Kolmasosa (34 %) ekonomistipaneelin jäsenistä katsoo, että hallituksen lisätalousarvion yhteydessä esittämä 5,5 miljardin euron toimenpidekokonaisuus kohdistuu talouden elpymisen kannalta tarkoituksenmukaisesti. Toista mieltä on kuudesosa (16 %) mutta huomattavan moni (43 %) on asiasta epävarma.  Ekonomistit toteavat, että paketissa on paljon hyvää, mutta kyseenalaistavat muun muassa sellaisia menolisäyksiä, joilla ei ole välitöntä yhteyttä koronakriisin vaikutusten hoitoon tai kriisistä toipumiseen. Riskinä nähdään myös menojen lisääntyminen pysyvästi.

Kysymys: Hallituksen lisätalousarvion yhteydessä esittämä 5,5 mrd euron toimenpidekokonaisuus kohdistuu talouden elpymisen kannalta tarkoituksenmukaisesti.

VastaajaYliopisto/tutkimuslaitosVastausVarmuusKommenttiProfiili ja vastaukset
Petri BöckermanTurun kauppakorkeakoulu / Palkansaajien tutkimuslaitosEpävarma5Profiili ja vastaukset
Essi EerolaVATTEpävarma7Kokonaisuus on laaja ja sisältää hyvin erilaisia toimenpiteitä. Mielestäni erityisesti sosiaaliturvaan tehtävät määräaikaiset korotukset ja pk-yritysten tukeminen konsurssiaallon estämiseksi ovat perusteltuja. Kuntatalouden tukeminen puolestaan vähentää kunnallisveroasteisiin kohdistuvaa nousupainetta ja kuntien velkaantumista. Myös korkeakoulujen aloituspaikkojen lisääminen on minusta hyvä toimenpide erityisesti, jos ehditään toteuttaa jo tulevana syksynä.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Mika HaapanenJyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluEi mielipidettä5Profiili ja vastaukset
Seppo HonkapohjaAalto Yliopiston KKKSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Ari HyytinenHankenSamaa mieltä4Profiili ja vastaukset
Edvard JohanssonÅbo AkademiEpävarmaProfiili ja vastaukset
Esa JokivuolleSuomen PankkiEpävarma5Profiili ja vastaukset
Markus JänttiTukholman yliopistoSamaa mieltä6Profiili ja vastaukset
Panu KalmiVaasan yliopistoEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Aki KangasharjuElinkeinoelämän tutkimuslaitosVahvasti eri mieltä10Elvytyksen pitää olla nopeaa, määräaikaista ja kohdennettua. Nyt paketissa on liikaa hitaasti vaikuttavia, pysyväisluonteisia ja todella laaja-alaisesti kaikille hallinnonaloille jakavia menolisäyksiä.Profiili ja vastaukset
Vesa KanniainenHelsingin yliopistoSamaa mieltä7- valtio vakuutuslaitoksena tarpeen: - tilapäiset tuet yrityksille ja kansalaisille tarpeen, tältä osin saa tukeni - koulutusuudistusta ei tarvita nyt - osa menoista pysyviä, mikä ei saa tukeani - työllisyysasteen nostamisesta ei mitään keinoa tarjolla; ay-liike ei tule taipumaan Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Ohto KanninenPalkansaajien tutkimuslaitosEpävarma2Profiili ja vastaukset
Seppo KariVATTEpävarmaProfiili ja vastaukset
Karlo KaukoSuomen PankkiSamaa mieltä4Hyviä ovat esim sellaiset kohteet, jotka suoraan lisäävät valtion tuloja tai vähentävät menoja tulevina vuosina.Profiili ja vastaukset
Ilkka KiemaPalkansaaajien tutkimuslaitosSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Juha KilponenSuomen PankkiEpävarma8Profiili ja vastaukset
Jarmo KontulainenSuomen PankkiEi mielipidettä5Vaarana on, että elvytyksen varjolla rahaa suuntautuu sattumanvaraisesti tehottomiin huonosti suunniteltuihin julkisiin hankkeisiin.Profiili ja vastaukset
Iikka KorhonenSuomen PankkiEpävarmaOsittain käsittääkseni kohdistuu. Osaksi ehkä ei. Tyypillinen kaksikätinen.Profiili ja vastaukset
Mika KortelainenTurun yliopistoEpävarmaProfiili ja vastaukset
