Peräti 37 prosenttia taloustieteilijöistä ei ota kantaa hallituksen esitykseen sote-valinnanvapaudesta. Kantansa ilmaisseista suurin ryhmä pitää esitetyn kaltaisen uudistuksen järkevyyttä kyseenalaisena. Myös kannastaan epävarmoja on muutama enemmän kuin hallituksen esitystä järkevänä pitäviä.

Kysymys: Hallituksen esitys HE 16/2018 vp laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta on järkevä tapa lisätä kilpailua julkisrahoitteisten sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotannossa.

VastaajaYliopisto/tutkimuslaitosVastausVarmuusKommenttiProfiili ja vastaukset
Tom BerglundHankenSamaa mieltä8Mikä tässä tärkeätä on, että luodaan puitteet tälle kilpailulle mahdollisimman pian, ei se, että lähdettäisiin liikkeelle ideaaliratkaisulla. Valmiuksia mallin muokkaamiseen kokemusten perusteella tulee olla.Profiili ja vastaukset
Petri BöckermanTurun kauppakorkeakoulu / Palkansaajien tutkimuslaitosEri mieltä8Profiili ja vastaukset
Essi EerolaVATTEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Bengt HolmströmMITEi vastannutProfiili ja vastaukset
Seppo HonkapohjaAalto Yliopiston KKKEi vastannut7Profiili ja vastaukset
Anni HuhtalaVATTEi vastannutProfiili ja vastaukset
Ari HyytinenJyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Unto HäkkinenEpävarma10Profiili ja vastaukset
Edvard JohanssonÅbo AkademiSamaa mieltä4
Esa JokivuolleSuomen PankkiEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Juha JunttilaJyvaskylan yliopistoEi vastannutProfiili ja vastaukset
John M. JuseliusSuomen Pankki Ei vastannutProfiili ja vastaukset
Markus JänttiTukholman yliopistoVahvasti eri mieltä10Profiili ja vastaukset
Panu KalmiVaasan yliopistoEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Seppo KariVATTSamaa mieltä5Profiili ja vastaukset
Karlo KaukoSuomen PankkiEpävarmaOlennainen kysymys on ainakin se, miten sote-yritysten “kermankuorinta“ onnistutaan torjumaan. Profiili ja vastaukset
Jaakko KianderEpävarmaProfiili ja vastaukset
Ilkka KiemaPalkansaaajien tutkimuslaitosEi vastannut
Juha KilponenSuomen PankkiEpävarma10Profiili ja vastaukset
Iikka KorhonenSuomen PankkiEi mielipidettä6En tiedä asiasta tarpeeksi.Profiili ja vastaukset
Pekka J. KorhonenSamaa mieltä8Periaate on OK, mutta rahoituskuvio ei. Rahoitus pitäisi perustaa suoritteille, joka laajasti ymmärrettynä tarkoittaa diagnoosien tarkkuutta, hoidon laatua, potilaan saamaa palvelua, erikoissairaanhoidon lähetteiden asianmukaisuutta, jne. Näillä suoritteilla suhteessa yksikön saamaan rahoitukseen pitäisi suorittaa ns. tehokkuusvertailu yksiköiden kesken. Näin saataisiin selville alisuorittajat, joiden saamaa rahoitusta pienennettäisiin. Tehtävä ei ole helppo, mutta systeemi on kehitettävissä.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Mika KortelainenValtion taloudellinen tutkimuskeskusSamaa mieltä8Ehdotetussa valinnanvapauslaissa on kilpailun lisäämisen kannalta joitain hyviä elementtejä ja lakiesitys on parantunut huomattavasti hallituksen aiemmista esityksistä. Lain tavoitteena on erityisesti edistää asiakkaiden mahdollisuuksia valita palveluntuottaja sekä parantaa palvelujen saatavuutta ja laatua. Kansainvälisen terveystaloustieteellisen kirjallisuuden perusteella kyseisten tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista, joskin tähän vaikuttaa keskeisesti uudistuksen toteutukseen liittyvät yksityiskohdat. Vaikka monet valinnanvapauslain kohdat edesauttavat kilpailun syntymistä, uudistuksen toteutukseen liittyy joitain avoimia kysymyksiä ja osia, joiden valmistelu on vielä kesken. Valinnanvapauden vaikutusten kannalta keskeisessä roolissa ovat erityisesti palveluntuottajien rahoituskorvaukset, joiden yksityiskohdat ovat kuitenkin vielä osittain auki. Mahdollisten riskien välttämiseksi uudistus olisi tärkeää myös toteuttaa vahvemmin vaiheistetusti kuin hallitus on suunnitellut.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Tuomas KosonenPalkansaajien tutkimuslaitosEi vastannutProfiili ja vastaukset
