Lähes kaikki (98 %) ekonomistipaneelin jäsenet pitävät suoria, väliaikaisia ja mittavia yrityksille kohdistettuja tukitoimia perusteltuina koronavirusepidemian vuoksi. Toista mieltä asiasta on vain kaksi prosenttia. Ekonomistit toteavat, että liikkumisrajoitusten aiheuttama poikkeustilanne on taloudellinen shokki, jota vastaan kukaan ei ole voinut varautua ja siksi valtion toimia tarvitaan yritysten ja työpaikkojen pelastamiseksi. Kommenteissaan ekonomistit huomauttavat, että myös kannustinvaikutukset ja kohdentuminen on otettava huomioon tukitoimien muotoilussa.

Kysymys: Suorat, väliaikaiset ja mittavat yrityksille kohdistetut kansalliset tukitoimet ovat nyt perusteltuja, koska valtioiden koronavirusepidemian vuoksi aloittamat poikkeustoimet uhkaavat kaataa elinkelpoisia yrityksiä ja johtaa pidempikestoiseen talouskriisiin.

VastaajaYliopisto/tutkimuslaitosVastausVarmuusKommenttiProfiili ja vastaukset
Luis AlvarezVahvasti samaa mieltä10Profiili ja vastaukset
Petri BöckermanJyväskylän kauppakorkeakoulu / Työn ja talouden tutkimus LABORESamaa mieltä5Profiili ja vastaukset
Essi EerolaVATTSamaa mieltä8Profiili ja vastaukset
Mika HaapanenJyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluVahvasti samaa mieltä8Tukien tehokas käyttö vaatii kohdentamisesta tukea eniten tarvitseville. Kohdentaminen voi toki olla hankalaa käytönnössä. Tuen tarve on ilmeinen.Profiili ja vastaukset
Bengt HolmströmMITVahvasti samaa mieltä8Profiili ja vastaukset
Seppo HonkapohjaAalto Yliopiston KKKSamaa mieltä8Profiili ja vastaukset
Anni HuhtalaVATTSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Ari HyytinenHankenVahvasti samaa mieltä9Profiili ja vastaukset
Edvard JohanssonÅbo AkademiSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Esa JokivuolleSuomen PankkiSamaa mieltä10Profiili ja vastaukset
John M. JuseliusSuomen PankkiVahvasti samaa mieltäProfiili ja vastaukset
Markus JänttiTukholman yliopistoVahvasti samaa mieltä9Profiili ja vastaukset
Panu KalmiVaasan yliopistoVahvasti samaa mieltä Mielellään yhdistettynä myös yhteiseurooppalaisiin toimenpiteisiin.Profiili ja vastaukset
Aki KangasharjuElinkeinoelämän tutkimuslaitosVahvasti samaa mieltä10Jotkut näyttävät vastustavan yritysten auttamista, koska ajattelevat yritysten pärjäävän muutenkin ja varmaankin myös ihan ideologisista syistä. Nyt on tärkeä unohtaa ideologia ja pelastaa yritykset ihmisten eli työpaikkojen vuoksi.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Vesa KanniainenHelsingin yliopistoVahvasti samaa mieltä10Korona on shokki, jonka hallintaan ei ole perinteisiä vakuutusratkaisuja. Yksityiset suuryhtiöt ovat ainoita, joilla on taloudellisia resursseja kantaa kohtaamansa riskit. Muut (pk-yritykset ja työvoima) odottavat perustellusti apuun yhteiskuntaa. Sen tulee ottaa kansallinen vakuutusratkaisu vastuulleen, vaikka tätä ei ole mihinkään sosiaaliseen sopimukseen kirjattu. Ylikansallisella rahapolitiikalla EKP tehnee tehtävänsä. Saattaa olla, että myös EU pystyy tarjoamaan kollektiivista apua niille jäsenmaille, jotka kärsivät epidemiasta pahiten. Olen vastustanut ajatusta eurobondeista. Nyt sellaisen voisi toteuttaa mutta ainutkertaisena ratkaisuna.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Ohto KanninenLaboreVahvasti samaa mieltä6Tässä voisi hahmotella tukiohjelmaan ainakin seuraavia näkökulmia. 