Neljäsosa (25 %) taloustieteilijöistä arvioi, että ansiosidonnaista työttömyysturvaa on tavalla tai toisella heikennettävä, jotta hallitus voi saavuttaa 80.000 lisätyöllisen tavoitteensa. Eri mieltä on kuitenkin lähes yhtä moni (23 %) ja asiasta epävarmojen osuus on suuri (45 %). Kommenteissaan useat ekonomistit katsovat, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston sitominen suhdannetilanteeseen olisi järkevää. Sen sijaan monet arvioivat, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan voimakkaamman heikentämisen työllisyysvaikutukset voisivat jäädä melko vähäisiksi.  Taloustieteilijät huomauttavat myös, että työllisyyteen voidaan vaikuttaa myös muilla keinoilla.

Kysymys: Ansiosidonnaista työttömyysturvaa on tavalla tai toisella heikennettävä, jotta hallitus voi saavuttaa 80.000 lisätyöllisen tavoitteensa.

VastaajaYliopisto/tutkimuslaitosVastausVarmuusKommenttiProfiili ja vastaukset
Petri BöckermanTurun kauppakorkeakoulu / Palkansaajien tutkimuslaitosEpävarma5Profiili ja vastaukset
Mikael CollanVATTEpävarmaUudelleen strukturointi saattaisi olla vaikuttava toimenpide. Työn vastaanottamisen kiinnostavuuden parantaminen on avainasia oli työttömyysturva millä tasolla tahansa ja erityisesti silloin kun se on korkealla tasolla.Profiili ja vastaukset
Mika HaapanenJyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluEpävarma5Profiili ja vastaukset
Jarkko HarjuTampereen yliopistoEpävarmaProfiili ja vastaukset
Seppo HonkapohjaAalto Yliopiston KKKEpävarmaProfiili ja vastaukset
Anni HuhtalaVATTEri mieltäTutkijaryhmähän ehdotti työttömyysturvan muuttamista suhdanneperusteiseksi; suhdanneperusteisuus ei nähdäkseni kategorisesti heikennä työttömyysturvaa vaan pyrkii tasapainoilemaan vakuutusturvan ja moraalikadon vaikutusten välilläProfiili ja vastaukset
Ari HyytinenHankenEri mieltä6Profiili ja vastaukset
Edvard JohanssonÅbo AkademiEpävarmaUudistettava ainakinProfiili ja vastaukset
Esa JokivuolleSuomen PankkiEpävarmaJärjestelmän tulisi kannustaa työn vastaanottamiseen Profiili ja vastaukset
John M. JuseliusSuomen Pankki Samaa mieltäProfiili ja vastaukset
Markus JänttiTukholman yliopistoEpävarma5Työllisyystyöryhmä ehdotti, että kesto riippuisi suhdanteesta ja olisi korkeasuhdanteessa matalasuhdanteessa vallitsevaa lyhyempi. Tätä voi pitää heikennyksenä. Emme ehdota korvauksen tason tai aikaprofiilin muutoksia, koska niistä näytttö ei ole yksiselitteistä. Suosittelemme erorahan käyttöönottoa (käytännössä ensimmäiset 2-3 kk könttäsummana, mikä ei ole heikennys; samoin esitämme sanktioiden varoitusjärjestelmää varsinaista sanktiota ennen, mikä ei myöskään ole heikennys. Eli työllisyyden kasvattaminen mahdollista myös ilman heikennyksiä. Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Vesa KanniainenHelsingin yliopistoEi mielipidettä10Profiili ja vastaukset
Seppo KariVATTSamaa mieltäTutkimusten mukaan heikennyksillä voidaan nopeuttaa työttömien työllistymistä. Muita toimivia keinoja on niukalti. Profiili ja vastaukset