Tuomas KosonenPalkansaajien tutkimuslaitosSamaa mieltä4Lisätalousarviossa on kannatettavia elementtejä kuten korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäys. Myös panostukset rakentamiseen ja teihin ovat sinällään klassista elvyttämistä. Näissä olisi kuitenkin hyvä miettiä sitäkin, että lisärahalla saatava infrastruktuuri on todella talouden kannalta tarpeen, jolloin se parantaisi talouden toiminnan edellytyksiä myös senkin jälkeen kun itse työurakka on tehty. Ihan kaikkia hankkeita ei ehkä tätä kautta ole perusteltavissa. Pidemmän aikavälin työllisyyttä olisi myös voinut tukea enemmänkin parantamalla esimerkiksi työvoimatoimistojen resursseja ja toimintaa.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Kaisa KotakorpiTampereen yliopisto; VATTEri mieltäLisätalousarvio pitäisi perustella systemaattisemmin ja selvemmin koronakriisin hoitamisella - mitä toimenpiteitä akuutin kriisitilanteen hoito vaatii (työnsä menettäneiden tukeminen siltä osin kuin työttömyysturvassa on aukkoja; kriisistä kärsineillä toimialoilla olevien yritysten tukeminen kriisin yli; perheiden ja lasten tukeminen; mahdollisimman tehokkaat elvytystoimet esim. muutenkin tarpeellisten investointien käynnistäminen). Toimenpiteiden pitäisi mahtua näiden otsikoiden alle. Siltä osin kuin mukana on muuta, en pidä niitä perusteltuna osana lisätalousarviota. Esim. akkuteollisuuden tukemiseen on osoitettu suuri summa (lähes puoli miljardia) rahaa. Toisella laidalla toimeentulotuen korottaminen voi olla perusteltua, mutta silläkään ei ole ainakaan suoraa yhteyttä koronakriisiin.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Klaus Kulttihelsingin yliopistoSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Timo KuosmanenAalto yliopiston kauppakorkeakouluSamaa mieltä8Kriisistä selviämisen lisäksi koulutus ja kestävä kehitys ovat kohteita, joihin on tarvetta investoida muutenkin. Kohteet ovat oikeita, niiden painotuksesta voi toki olla montaa mieltä. Ihmetystä herättää maataloustuen lisääminen koronakriisin varjolla: kotimaisen ruoan kysyntähän on pikemminkin kasvanut koronakriisin seurauksena. Kun mietitään elintarvikeketjua kokonaisuutena, alkutuotannon sijasta tuki olisi perustellumpaa kohdentaa ketjun loppupäähän eli ravintoloille. Siellähän koronakriisi on vaikuttanut kaikkein eniten. Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Tomi KyyräValtion taloudellinen tutkimuskeskusSamaa mieltä5Profiili ja vastaukset
Teemu LyytikäinenValtion taloudellinen tutkimuskeskusEpävarmaProfiili ja vastaukset
Mika MailirantaEtla / Jyväskylän yliopistoEpävarma7Profiili ja vastaukset
Topi MiettinenSvenska HandelshögskolanEpävarma8Profiili ja vastaukset
Niku MäättänenHelsingin yliopisto ja Helsinki GSESamaa mieltä4Lisätalousarvio on minusta varsin sekava kokonaisuus. Se sisältää menoeriä, joista on vaikea sanoa, miksi hallitus katsoo ne tarpeellisiksi ja niin kiireellisiksi, että niistä oli syytä päättää lisätalousarviossa. En esimerkiksi ymmärrä miksi hallitus katsoo aiheelliseksi laittaa 350 miljoonaa euroa ”akkuklusterin kehittämiseen” tai miksi asuntorakentamista edistetään veronmaksajille kalliiksi tulevan ns. ”kohtuuhintaisen” asuntotuotannon avulla. Luulen, että paketti on silti kansantalouden isossa kuvassa oikeansuuntainen. Esimerkiksi kuntatalouden tukeminen ja väylähankkeiden rahoittaminen vähentävät riskiä siitä, että julkiset investoinnit ja rakentaminen supistuvat koronakriisin myötä voimakkaasti. Tilapäiset yritystuetkin ovat tässä tilanteessa hyödyllisiä, sillä ne pienentävät riskiä siitä, että merkittävä osa yrityksistä lopettaa toimintansa suurin piirtein samaan aikaan. Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Elias OikarinenOulun yliopistoEri mieltä7Toimet vaikuttavat osin pysyviltä menolisäyksiltä varsinaisen väliaikaisen elvytyksen sijaan.Profiili ja vastaukset
