77 prosenttia taloustieteiljöistä katsoo, että Suomen tulisi luopua EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tulevan ulkomaisen työvoiman tarveharkinnasta. Vain kuusi prosenttia ekonomisteista on eri mieltä.

Kysymys: Ulkomaisen työvoiman ns. tarveharkinta tulisi poistaa.

VastaajaYliopisto/tutkimuslaitosVastausVarmuusKommenttiProfiili ja vastaukset
Jyrki Ali-YrkköETLASamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Tom BerglundHankenVahvasti samaa mieltä9Sen, että henkilölle on tarjottu uskottava työpaikka pitäisi riittää. Perustelut sille, ettei löydy vastaavaa työntekijää Suomesta jäävät useimmissa tapauksissa täysin tulkintavaraisiksi ja lisäävät byrokratiakustannuksia. Se, että työnantaja todennäköisesti pystyy maksamaan tarjottua palkkaa on kuitenkin asia joka vaatii asianmukaisen kontrollin.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Petri BöckermanJyväskylän kauppakorkeakoulu / Työn ja talouden tutkimus LABORESamaa mieltä8Profiili ja vastaukset
Essi EerolaVATTSamaa mieltä4Tarveharkinnan poistaminen tai sen lieventäminen olisi järkevää toteuttaa asteittain siten, että sen vaikutuksia on mahdollista myöhemmin arvioida.Profiili ja vastaukset
Seppo HonkapohjaAalto Yliopiston KKKSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Ari HyytinenHankenSamaa mieltä8Profiili ja vastaukset
Edvard JohanssonÅbo AkademiSamaa mieltä5Profiili ja vastaukset
Esa JokivuolleSuomen PankkiSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Markus JänttiTukholman yliopistoSamaa mieltä8Profiili ja vastaukset
Panu KalmiVaasan yliopistoSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Seppo KariVATTSamaa mieltä5Profiili ja vastaukset
Antti KauhanenElinkeinoelämän tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluSamaa mieltä6Profiili ja vastaukset
Karlo KaukoSuomen PankkiEi mielipidettäTähän liittyy hyvin monenlaisia näkökohtia.Profiili ja vastaukset
Juha KilponenSuomen PankkiSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Jarmo KontulainenSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Iikka KorhonenSuomen PankkiSamaa mieltä6Profiili ja vastaukset
Pekka J. KorhonenSamaa mieltä4Tämä on niitä kysymyksiä, johon voi vastata vaan “toisaalta“ ja “toisaalta“.Profiili ja vastaukset
Mika KortelainenTurun yliopistoEi mielipidettä7Profiili ja vastaukset
Tuomas KosonenValtion taloudellinen tutkimuskeskusSamaa mieltä6En ole varma tarveharkinnan poistamisesta kaikissa tapauksissa, mutta tarveharkinnan keventämistä tai nopeuttamista tulisi harkita. Nykyiset säännöt luovat liian helposti tilanteita, joissa henkilö tulee maahan tietystä syystä, kouluttautuu tai muusta syystä haluaisi tehdä jotain muuta tuottavaa työtä, eikä voi tarveharkinnan estäessä. Tämä ei ole eduksi työvoiman tarjonnalle Suomessa.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Markku KotilainenElinkeinoelämän tutkimuslaitos - EtlaSamaa mieltä6Tarveharkinnan poistamisella tuskin olisi suuria vaikutuksia lyhyellä aikavälillä. Rekrytointi EU-alueelta on vapaata jo nyt. Kun ulkomaiset työntekijät tulevat töihin suomalaisella palkkatasolla, mahdollisuudet palkkojen polkumyyntiin ovat vähäiset. Yrityksen kannattaa palkata mieluummin suomalainen kielitaitoinen ja “kotoutunut“ työntekijä, jos ammattitaito on sama. Tarveharkinnan poistaminen joustavoittaisi jonkin verran rekrytointia ja vähentäisi työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuutta. Pitkällä aikavälillä tarveharkinnan poistaminen edistäisi työvoiman tarjonnan kasvua, mikä olisi tarpeen väestön ikääntymisen vuoksi. Kuitenkin myös kotimaista syntyvyyttä pitäisi edistää mm. lapsilisiä ja verotuksen lapsivähennystä korottamalla.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Klaus Kulttihelsingin yliopistoSamaa mieltä8Profiili ja vastaukset