Antti KauhanenElinkeinoelämän tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluSamaa mieltä4Tutkimusten mukaan on selvää, että ansiosidonnaisen taso ja kesto vaikuttavat työttömyysjaksojen pituuteen. Anteliaampi työttömyysturva todennäköisesti lisää työttömyyttä yleisen tasapainon vaikutukset huomioidenkin (Alasalmi ym. 2020, luku 3.5). On kuitenkin muistettava, että työttömyysturvan tavoite ei ole työllisyyden maksimointi. Suomen osalta ei tiedetä, miltä optimaalinen työttömyysturvajärjestelmä näyttäisi. Tämä olisi tärkeä tutkimuskysymys. Alasalmi, J., Busk, H., Kauhanen, A., Leinonen, T., Solovieva, S., Valkonen, T., et al. (2020). Työpolitiikka ja työllisyysaste: Tutkimukseen perustuvia johtopäätöksiä. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja. 2020:33. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162271Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Ilkka KiemaPalkansaaajien tutkimuslaitosEri mieltä8Profiili ja vastaukset
Juha KilponenSuomen PankkiSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Jarmo KontulainenEpävarma3Profiili ja vastaukset
Iikka KorhonenSuomen PankkiSamaa mieltä5Mielestäni tuen porrastaminen ajassa on kannatettava ajatus.Profiili ja vastaukset
Mika KortelainenTurun yliopistoEri mieltä6Työllisyyden nostoon on käytettävissä muitakin keinoja kuin ansiosidonnaisen työttömyysturvan heikentäminen. Lisäksi taloustieteellisen kirjallisuuden mukaan työttömyysturvan kannattaisi muuttaa enemmän suhdanneriippuvaiseksi, jolloin ansiosidonnaiden työttömyyspäivärahakauden enimmäiskesto voisi olla hankalassa suhdannetilanteessa pidempi ja vastaavasti muulloin nykyistä lyhempi. Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Tuomas KosonenValtion taloudellinen tutkimuskeskusEri mieltä7Ansiosidonnaisen työttömyysturvan heikennys voi lisätä jonkun verran työllisyyttä. Suhteessa kannustimien parantumiseen työn vastaanottoon tämän toimen (ja monen muunkin toimen) työllisyysvaikutukset ovat kuitenkin varsin pieniä. Samalla kävisi niin, että monen työttömän tilanne kurjistuisi, koska heidän saamansa tuet olisivat pienemmät. Laajemmin pelkässä työllisyystavoitteessa nuppilukuna ei taloustieteen näkökulmasta ole kovin hyvin määritelty. Työllisyys voi kasvaa esimerkiksi tukia pienentämällä, jolloin tukia saavien hyvinvointi usein heikkenee. Työllisyys voi lisääntyä myös tukemalla julkisella rahalla työllistymistä. Silloin useampi saa töitä, mutta keinona se todennäköisesti heikentää julkisen talouden tasapainoa. Lisäksi pitäisi miettiä mistä syystä työttömät työtä hakevat eivät saa töitä. Työttömyysturvan muutosten pienet työllisyysvaikutukset viittaavat siihen että taustalla voi olla kirjava joukko muita syitä kuin että työttömät eivät liian suurien tukien takia työllistyNäytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Timo KuosmanenAalto yliopiston kauppakorkeakouluEpävarma3Ansiosidonnainen työttömyysturva ei mielestäni ole kaikkein pahin kannustinloukku, vaan työttömyysturvan ja sosiaaliturvan kokonaisuus ratkaisee. Profiili ja vastaukset
Tomi KyyräValtion taloudellinen tutkimuskeskusEri mieltä5Työllisyystavoitteeseen voi pyrkiä eri keinoin, joten tuskin mikään yksittäinen keino on täysin välttämätön. Työttömyysturvan kannustavuutta voisi kyllä parantaa heikentämättä sen tarjoamaa turvaa oleellisesti sitomalla turvan taso suhdannetilanteeseen. Korkeasuhdanteessa, jossa talous kasvaa rivakasti ja yritykset kärsivät työvoimapulasta, ansiosidonnaisen kesto voisi olla nykyistä lyhyempi. Tämä lisäisi työvoiman tarjontaa (esim. halukkuutta vaihtaa alaa tai muuttaa työn perässä), kun sitä eniten tarvittaisiin. Sen sijaan laskusuhdanteessa, jossa avoimia työpaikkoja on vähän suhteessa työttömien määrään, ansiosidonnainen voisi olla pidempi. Vaikka anteliaampi työttömyysturva passivoisi osaa työttömistä, avoimiin työpaikkoihin löytyisi kuitenkin hakijoita työttömien isosta joukosta. Pidempi työttömyysturva on myös työttömälle arvokkaampi laskusuhdanteessa, kun mahdollisuudet vaikuttaa omaan työllistymiseen on heikommat kuin noususuhdanteessa.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Teemu LyytikäinenValtion taloudellinen tutkimuskeskusEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Mika MailirantaKKV / Jyväskylän yliopistoSamaa mieltä2Profiili ja vastaukset
