Vain yksitoista prosenttia ekonomisteista katsoo, että eläkeindeksiä tulisi sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden nimissä muuttaa siten, että eläkkeiden tasokorotukset sidottaisiin yksinomaan hintojen muutokseen. Ehdotelman torjuu reilu kolmannes (36 %) vastanneista ja peräti 53 prosenttia on kannastaan epävarma tai vailla mielipidettä. Kommenteissaan ekonomistit näkevät eläkeindeksin sitomisessa pelkästään hintoihin sekä sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta vahvistavia että sitä rapauttavia piirteitä. Toisaalta yksikään ekonomisteista ei kommenteissaan esitä eläkeindeksille nykyistä vahvempaa sidosta palkkojen muutokseen.

Kysymys: Sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden takaamiseksi eläkkeiden tasokorotukset tulisi sitoa yksinomaan hintojen muutokseen.

VastaajaYliopisto/tutkimuslaitosVastausVarmuusKommenttiProfiili ja vastaukset
Jyrki Ali-YrkköETLAEpävarmaProfiili ja vastaukset
Tom BerglundHankenSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Petri BöckermanTurun kauppakorkeakoulu / Palkansaajien tutkimuslaitosEpävarma5Profiili ja vastaukset
Essi EerolaVATTEi vastannutProfiili ja vastaukset
Bengt HolmströmMITEi vastannut10Profiili ja vastaukset
Seppo HonkapohjaAalto Yliopiston KKKEi mielipidettä7Profiili ja vastaukset
Anni HuhtalaVATTEri mieltäProfiili ja vastaukset
Ari HyytinenHankenEpävarma6Profiili ja vastaukset
Unto HäkkinenEi vastannutProfiili ja vastaukset
Edvard JohanssonÅbo AkademiEpävarmaProfiili ja vastaukset
Esa JokivuolleSuomen PankkiEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Juha JunttilaJyvaskylan yliopistoEi vastannutProfiili ja vastaukset
John M. JuseliusSuomen Pankki Eri mieltäProfiili ja vastaukset
Markus JänttiTukholman yliopistoEpävarma5Tähän ei talousteorian perusteella yksin pysty vastaamaan. Vaatii varsin paljon enemmän rakennetta antaa tähän vastaus. Yleisesti ottaen kuitenkin etuuden muutos elintasoindeksiin perustuen on melko hyvä vaihtoehto.Profiili ja vastaukset
Panu KalmiVaasan yliopistoEi vastannutProfiili ja vastaukset
Vesa KanniainenHelsingin yliopistoEri mieltä9Olen käsitellyt tätä teemaa Talouselämä-lehdessä. Nuoremmat sukupolvet saavat vanhempien sukupolvien rahoittaman koulutuksen sekä perintöjen muodossa (intertemporaalinen altruismi) ja jättävät nuoremmalle sukupolvelle aikaisempaa paremman teknologian. Vanhemmalle sukupolvelle kuuluisi siten riittävä eläke ja huolenpito, mistä nuoremmat heikosti ottavat vastuuta (altruismi on yksisuuntaista). Silti taitetusta indeksi luopumiseen ja TEL-maksun korottaminen edellyttäisi julkisen menotalouden supistamista muissa menoissa, mihin ei ole poliittisia edellytyksiä. Toisaalta nuoremmat sukupolvet eivät suostuisi eläkkeiden leikkaamiseen, koska elämän pelissä ne pelin seuraavassa vaiheessa itse ovat vanhemman sukupolven asemassa. Peliasetelma on monimutkaisempi kuin on oivallettu; kysymys taitetusta indeksistä on vain osa monimutkaista kokonaisuutta tulonjaosta eri sukupolvien välillä.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Seppo KariVATTEpävarmaProfiili ja vastaukset
Antti KauhanenElinkeinoelämän tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluEi vastannutProfiili ja vastaukset
Karlo KaukoSuomen PankkiSamaa mieltä3Profiili ja vastaukset
Jaakko KianderEi vastannutProfiili ja vastaukset
Ilkka KiemaPalkansaaajien tutkimuslaitosVahvasti eri mieltä8Profiili ja vastaukset
Juha KilponenSuomen PankkiEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Jarmo KontulainenEri mieltä8Lakisääteisiä työeläkkeitä pitää voida tarvittaessa myös laskea, jos valtiontaloudelliset syyt sitä edellyttävät. Rahastoidun osuuden tulisi riippua rahastojen tuotosta.Profiili ja vastaukset
Iikka KorhonenSuomen PankkiEri mieltäEläkeläisten on hyvä saada osa tuottavuuden ja yleisen ansiotason noususta.Profiili ja vastaukset
Pekka J. KorhonenEri mieltä8Profiili ja vastaukset
Mika KortelainenValtion taloudellinen tutkimuskeskusEri mieltä3Profiili ja vastaukset
Tuomas KosonenPalkansaajien tutkimuslaitosSamaa mieltä6Jätän tähän varauksen, että yhteiskunnan ylisukupolvista tulonjakoa määrittävä ajatus voi ajan saatossa muuttua, jolloin voidaan poiketa yllä kuvatusta hintaindeksisäännöstä. Tällainen muutos tulisi kuitenkin ilmetä yhteiskunnassa laajemmin, eikä esimerkiksi vain nykyisten eläkeläisten mielipiteissä.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Kaisa KotakorpiVATT; Turun yliopistoEi vastannutProfiili ja vastaukset
Markku KotilainenElinkeinoelämän tutkimuslaitos - EtlaEi vastannutProfiili ja vastaukset