Kaisa KotakorpiVATT; Turun yliopistoVahvasti eri mieltä9Profiili ja vastaukset
Markku KotilainenElinkeinoelämän tutkimuslaitos - EtlaEpävarma6Kilpailua varmaan syntyy suurissa asutuskeskuksissa. maaseudulla sen sijaan se on epävarmempaa. On myös epävarmaa, miten pienet yritykset voivat osallistua kilpailuun, kun ne eivät voi ottaa vastuulleen koko sotepalvelun kenttää. Voi olla, että lopulta kilpailijoita on vähemmän houkuttelevilla alueilla melko vähän. Epävarmaa on myös, miten kustannustehokkaasti kapitaatiomalli toimii. Voidaanko insentiivijärjestelmä muokata sellaiseksi, että se toteuttaa samanaikaisesti kolme tavoitetta: 1) kustannustehokkuus, 2) hyvä palvelun laatu, 3) riittävä voitto yritykselle (jotta se pysyy markkinoilla). Yksityisen suhde julkiseen (perus- ja erikois-) palveluntuottajaan on myös kysymysmerkki. Yhtälö voi toimia, jos terveydenhuollossa on tällä hetkellä paljon tehottomuutta, jota voidaan vähentää. Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Klaus Kulttihelsingin yliopistoEi mielipidettä10Profiili ja vastaukset
Timo KuosmanenAalto yliopiston kauppakorkeakouluEri mieltä6Kannatan sote-palveluiden tuotannon avaamista yksityisille tuottajille. Tämä ei kuitenkaan takaa kilpailullisten markkinoiden syntymistä, varsinkaan pienemmillä paikkakunnilla. Paikallisen monopolivoiman hillitsemiseksi olisi mielestäni järkevää kehittää “virtuaalimarkkina“, jossa paikalliset sote-tuottajat (julkiset ja yksityiset) joutuisivat kilpailemaan kustannustehokkuudellaan muiden vastaavanlaisten sote-tuottajien kanssa. Tämän kaltaisia “virtuaalimarkkinoita“ sovelletaan mm. paikallisten sähkön jakeluverkkojen hinnoittelun valvonnassa. Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Tomi KyyräValtion taloudellinen tutkimuskeskusEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Marita LaukkanenValtion taloudellinen tutkimuskeskusEi vastannutProfiili ja vastaukset
Jani LuotoHelsingin yliopistoEi vastannutProfiili ja vastaukset
Mika MalirantaEtla / Jyväskylän yliopistoEpävarma7Profiili ja vastaukset
Topi MiettinenSvenska HandelshögskolanEpävarma8Hallituksen esityksen kohdassa 4.6.4 (Valinnanvapausjärjestelmän riskien huomiointi) käydään varsin ansiokkaasti läpi valinnanvapausjärjestelmään liittyviä riskejä, jotka lisäävät uudistumisen onnistumiseen liittyvää epävarmuutta. Tuohon riskien listaan on syytä lisätä kuluttajien kognitiivisten rajoitteiden aiheuttamat kuluttajien rajallisen rationaalisuuden aiheuttamat haasteet -- pelkkä hoidon laatuinformaation lisääminen ei auta, jos (joillakin) kuluttajilla ei ole aikaa tai kykyä arvioida kunkin palveluntarjoajan laatua tai he keskittyvät pitkän aikavälin terveysvaikutusten sijaan vertaamaan esimerkiksi palvelun nopeutta, tarjoataanko vastaanotolla ilmaiset kahvit jne. (Ansiokkaat tutkimukset käyttäytymistaloustieteen alalta kts. Heidhues et al. 2011 tai Balafoutas et al. 2013 viittaavat tällaisiin efekteihin). Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Hennamari MikkolaSamaa mieltä8Kilpailun toimivuus vaatii vertailukelpoista tietoa ja ajantasaisesti kaikista palventuottajista. Monopolitilanteita syntyy väistämättä.Profiili ja vastaukset
Pauli MurtoAalto-yliopistoEpävarma4Profiili ja vastaukset
Niku MäättänenEtlaEi mielipidettä5Profiili ja vastaukset
Katariina Nilsson HakkalaAalto yliopisto/ ETLAEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Elias OikarinenAalto-yliopistoEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Tapio PalokangasHelsingin yliopistoEi vastannutProfiili ja vastaukset
