan lisäksi tarvitaan globaali hiilidioksivero. Päästökauppa ei sen sijaan toteutune globaalisti jolloin aina jää vapaamatkustajia jotka eivät ole kaupassa mukana.Profiili ja vastaukset
Matti PohjolaAalto-yliopisto kauppakorkeakouluSamaa mieltä8Tutkimusten mukaan verottaminen on kolmesta syystä parempi: 1) eksogeenisesti määräytyvä vero vähentää päästöoikeuksien hintaan liittyvää epävarmuutta ja helpottaa siten yritysten sopeutumista ilmastopolitiikkaan, 2) se myös helpottaa koordinaatiota muun talouspolitiikan kanssa ja 3) vaikeuttaa öljyntuottajamaiden mahdollisuuksia vaikuttaa päästöoikeuksien hintaan tarjontaa supistamalla.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Elina PylkkänenPalkansaajien tutkimuslaitosSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Petri RouvinenETLA, Elinkeinoelämän tutkimuslaitosEpävarmaProfiili ja vastaukset
Olli-Pekka RuuskanenPellervon taloustutkimus, Vaasan yliopistoEri mieltä Profiili ja vastaukset
Hannu SalonenTurun yliopistoEi mielipidettä6Profiili ja vastaukset
Matti SarvimäkiAalto-yliopiston kauppakorkeakouluEpävarma6Profiili ja vastaukset
Rune StenbackaSvenska handelshögskolanEpävarma5Profiili ja vastaukset
Olli TahvonenHelsingin yliopistoEri mieltä 9Profiili ja vastaukset
Juha TervalaHelsingin yliopistoVahvasti eri mieltä8Ilmastonmuutos on vakava ongelma. Päästökauppa on kustannustehokas tapa rajoittaa saastumista.Profiili ja vastaukset
Marko TerviöAalto-yliopistoEpävarma9Molemmat toimisivat. Isompi kysyms on, kumpi todennäköisemmin leviäisi maailmalla---ja siihen vaikuttaa eri maiden äänestäjien vastaanottavaisuus erilaiselta kuulostaville uudistuksille. Se onkin vaikea kysymys. http://blog.hse-econ.fi/?p=4989Profiili ja vastaukset
Roope UusitaloHelsingin yliopistoEpävarma4Periaatteessa molemmilla voitaisiin päästä samaan lopputulokseen, mutta en tunne yksityiskohtiaProfiili ja vastaukset
Vesa VihriäläHelsingin yliopistoEpävarmaProfiili ja vastaukset
Jouko VilmunenTurun yliopisto/kauppakorkeakouluSamaa mieltä9Verot kannusteiden kannnalta tehokkaampia. En oikein usko päästökaupan toimivuuteen.Profiili ja vastaukset
Juuso VälimäkiAalto yliopiston kauppakorkeakouluVahvasti samaa mieltä8Profiili ja vastaukset