Topi MiettinenSvenska HandelshögskolanEpävarma6Jos ansiosidonnaista ei haluta heikentää, voisi kokeilla jyrkempää porrastamista niin, että vakuutusturva työttömyyden aluksi olisi jopa nykyistä suurempi ja kannustavuus työttömyyden kestäessä lisääntyisi turvan jyrkemmän laskun myötä. Työttömyysturvan pitäisi myös kannustaa yrittäjyyteen ja yrittäjyyskokeiluihin niin, että yrittäjätulo ei leikkaa työttömyysturvaa niin voimakkaasti kuin nykyjärjestelmässä.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Niku MäättänenHelsingin yliopisto ja Helsinki GSEEpävarma9Ansiosidonnaista työttömyysturvaa saa Suomessa aika pitkään. Minusta sen heikentäminen esim. ennimmäiskestoa lyhentämällä olisi varsin luonteva - joskaan ei tietenkään ongelmaton - tapa kohentaa työllisyyttä. En silti ole varma, että se olisi aivan välttämätöntä, jos hallituksella on riittävästi valmiutta muihiin toimiin. Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Elias OikarinenOulun yliopistoSamaa mieltä6Profiili ja vastaukset
Tapio PalokangasHelsingin yliopistoEpävarma8Asiat eivät ihan ole näin yksikertaisia. Suomessa työttömyys on melko pitkälle kohtaanto-ongelma, jota vielä pahentaa se, että maa on harvaan asuttu ja ihmiset on omistusasumisella naulattu paikoilleen. Miksi Tanska kykenee pitämään sekä työllisyyden että työttömyyskorvaukset korkeammalla tasolla? Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Tuomas PekkarinenVATTEpävarma3Vaikea sanoa, onko se välttämätöntä sillä työllisyys kasvaa nyt suhdannesyistä muutenkin. Suhdannetilanne kuitenkin puoltaa ansiosidonnaisen tasoon tai kestoon puuttumista koska tästä aiheutuvat kustannukset ovat nyt matalia, kun työpaikkoja on tarjoilla.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Jukka PirttiläHelsingin yliopistoEri mieltäMahdollisesti sitä pitää heikentää, mutta työllisyys voi nousta muutenkin. Jäntin tutkijaryhmällä (TEM) oli tästä ajatuksia.Profiili ja vastaukset
Matti PohjolaAalto-yliopisto kauppakorkeakouluEpävarma8Profiili ja vastaukset
Hannu SalonenTurun yliopistoEri mieltä7Tuskinpa työnhakijan työttömyyskorvauksen taso vaikuttaa yrityksen kannusteisiin värvätä ko henkilöä, vai miten on? Sen sijaan tuen lasku voi kyllä hidastaa alalta (Sote-ala, ravintolat, yms) poistumista.Profiili ja vastaukset
Torsten SantavirtaHelsingin yliopistoEpävarmaProfiili ja vastaukset
Rune StenbackaSvenska handelshögskolanSamaa mieltä5Profiili ja vastaukset
Juha TervalaHelsingin yliopistoEpävarma5Profiili ja vastaukset
Janne TukiainenTurun yliopistoSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Roope UusitaloHelsingin yliopistoEri mieltä7Työttömyysturvaan tehtävät muutokset eivät ole ainoa mahdollinen keino vaikuttaa työllisyyteen. Profiili ja vastaukset
Hannu VartiainenHelsingin yliopistoSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Juuso VälimäkiAalto yliopiston kauppakorkeakouluEpävarmaProfiili ja vastaukset
Pablo WarnesAalto UniversityEi mielipidettäProfiili ja vastaukset