Timo KuosmanenTurun kauppakorkeakoulu, Turun yliopistoVahvasti samaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Tomi KyyräValtion taloudellinen tutkimuskeskusVahvasti samaa mieltä8Profiili ja vastaukset
Marita LaukkanenValtion taloudellinen tutkimuskeskusSamaa mieltä8Profiili ja vastaukset
Jani LuotoHelsingin yliopistoSamaa mieltä Profiili ja vastaukset
Mika MailirantaTyön ja talouden tutkimus LABORE / Jyväskylän yliopistoSamaa mieltä3Profiili ja vastaukset
Topi MiettinenSvenska HandelshögskolanSamaa mieltä 6Profiili ja vastaukset
Hennamari MikkolaKansaneläkelaitosEpävarmaEn ole perehtynyt aiheeseenProfiili ja vastaukset
Pauli MurtoAalto-yliopistoVahvasti samaa mieltä8Profiili ja vastaukset
Niku MäättänenHelsingin yliopisto ja Helsinki GSESamaa mieltä5Profiili ja vastaukset
Katariina Nilsson HakkalaAalto yliopisto/ ETLASamaa mieltä8Profiili ja vastaukset
Elias OikarinenOulun yliopistoSamaa mieltä4Profiili ja vastaukset
Tapio PalokangasHelsingin yliopistoEri mieltä 7Mikäli työnantaja sitoutuisi maksamaan kaikki ulkomaisen työntekijän rekrytoinnista yhteiskunnalle koituvat sopeutumis-, koulutus- ja kotouttamiskulut, ei olisi mitään syytä tarvehankintaan. Jos näin ei ole asianlaita, niin silloin tarvehankinta pienentää yhteiskunnan kustannuksia, jos kotimaassa jo valmiiksi asuva työntekijä saa ensisijaisesti työpaikan.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Tuomas PekkarinenVATTVahvasti samaa mieltäOn vaikea ymmärtää, minkä takia työntekijöitä pitäisi kohdella eri tavoin kansallisuuden perusteella. Ammattiliitoilla on varmasti tehokkaampia keinoja, joilla valvoa työehtojen noudattamista.Profiili ja vastaukset
Hannu PiekkolaVaasan yliopistoSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Matti PohjolaAalto-yliopisto kauppakorkeakouluEpävarma6Profiili ja vastaukset
Elina PylkkänenPalkansaajien tutkimuslaitosEpävarmaProfiili ja vastaukset
Petri RouvinenETLA, Elinkeinoelämän tutkimuslaitosSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Hannu SalonenTurun yliopistoEi mielipidettä3Profiili ja vastaukset
Rune StenbackaSvenska handelshögskolanEri mieltä6Profiili ja vastaukset
Olli TahvonenHelsingin yliopistoEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Juha TervalaHelsingin yliopistoVahvasti eri mieltä10Profiili ja vastaukset
Marko TerviöAalto-yliopistoVahvasti samaa mieltä8Profiili ja vastaukset
Roope UusitaloHelsingin yliopistoSamaa mieltä8Profiili ja vastaukset
Hannu VartiainenHelsingin yliopistoSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Vesa VihriäläHelsingin yliopistoSamaa mieltä7Suomen talouskasvun yksi keskeinen rajoite lähivuosina on työvoiman saatavuus avautuviin työpaikkoihin. ETA-alueen ulkopuolelta tulevaa koskeva saatavuusharkinta on tässä suhteessa ongelmallinen. Saatavuusharkinnan ohella monimutkaiset ja hitaat menettelytavat oleskeluvan saamisessa ja kaikkeen maahan asettumiseen liittyvässä byrokratiassa ovat myös ongelma. Nämä haittavaat varsinkin asiantuntijatason työvoiman rekrytointia ulkomailta, mitä saatavuusharkinta ei lainkaan koske.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Jouko VilmunenTurun yliopisto/kauppakorkeakouluSamaa mieltä 7Profiili ja vastaukset
Juuso VälimäkiAalto yliopiston kauppakorkeakouluSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Eva ÖsterbackaÅbo AkademiEi mielipidettä1Profiili ja vastaukset