Noin kolme kymmenestä (34 %) taloustieteilijästä katsoo, että arvonlisäverotusta olisi järkevää muuttaa siten, että yleistä arvonlisäverokantaa laskettaisiin ja sen päälle lisättäisiin kunkin tuotteen päästöjen mukaan määräytyvä erillinen päästövero. Eri mieltä asiasta on 31 prosenttia ja 35 prosenttia on veron järkevyydestä epävarma tai vailla mielipidettä. Kommenteissaan ekonomistit arvioivat, että veron toteuttamiseen liittyisi huomattavia teknisiä vaikeuksia.

Kysymys: Arvonlisäverotusta olisi järkevää muuttaa siten, että yleistä arvonlisäverokantaa laskettaisiin ja sen päälle lisättäisiin kunkin tuotteen päästöjen mukaan määräytyvä erillinen päästövero.

VastaajaYliopisto/tutkimuslaitosVastausVarmuusKommenttiProfiili ja vastaukset
Petri BöckermanJyväskylän kauppakorkeakoulu / Työn ja talouden tutkimus LABOREEpävarma5Profiili ja vastaukset
Essi EerolaVATTEri mieltä7Jos päästövero olisi tuotekohtainen, se olisi kaiketi väistämättä tehoton. Samaa lopputuotetta voi tuottaa eri tuotantotavoin, joista jotkin aiheuttavat enemmän päästöjä kuin toiset. Toisaalta jos tietyn lopputuotteen vero riippuisi tuotantotavasta, jouduttaisiin pitämään kirjaa päästöistä tuotantoprosessin eri vaiheissa. Päästöjä tulisi vähentää siellä, missä se on halvinta. Sen takia ensimmäisenä askeleena olisi järkevää yhtenäistää hiilen hinta siellä, missä se on teknisesti toteutettavissa. Vasta sen jälkeen tulisi arvioida, mitkä ovat järkeviä (epäsuoria) keinoja siellä, missä päästökauppa tai hiilivero eivät toimi. (Epäsuoriin pitänee lukea mukaan vaikuttaminen kansainväliseen yhteistyöhön päästöjen vähentämiseksi.)Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Seppo HonkapohjaAalto Yliopiston KKKSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Anni HuhtalaVATTEri mieltäPelkästään lopputuotteen verotus päästöjen mukaan on tehoton tapa ohjata vähempipäästöiseen tuotantoon. Vero pitäisi asettaa siihen tuotantopanokseen, josta haitta syntyy kuten fossiiliseen polttoaineeseen tai lannoitteeseen. Muutoin saastuttavampaa tuotantotapaa ja panoksia hyödyntävä yritys saa kilpailuetua sellaiseen yritykseen nähden, joka käyttää vähäpäästöisempää ja puhtaampaa teknologiaa. Jos ympäristöhaitta syntyy pelkästään lopputuotteen kulutuksessa, silloin on tietenkin järkevää säätää myös ALV:ia (tai soveltaa esim. panttijärjestelmää, riippuen haitasta). Melko yleistajuinen esitys löytyy esim. tästä, eikä teoria ole vanhentunut: www.sfu.ca/~wainwrig/Econ400/enviro/goulder-Parry-Choice-enviro-instr-2008.pdfNäytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Ari HyytinenHankenSamaa mieltä4Profiili ja vastaukset
Edvard JohanssonÅbo AkademiEri mieltäProfiili ja vastaukset
Esa JokivuolleSuomen PankkiEpävarma5Olisiko tämä riittävän yksinkertainen toteutustapa?Profiili ja vastaukset
John M. JuseliusSuomen PankkiEpävarmaProfiili ja vastaukset
Markus JänttiTukholman yliopistoSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Aki KangasharjuElinkeinoelämän tutkimuslaitosVahvasti samaa mieltä7Hyvä idea, sillä ilmastonmuutoksen vastainen taistelu olisi hyvä levittää päästökaupan ulkopuolellekin. Toivottavasti implementaatio onnistuu.Profiili ja vastaukset