Klaus Kulttihelsingin yliopistoEpävarma10Profiili ja vastaukset
Timo KuosmanenAalto yliopiston kauppakorkeakouluEri mieltä7Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus on paljon monitahoisempi kysymys, joten tasokorotusten sitominen hintaindeksiin ei takaa mitään. Esim. kasvava elinajanodote luo paineita nostaa eläkeikää tulevaisuudessa, mikä olisi myös perusteltua huomioida eläkeiden oikeidenmukaista tasoa arvioitaessa. Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Tomi KyyräValtion taloudellinen tutkimuskeskusEri mieltä7Profiili ja vastaukset
Jani-Petri LaamanenTampereen yliopistoEi vastannutProfiili ja vastaukset
Marita LaukkanenValtion taloudellinen tutkimuskeskusEi vastannutProfiili ja vastaukset
Jani LuotoHelsingin yliopistoEi mielipidettä10Profiili ja vastaukset
Mika MalirantaEtla / Jyväskylän yliopistoEpävarma7Profiili ja vastaukset
Topi MiettinenSvenska HandelshögskolanEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Hennamari MikkolaEpävarmaProfiili ja vastaukset
Pauli MurtoAalto-yliopistoEi vastannutProfiili ja vastaukset
Niku MäättänenEtlaEpävarma5Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus on ylipäätään hankala käsite. Eläkejärjestelmän osalta siihen vaikuttaa joka tapauksessa eläkkeiden indeksoinnin lisäksi myös mm. maksut ja karttumat. Toisaalta nykyiset eläkeläiset saavat työeläkkeensä paljon matalammilla maksuilla kuin nuoremmat sukupolvet. (Tämä on mahdollista sen takia, että järjestelmä ei ole läheskään täysin rahastoiva.) Siksi ainakin eläkeindeksin parantaminen (isompi paino palkkojen kehitykselle) jo maksussa olevien eläkkeiden osalta olisi minusta sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden kannalta ongelmallista. Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Katariina Nilsson HakkalaAalto yliopisto/ ETLAEpävarmaProfiili ja vastaukset
Elias OikarinenTampereen yliopistoEri mieltä6Profiili ja vastaukset
Tapio PalokangasHelsingin yliopistoEi vastannutProfiili ja vastaukset
Tuomas PekkarinenVATTEi vastannutProfiili ja vastaukset
Hannu PiekkolaVaasan yliopistoEi vastannut7Väestön ikääntymisen myötä palkansaajat saavat ehkä 0.5% palkankorotuksen loppuosan oletetusta talouskasvusta 1% mennessä eläke- ja terveydenhoitomenojen maksuun. Inflaatiota vastaava tasokorotus ei tunnu eläkkeensaajien osalta epäoikeudenmukaiselta tässä yhtälössä. Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Jukka PirttiläHelsingin yliopistoEri mieltäProfiili ja vastaukset
Matti PohjolaAalto-yliopisto kauppakorkeakouluEi mielipidettä6Profiili ja vastaukset
Elina PylkkänenPalkansaajien tutkimuslaitosEpävarmaProfiili ja vastaukset
Petri RouvinenETLA, Elinkeinoelämän tutkimuslaitosEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Olli-Pekka RuuskanenPellervon taloustutkimusEpävarmaProfiili ja vastaukset
Hannu SalonenTurun yliopistoEpävarma6Profiili ja vastaukset
Matti SarvimäkiAalto-yliopiston kauppakorkeakouluEi mielipidettä8Profiili ja vastaukset
Rune StenbackaSvenska handelshögskolanEri mieltä4Profiili ja vastaukset
Olli TahvonenHelsingin yliopistoEri mieltä3Profiili ja vastaukset
Juha TervalaHelsingin yliopistoEi mielipidettä7Profiili ja vastaukset
Marko TerviöAalto-yliopistoVahvasti eri mieltä7Kestävä eläkejärjestelmä vaatii sen, että se pystytään rahoittamaan. Ei ole pidemmän päälle kovin “oikeudenmukaista“ tyhjentää eläkejärjestelmän varantoja siinä ikävässä tilanteessa, jossa kuluttajahinnat ja eläkejärjestelmän tulovirta (ks palkkasumma) muuttuisivat eri suuntiin.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Roope UusitaloHelsingin yliopistoEri mieltä8Osittainen indeksointi myös palkkatason kehitykseen kasvattaa myös eläkeläisten reaalituloja, mikä on tulonjaon kannalta perusteltua.Profiili ja vastaukset
Jari VainiomäkiTampereen yliopistoEri mieltä6Profiili ja vastaukset
Hannu VartiainenHelsingin yliopistoVahvasti samaa mieltä5Profiili ja vastaukset
Vesa VihriäläEtlaEri mieltäOn vaikea nähdä hyvää perustelua tällaiselle ratkaisulle, joka jättäisi eläkeläiset kokonaan reaalitulojen kasvun ulkopuolelle. Erirtyisesti jos tuottavuuskehitys on nopeaa ja ihmiste elävät pitkään, syntyy iso elintasokuilu eläkeläisten ja muiden välille.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Jouko VilmunenTurun yliopisto/kauppakorkeakouluEpävarma5Profiili ja vastaukset
Sami VähämaaVaasan yliopistoEi vastannutProfiili ja vastaukset
Juuso VälimäkiAalto yliopiston kauppakorkeakouluEpävarmaProfiili ja vastaukset
Eva ÖsterbackaÅbo AkademiEi vastannutProfiili ja vastaukset