1) Strategisten alojen spesifi tukeminen. Alat, joiden kaatumisella on erityinen negatiivinen ulkoisvaikutus muuhun talouteen. Pankkijärjstelmän kaatumisella olisi suuri negatiivinen vaikutus. Teollisen sektorin konkurssit voisivat jättää pääomaa käyttämättömäksi suuria määriä. Tuen vastineeksi voidaan (ja luultavasti kannattaisi) ottaa omistusoikeuksia valtiolle yritysten velkataakan kasvattamisen sijaan. 2) Tuloshokin korvaaminen niille joihin se iskee. Tavallinen sosiaalivakuutusjärjestelmä ei ole ottanut huomioon lockdown-tilanteita. Tähän asiaan on jo tehty muutoksia. 3) Agregaattishokkiin reagoiminen elvyttämällä. 1) ja 2) + automaattiset vakauttajat eivät luultavast riitä välttämään työttömyyden selkeää kasvua. Tätä vastaan tarvitaan laajempikin elvytyspaketti. Julkinen velka ei kuitenkaan voi Suomessa kasvaa liikaa, koska Suomi ei ole rahapoliittisesti suvereeni. Optimipaketti riippuu siis myös EU:sta.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Seppo KariVATTSamaa mieltä5Toimien tulee tietysti kohdentua järkevästi; ensin likviditeettiin ja häiriön pitkittyessä myös kannattavuuteen.Profiili ja vastaukset
Antti KauhanenElinkeinoelämän tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluVahvasti samaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Karlo KaukoSuomen PankkiSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Ilkka KiemaTyön ja talouden tutkimus LABORESamaa mieltä7Kriisin kesto ei ole tiedossa. Oleellista on, että mahd. tukitoimista päätetään useassa erässä ja vain lyhyeksi ajanjaksoksi kerrallaan.Profiili ja vastaukset
Juha KilponenSuomen PankkiSamaa mieltä 7Profiili ja vastaukset
Jarmo KontulainenSamaa mieltä9Profiili ja vastaukset
Iikka KorhonenSuomen PankkiVahvasti samaa mieltä10Tämä on kirjaimellisesti sellainen shokki, jota vastaan ei yksikään yksityinen toimija voi vakuuttaa itseään, eikä yksikään yksityinen toimija voi sellaista vakuutusta uskottavasti tarjota. Tällaisia tilanteita varten meillä on valtio.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Mika KortelainenTurun yliopistoVahvasti samaa mieltä8Profiili ja vastaukset
Tuomas KosonenValtion taloudellinen tutkimuskeskusVahvasti samaa mieltä8Talouteen vaikuttaa negatiivisesti jos yrityksiä menee paljon konkurssiin tilanteen takia. Ikävä, mutta pienempi häiriö, on tilanteessa jossa yritysten pitää lomauttaa henkilöstöä mutta tilanteen palautuessa ovat vielä pystyssä ja työntekijät voivat siten palata töihin. Yritysten tukeminen siis varmasti auttaa niitä pysymään pystyssä. Samalla olisi hyvä muistaa tukea niitä työntekijöitä, jotka ovat tilanteen takia lomautettuja tai menettävät työnsä.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Kaisa KotakorpiTampereen yliopisto; VATTSamaa mieltä Profiili ja vastaukset
Klaus Kulttihelsingin yliopistoSamaa mieltä6Profiili ja vastaukset
Timo KuosmanenTurun kauppakorkeakoulu, Turun yliopistoVahvasti samaa mieltä9Koska kriisi on väliaikainen, olisi tärkeätä huolehtia että myös tukitoimet jäävät väliaikaisiksi.Profiili ja vastaukset
Tomi KyyräValtion taloudellinen tutkimuskeskusVahvasti samaa mieltä9Profiili ja vastaukset
Markus LahtinenPTTSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Mika MailirantaTyön ja talouden tutkimus LABORE / Jyväskylän yliopistoVahvasti samaa mieltä8Profiili ja vastaukset
Topi MiettinenSvenska HandelshögskolanSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Pauli MurtoAalto-yliopistoSamaa mieltä6Profiili ja vastaukset