Vesa KanniainenHelsingin yliopistoSamaa mieltä7Ekonomistien suosikki näyttäisi olevan yleinen hiilivero. Sen toteuttaminen globaalisti on vaikeaa, koska eri mailla on erilainen halukkuus osallistua ilmastotalkoisiin ja vapaamatkustaa (yhteisomistuksen tragedia). Tilannetta ei helpota se, että suurimmilla saastuttajilla per capita saastuttamisen aste voi olla hyvin matala. Arvonlisävero on verotuksellisista ratkaisuista oikea, koska se korjaa markkinahintoja ottamaan huomioon saastuttamiseen liittyvät ulkoisvaikutukset ja kohdentaa vastuun sinne, minne se lopulta kuuluu: kuluttajiin. Verokannan porrastaminen tuotteen tuottamisessa aiheutuneiden päästöjen mukaan on periaatteessa oikea ajatus, mutta käytännössä tarvittaneen nyrkkisääntöjä.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Ohto KanninenLaboreEpävarma Profiili ja vastaukset
Seppo KariVATTEpävarmaProfiili ja vastaukset
Karlo KaukoSuomen PankkiSamaa mieltä7Päästövero on hyvä ajatus, mutta ei sen välttämättä tarvitse liittyä arvonlisäverotukseen. Mittaamisongelmia varmaan olisi.Profiili ja vastaukset
Ilkka KiemaTyön ja talouden tutkimus LABORESamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Juha KilponenSuomen PankkiEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Jarmo KontulainenEpävarma7Profiili ja vastaukset
Iikka KorhonenSuomen PankkiEpävarmaEn tiedä, onko tämä käytännössä mahdollista.Profiili ja vastaukset
Pekka J. KorhonenVahvasti eri mieltä 6En kannata verotuksen pirstaloimista vajavaisin tiedoin seurauksista.Profiili ja vastaukset
Mika KortelainenTurun yliopistoEri mieltä7Kunkin tuotteen päästöjen mukaan määräytyvä erillinen päästövero ei vaikuta realistiselta vaihtoehdolta, koska yksittäisten tuotteiden päästöjä on hyvin vaikea arvioida luotettavalla tavalla. Tällainen järjestelmä olisi todennäköisesti myös hallinnollisesti raskas.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Tuomas KosonenValtion taloudellinen tutkimuskeskusVahvasti eri mieltä 10Yleistä arvonlisäverokantaa ei kannattaisi alentaa, koska Benzarti, Carloni, Harju ja Kosonen (2018) tutkimuksen mukaan tämä ei alentaisi hintoja, mutta lisäisi yritysten voittoja. Sen lisäksi arvonlisäverojen eriyttäminen tuotteiden välillä ei ole kovin helppoa annettuna EU direktiivit. Niiden mukaan tuotteilla pitää olla yksi pääkanta ja voi olla kaksi alennettua kantaa. Lisäksi säädellään mitkä tuotteet voivat olla alennetuilla kannoilla. On myöskin epäselvää olisiko arvonlisäverojen tuoma pieni hintaero riittämään ohjaamaan kulutusta ympäristölle ystävällisempään suuntaan. Jos näin ei kävisi, lisääntyisi tässä uudistuksessa pelkästään hallinnolliset kustannukset roimasti. Tutkimuksen mukaan ympäristöverotus voi ohjata kulutusta, mutta silloin tarvitaan suurempia kannusteita valmisteverotuksen muodossa.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Klaus Kulttihelsingin yliopistoVahvasti eri mieltä8Profiili ja vastaukset