Tapio PalokangasHelsingin yliopistoEpävarmaVaikka investoinnit infraan yms. elvyttävät, ne elvyttävät kuitenkin versin hitaasti, vasta keskipitkällä aikavälillä. Nyt olisi voinut ainakin kokeilla liikevaihtoveron väliaikaista alentamista, joka olisi piristänyt lamassa olevia palveluita.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Tuomas PekkarinenVATTSamaa mieltä4Profiili ja vastaukset
Hannu PiekkolaVaasan yliopistoEri mieltä7Tarkoitus on toimenpiteen jotka on nopeasti otettavissa käyttöön, osittain onnistuttu mutta kokonaisuus voi olla sekava ja vääristää kilpailua.Profiili ja vastaukset
Jukka PirttiläHelsingin yliopistoSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Matti PohjolaAalto-yliopisto kauppakorkeakouluSamaa mieltä8Profiili ja vastaukset
Olli-Pekka RuuskanenPellervon taloustutkimusEpävarmaProfiili ja vastaukset
Hannu SalonenTurun yliopistoEpävarma7Profiili ja vastaukset
Rune StenbackaSvenska handelshögskolanEpävarma5Profiili ja vastaukset
Juha TervalaHelsingin yliopistoEri mieltä6Lisätalousarvio on pääosin automaattisten vakauttajien toimintaan. Mukana on toimia, joilla on vähän tekemistä kriisin kielteisten vaikutuksen minimoimisen tai järkevän elvyttämisen kanssa. ”yritysten veturiyrityskampanjan jatkamiseen ehdotetaan 60 miljoonan euron myöntämisvaltuutta.” […] ”Erilaisiin viheralue-, vesihuolto- ja metsiensuojeluhankkeisiin ehdotetaan yhteensä 53 miljoonaa euroa” […] ”Joukkoliikenteen tukemiseen ehdotetaan 100 miljoonan euroa korvaamaan joukkoliikenteen lipputulojen menetystä.” […] ”ilmastorahastoa pääomitetaan 300 miljoonalla” […] ”uusi yrityssektorilla käyttöön otettava kustannustuki, johon ehdotetaan 300 miljoonaa euroa. Business Finlandin avustusvaltuuksia korotetaan 180 miljoonalla eurolla” […] Yritysten kehittämishankkeiden tukemiseen ehdotetaan uutta 25 miljoonan euron valtuutta” […] ”kotimaista elokuva- ja draamasarjatuotantoa tuetaan” […] Kulttuuritapahtumien järjestäjäorganisaatioita tuetaan 9,6 miljoonan euron avustuksella”.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Marko TerviöAalto-yliopistoSamaa mieltä7Vaatimustaso “hyvälle“ “oikealle“ ja “tarkoituksenmukaiselle“ on väistämättä nyt tavallista alempana. Kiireellistä on estää se, että julkinen sektori ei itse aiheuta lamaa. Että kunnat eivät lykkää investointejaan. Sen sijaan visioidut osaamisklusterit eivät vaadi hätätukea, vaan niitä tulisi harkita ja arvioida huolella.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Janne TukiainenTurun yliopistoEri mieltä4Profiili ja vastaukset
Roope UusitaloHelsingin yliopistoEpävarma7Tämän kevään talouskehitys on sen verran epävarmaa, että on vaikea olla kovin varma oikeasta talouspolitiikastakaan.Profiili ja vastaukset
Hannu VartiainenHelsingin yliopistoSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Jouko VilmunenTurun yliopisto/kauppakorkeakouluEpävarma5Paketti pitäisi purkaa kunnolla, jotta sen elvyttävä teho paljastui selkeästi. Toisaalta kyse ei ole tyypillinen suhdannetaantuma.Profiili ja vastaukset
Juuso VälimäkiAalto yliopiston kauppakorkeakouluEri mieltäProfiili ja vastaukset