Tuomas PekkarinenVATTEi vastannutProfiili ja vastaukset
Hannu PiekkolaVaasan yliopistoVahvasti eri mieltä9Ruotsissa kapitaatiopohjainen korvaus kattaa eri alueilla vain 45—86 prosenttia kokonaiskorvauksesta. Loppu määräytyy suoritepohjaisesti sekä laatubonusten avulla. Lisäksi on harvaan asutun alueeen lisä. 18 maakuntaa on mahdoton yhdistelmä ottaa huomioon eri alueiden eroja. Parempi siirtää valtiopohjaiseen järjestelmään kun kerran rahoituskin on valtiolta. Emme tarvitse maakunnallista kolmasta porrasta jossa edustus valitaan erillisillä vaalilla. Tällöin syntyy keskuskaupunki versus ympäröivä alue vaaleja jossa jälkimmäinen voittaa ja syrjäyttää kasvualueen alueen kehittämisessä. Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Jukka PirttiläHelsingin yliopistoEi vastannutProfiili ja vastaukset
Matti PohjolaAalto-yliopisto kauppakorkeakouluEi mielipidettä6Profiili ja vastaukset
Petri RouvinenETLA, Elinkeinoelämän tutkimuslaitosSamaa mieltä8Minkä tahansa kilpailun välttämättömänä edellytyksenä on mahdollisuus valita useammasta vaihtoehdosta. Sikäli kun tarkoituksena on nimenomaan lisätä kilpailua (eikä esimerkiksi säästää kustannuksia), hallituksen esitys on toimiva.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Olli-Pekka RuuskanenPellervon taloustutkimusEri mieltä4Profiili ja vastaukset
Hannu SalonenTurun yliopistoEri mieltäJäi epäselväksi millä instrumenteilla kilpaillaan ja millä tavalla tehdään voittoa. Sillä mitä yhteiskunta tavoittelee tällä lailla pitäisi olla jokin yhteys siihen minkälaiseen kilpailuun kannustetaan. Profiili ja vastaukset
Rune StenbackaSvenska handelshögskolanEpävarma5Profiili ja vastaukset
Olli TahvonenHelsingin yliopistoEi vastannutProfiili ja vastaukset
Juha TervalaHelsingin yliopistoEi mielipidettä10Profiili ja vastaukset
Marko TerviöAalto-yliopistoEri mieltä3Profiili ja vastaukset
Roope UusitaloHelsingin yliopistoEpävarma6Valinnanvapauteen liittyy edelleen paljon avoimia kysymyksiä mm. työterveyshuoltoon, asiakkaan käytettävissä olevaan informaatioon, ns. kapitaatiomalliin ja markkinoiden kilpailullisuuteen liittyen. Olen vähintään epäileväinen onnistumisen suhteen.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Jari VainiomäkiTampereen yliopistoEri mieltä6Profiili ja vastaukset
Hannu VartiainenHelsingin yliopistoEi mielipidettä8Profiili ja vastaukset
Vesa VihriäläEtlaSamaa mieltä4Esitetty malli on yksi mahdollinen tapa tuoda kilpailua ja siihen perustuvaa tehostamisen ja innovoinnin pakkoa järjestelmään. Ruotsissa on siirrytty vastaavanlaiseen järjestelmään, eivätkä kokemukset ole kovin huonot palvelujen saatavuuden kannalta. Kustannukset ovat kuitenkin samanaikaisesti kasvaneet ja korvausparametreja on sen seurauksena muokattu. Myös Suomessa joudutaan varmasti kokeilemaan erilaisia kannustimia. Vaihtoina kilpailun lisäämiseen tulisivat kymykseen ensinnäkin lähinnä KELA:n terveysvakuutus, jota kansalaiset voisivat käyttää perusterveydenhuollon ostamiseen kilpailevilta lääkäreiltä/lääkäriasemilta. Halpoja eivät ole vakuutusjäjestelmätkään olleet, vaikka jonoista päästään. Toinen vaihtoehto ovat pitkiksi määräajoiksi tehdyt kokonaisulkoistamiset. Kokemukset niistä ovat verraten hyviä (Mänttä-Vilppula), mutta on vaikea sanoa kuinka yleistyvät ja millaiseen hinnoitteluun pidemmän päälle johtavaNäytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Jouko VilmunenTurun yliopisto/kauppakorkeakouluEi vastannutProfiili ja vastaukset
Sami VähämaaVaasan yliopistoEi mielipidettä6Profiili ja vastaukset
Juuso VälimäkiAalto yliopiston kauppakorkeakouluVahvasti eri mieltä8Profiili ja vastaukset
Eva ÖsterbackaÅbo AkademiEri mieltä5Profiili ja vastaukset