Timo KuosmanenTurun kauppakorkeakoulu, Turun yliopistoVahvasti samaa mieltä9Päästöjen ja niiden vaikutusten arviointi ja yhteismitallistaminen jokaisen yksittäisen tuotteen osalta on erittäin haastava tehtävä, mutta uskon että se olisi toteutettavissa riittävällä tarkkuudella sopivasti luokiteltujen tuoteryhmien tasolla. Sitran julkaisema muistio “Kestävän kehityksen verouudistus“ on mielestäni oikean suuntainen ja kehittämisen arvoinen ehdotus.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Tomi KyyräValtion taloudellinen tutkimuskeskusSamaa mieltä4Profiili ja vastaukset
Marita LaukkanenValtion taloudellinen tutkimuskeskusVahvasti eri mieltä10Päästöveron paikka on siellä missä päästöt syntyvät eli tuotannossa, ei kulutuksessa. Esimerkiksi CO2-päästöjen vähentäminen vaatii siirtymistä vähäpäästöisempiin energialähteisiin ja kierrätysmateriaaleihin. Jotta ohjausvaikutus tähän suuntaan saataisiin toteutettua kulutusveron avulla, päästövero pitäisi määritellä tuotteen ja tuotantolaitoksen tasolla - eli saman yrityksenkin eri laitoksissa valmistetuilla tuotteilla pitäisi olla eri vero, jotta yrityksellä olisi veron ansiosta aito kannustin uudistaa vaikkapa vanhat fossiilista energiaa käyttävät tehtaansa. Tällainen verojärjestelmä olisi varsin monimutkainen. Myös maatalouden päästöjä on tehokkaampaa hillitä tuotannossa. Lihan tuotanto ei Suomessa keskimäärin ole kannattavaa nytkään, enkä näe, että kysynnän muokkaaminen kulutusverolla muokkaisi tuotantoa ellei tuotantotukiin kosketa. Lihaa tuodaan Suomeen pääasiassa EU:sta, jolloin kilpailutilannekin on sikäli sama, että kaikkien EU-maiden edellytetään vähentävän päästöjään.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Mika MailirantaTyön ja talouden tutkimus LABORE / Jyväskylän yliopistoVahvasti eri mieltä3Tuotekohtaisesti vaihteleva verokanta olisi mutkikas ja johtaisi helposti monenlaisiin vääristymiin. Mieluummin kannattaisi keskittyä päästökauppajärjestelmän kehittämiseen ja hyödyntämiseen.Profiili ja vastaukset
Topi MiettinenSvenska HandelshögskolanSamaa mieltä6Tässä kaiketi tarkoitetaan ensisijaisesti co2 päästöjä? Tärkeä ja kannatettava periaate, jotta päästöille saadaan yleispätevä hinta, mutta kuinka vaikeaa on päästöjen luotettava arviointi globaaleissa arvoketjuissa? Lisäksi toivottavaa, että vero säädetään vähintäänkin koko Eurooppaa koskevaksi. Parempi vaihtoehto päästökauppa, joka kattaa lentoliikenteen.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Niku MäättänenHelsingin yliopisto ja Helsinki GSEEpävarma8Oletan että kysymyksessä viitataan kasvihuonekaasupäästöihin. Käsittääkseni edes suurin piirtein oikean veron laskeminen kaikille kulutushyödykkeille olisi ainakin toistaiseksi hyvin vaikeata. Päästöthän eivät riipu vain siitä, mistä hyödykkeestä on kyse, vaan myös tuotantotavasta. Jos toisaalta tuotantotapaa ei huomioida veroa määritettäessä, verotus ei ohjaa kohti vähäpäästöisimpiä tuotantotapoja. Kulutukseen perustuvissa päästöveroissa tulisi myös huomioida niiden tuotantoon liittyvät päästöverot. Verrattuna tuotantoon perustuviin päästöveroihin tällaisten kulutusverojen hyvänä puolena on se, että ne kohdistuvat myös tuontiin. Suoraviivaisempi ratkaisu olisi EU:n asettama hiilitulli hyödykkeille, joiden hiilinjalanjälki on suuri ja jotka tuodaan maista, joiden ilmastopolitiikka on hyvin löysää.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Elias OikarinenOulun yliopistoSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Tapio PalokangasHelsingin yliopistoEri mieltä Verotusta ei pidä tehdä liian monimutkaiseksi, koska se aiheuttaa spekulaatioita ja vääristää kilpailua. Hyviksi katsottuja hankkeita on parempi tukea suorilla subventioilla, joiden vaikutusta voidaan läpinäkyvästi seurata.Profiili ja vastaukset