Niku MäättänenHelsingin yliopisto ja Helsinki GSEVahvasti samaa mieltä8Näiden tukitoimien tavoitteena on vähentää liikkumisrajoitusten aiheuttamia konkursseja, jotta talous voisi kasvaa nopeasti sen jälkeen, kun ne poistetaan.Profiili ja vastaukset
Tuomas PekkarinenVATTVahvasti samaa mieltäProfiili ja vastaukset
Hannu PiekkolaVaasan yliopistoSamaa mieltä 9Profiili ja vastaukset
Jukka PirttiläHelsingin yliopistoVahvasti samaa mieltäMutta tukitoimien muodossa täytyy ottaa huomioon kannustinvaikutukset.Profiili ja vastaukset
Matti PohjolaAalto-yliopisto kauppakorkeakouluVahvasti samaa mieltä9Profiili ja vastaukset
Olli-Pekka RuuskanenPellervon taloustutkimus, Vaasan yliopistoSamaa mieltäVaikka yritystuille on tarvetta, ne eivät saisi olla vastikeettomia. Lisäksi myös kotitalouksia pitää tukea.Profiili ja vastaukset
Hannu SalonenTurun yliopistoSamaa mieltä6Profiili ja vastaukset
Matti SarvimäkiAalto-yliopiston kauppakorkeakouluSamaa mieltä6Jos tuki tosiaan väliaikaista ja kohdistetaan yrityksiin, jotka uskottavasti elinkelpoisia pitkällä tähtäimellä. Tuki järkevää kohdistaa yrityksiin, joiden kaatumisella olisi merkittäviä työllisyysvaikutuksia. Tärkeää huolehtia siitä, että kriisitilannetta ei käytetä sellaisten tukien antamiseen, joita kriisi ei oikeuta. Tämän takia valmistelu ja perustelut on tärkeää tehdä läpinäkyvästi. Lähtökohtaisesti kassakriisin yli auttavat lainat parempi vaihtoehto kuin suorat tulonsiirrot.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Rune StenbackaSvenska handelshögskolanVahvasti samaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Juha TervalaHelsingin yliopistoEri mieltä4Profiili ja vastaukset
Marko TerviöAalto-yliopistoVahvasti samaa mieltä9Helpoin tapa palautua kriisistä on työntekijöiden paluu vanhoille työpaikoilleen. Tärkein keino on yritysten tilapäisten maksuvaikeuksien lievittäminen vero/eläke/rahoitusjärjestelmän keinoin.Profiili ja vastaukset
Janne TukiainenTurun yliopistoVahvasti samaa mieltä9Yritysten tukemisen lisäksi nopeasti käyttöön väliaikaiset normaalia anteliaammat tulonsiirrot kuten työttömyyskorvaukset. Yritysten tukemisen lisäksi myös työntekijöiden, yrittäjien ja keikkatyöläisten toimeentulosta huolehdittava. Käytännön tukimuoto ei ole niin keskeinen, voi olla myös perustulo-tyyppinen. Akuutin tilanteen jälkeen erilaiset elvytystoimet voivat olla tarpeen, mutta tässä vaiheessa tulonsiirrot keskeisiä. Pitkän aikavälin toimissa huolehdittava etteivät ne ole ristiriidassa ilmastotavoitteiden kanssa, koska ilmastokriisi on koronaa isompi asia. Toivottavasti tämä kriisi on enemmän mahdollisuus kuin uhka globaalin hiiliveron aikaansaamiseksi.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Roope UusitaloHelsingin yliopistoVahvasti samaa mieltä8Tärkeintä olisi pitää palvelualojen firmat jollain tavalla pystyssä, koska muuten työttömyys kasvaa nopeasti.Profiili ja vastaukset
Hannu VartiainenHelsingin yliopistoVahvasti samaa mieltä9Profiili ja vastaukset
Jutta ViinikainenJyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Jouko VilmunenTurun yliopisto/kauppakorkeakouluSamaa mieltä 7Koromasokki oli alunperin tarjontasokki osaltaan juuri poikkeustoimien vuoksi.Profiili ja vastaukset
Juuso VälimäkiAalto yliopiston kauppakorkeakouluVahvasti eri mieltä Profiili ja vastaukset
Eva ÖsterbackaÅbo AkademiSamaa mieltä8Profiili ja vastaukset