Tuomas PekkarinenVATTEri mieltä Miksi yleistä arvonlisäverokantaa pitäisi laskea tämän tavoitteen saavuttamiseksi?Profiili ja vastaukset
Hannu PiekkolaVaasan yliopistoSamaa mieltäSe lienee tulevaisuutta.Profiili ja vastaukset
Jukka PirttiläHelsingin yliopistoEri mieltä8Korjaavan verotuksen tulisi pohjautua päästöihin, ei tuotteen hintaan. Siksi ALV ei ole periaatteessa oikea instrumentti. Parempi olisi olla spesifi hyödykekohtainen päästöihin pohjautuva vero, jonka päälle tulisi tasainen ALV.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Matti PohjolaAalto-yliopisto kauppakorkeakouluEpävarma7Profiili ja vastaukset
Elina PylkkänenPalkansaajien tutkimuslaitosEri mieltäALV on pidettävä mahdollisimman yksinkertaisena ja selkeänä, hallinnollisesti hyvin kevyenä. Mieluummin pitäisi asteittain luopua alennetuista alv-kannoista ja siirtyä yhtenäiseen alv-kantaan koko eu:ssa.Profiili ja vastaukset
Olli-Pekka RuuskanenPellervon taloustutkimus, Vaasan yliopistoEpävarma Profiili ja vastaukset
Hannu SalonenTurun yliopistoEpävarma6Profiili ja vastaukset
Rune StenbackaSvenska handelshögskolanEpävarma 4Profiili ja vastaukset
Olli TahvonenHelsingin yliopistoSamaa mieltä 8Profiili ja vastaukset
Juha TervalaHelsingin yliopistoEpävarma10Väite on epäselvä. Kannatan hiiliveroa (englanniksi carbon tax), mutta väitteessä ei täsmennetty päästöveron määräytymistä.Profiili ja vastaukset
Marko TerviöAalto-yliopistoVahvasti eri mieltä8Päästöjen verottaminen ALV:n kautta olisi hankala ja lobbaukselle altis tapa yrittää vähentää päästöjä. Päästöjen hintaa tulisi nostaa todellisten päästöjen hintaa nostamalla - eli joko verottamalla toteutuneita päästöjä tai, EU:n jäsenmaana, päästökaupan EU:n laajuista kokonaiskiintiötä leikkaamalla.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Janne TukiainenTurun yliopistoVahvasti samaa mieltä8Hiilivero olisi erittäin kannatettava. Viime kädessä se tarvitaan globaalisti ja pian, ja Suomi voi näyttää esimerkkiä siinä, että se toimii hyvin kotimarkkinoilla. Toisaalta maailmanmarkkinoilla tai tuonnin kanssa kilpailevien tuotteiden kannalta tämä ei välttämättä tuo päästövähennyksiä, jos tuotanto vain siirtyy maihin jossa ei ole vastaavaa veroa. Ennen kuin vero on globaali tarvitaan hiiliveron lisäksi kilpailuneutraliteetin takaavaa tukevaa politiikkaa, joka ei kuitenkaan poistaisi kannustimia päästövähennyksiin.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Roope UusitaloHelsingin yliopistoEpävarma 3Päästöverot ehkä mieluummin valmisteverotukseenProfiili ja vastaukset
Hannu VartiainenHelsingin yliopistoSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Juuso VälimäkiAalto yliopiston kauppakorkeakouluEpävarmaProfiili ja vastaukset