Ekonomistit torjuvat ajatuksen työajan lyhentämisestä sääntelyn keinoin

Vain seitsemän prosenttia ekonomisteista pitää päivittäisen säännöllisen työajan lyhentämistä lainsäädännöllä ja yleissitovilla työehtosopimuksilla hyvänä tapana ohjata työaikojen kehitystä Suomessa. Toista mieltä on selvä enemmistö (70 %) ja vajaa neljäsosa (23 %) on kannastaan epävarma tai vailla mielipidettä. Kommenteissaan taloustieteilijät toteavat, että työaikojen lyhentäminen onnistuisi parhaiten kehittämällä joustavampia tapoja mahdollistaa vapaa-ajan lisääminen.

Kysymys: Päivittäisen säännöllisen työajan lyhentäminen lainsäädännöllä ja yleissitovilla työehtosopimuksilla on hyvä tapa ohjata työaikojen kehitystä Suomessa.

Vastaaja	Yliopisto/tutkimuslaitos	Vastaus	Varmuus	Kommentti	Profiili ja vastaukset
Jyrki Ali-Yrkkö	ETLA	Eri mieltä	8		Profiili ja vastaukset
Luis Alvarez		Vahvasti eri mieltä	10		Profiili ja vastaukset
Petri Böckerman	Jyväskylän kauppakorkeakoulu / Työn ja talouden tutkimus LABORE	Epävarma	5		Profiili ja vastaukset
Mika Haapanen	Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu	Epävarma	6	Työajan lyhentäminen on hyvä tavoite mutta todennäköisesti lakisääteisen työtuntien ja tuottavuuden yhteys riippuu alasta ja tehdyistä työtunneista. Liian suuria työntunteja pitäisi välttää, koska silloin työn tuottavuus (ja työntekijöiden hyvinvointi) tn:sti alhaisempi (ja joillain aloilla onnettomuuden riski korkeampi). Joillain aloilla palvelun/työn (kokonais)laatu voi parantua korkeammilla työtuntien myötä. Yleissitovuus voi olla ongelmallista.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Seppo Honkapohja	Aalto Yliopiston KKK	Epävarma Aiemmat vastaukset Eri mieltä 2020-10-20	6		Profiili ja vastaukset
Anni Huhtala	VATT	Eri mieltä		On toki edelleen paljon työtehtäviä, joissa työhön käytetty aika korreloi aikaansaannosten määrän kanssa. Niissä tehtävissä, joissa näin ei ole, tuottavuus voi varioida työajan suhteen suurestikin, mutta tutkimuskaan ei osaa yleispätevästi vielä kertoa kuinka. Ehkä työaikakeskustelu kuitenkin pakottaa miettimään, mitä työllä tarkkaan ottaen tavoitellaan.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Ari Hyytinen	Hanken	Vahvasti eri mieltä	9		Profiili ja vastaukset
Edvard Johansson	Åbo Akademi	Eri mieltä			Profiili ja vastaukset
Esa Jokivuolle	Suomen Pankki	Eri mieltä	6		Profiili ja vastaukset
John M. Juselius	Suomen Pankki	Vahvasti eri mieltä			Profiili ja vastaukset
Markus Jäntti	Tukholman yliopisto	Samaa mieltä	6	Parempaakaan ei ole, mutta päämäärät tullee asettaa verrattain vaatimattomasti.	Profiili ja vastaukset
Panu Kalmi	Vaasan yliopisto	Vahvasti eri mieltä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2020-10-20	7	Vähän epävarmaa mitä kysymyksellä haetaan. Itse ajattelisin, että nykylainsäädäntö voi olla OK, mutta sen alle ei kannata mennä. Entistä useammin työaikalainsäädännöllä ei ole merkitystä, kun tietotyössä tehdään helposti yli säännelyn ihan vapaaehtoisesti. Työajan lyhentäminen veisi ihan väärään suuntaan.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Aki Kangasharju	Elinkeinoelämän tutkimuslaitos	Vahvasti eri mieltä	10	Tarvitsemme pidempää työaikaa (ainakin vuositasolla) ja paikallista sopimista.	Profiili ja vastaukset
Vesa Kanniainen	Helsingin yliopisto	Eri mieltä	10	Taloustieteen mukaan ihminen on kiinnostunut tuloista ja vapaa-ajasta. Työajan lyhentäminen vahvistaa tuottavuutta per työtunti, mutta edellyttää kuukausiansioiden alentamista, mikä saattaa lisätä substituutiovaikutuksen kautta vapaa-ajan kysyntää. Jonkinasteinen yleissitovuus on Euroopassa yleistä, mutta maissa, joissa työttömyys on matala, yleissitovuutta ei ole (Ruotsi, Tanska) tai se on väljää (Saksa). Suomen korporatistisessa järjestelmässä yleissitovat työehtosopimukset on luotu työmarkkinoiden insidereiden eduksi. Työttömyys on Suomessa korkea. Yleissitovuudella rajataan osa työvoimaa (etenkin matalan tuottavuuden maahanmuuttajat) työn ulkopuolelle ja ne ovat siksi moraalisesti väärin. Suomen sanotaan olevan sopimusyhteiskunta, mutta yleissitovuus ei perustu sopimiseen vaan saneluun. Työaikakysymys olisi sovittava yrityskohtaisesti ja yleissitovuuden osalta olisi paikallaan seurata pohjoismaisia esimerkkejä, toki siten, että matalan tuottavuuden työntekijöiden asema turvataan.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Ohto Kanninen	Labore	Samaa mieltä	6	Suunta voi olla lyhentäminen tai pidentäminen. Olennaista on, että koordinoidusti voidaan päästä lopputulemiin, joihin ei hajautetusti päästä. Jos nämä lopputulemat ovat hyvinvoinnin kannalta parempia, koordinointi kannattaa. Jonkun verran koordinointia on luultavasti optimi.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Seppo Kari	VATT	Eri mieltä	8		Profiili ja vastaukset
Antti Kauhanen	Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu	Eri mieltä	6	Tuottavuuskasvun tuomasta vauraudesta osa käytetään työajan lyhentämiseen. Tällä hetkellä näyttää siltä, että tuottavuuskasvu on tulevaisuudessakin heikkoa, joten työajan lyhentäminen ei ole vähään aikaan ajankohtaista.	Profiili ja vastaukset
Karlo Kauko	Suomen Pankki	Epävarma		Tietenkin noilla tavoilla voi ohjata työaikoja, mutta mikä on “hyvyyden“ kriteeri?	Profiili ja vastaukset
Ilkka Kiema	Työn ja talouden tutkimus LABORE	Eri mieltä Aiemmat vastaukset Epävarma 2020-11-03	8		Profiili ja vastaukset
Juha Kilponen	Suomen Pankki	Vahvasti eri mieltä	8		Profiili ja vastaukset
Jarmo Kontulainen		Eri mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Iikka Korhonen	Suomen Pankki	Vahvasti eri mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Mika Kortelainen	Turun yliopisto	Ei mielipidettä			Profiili ja vastaukset
Tuomas Kosonen	Valtion taloudellinen tutkimuskeskus	Epävarma	6	Lainsäädännöllä ja työehtosopimuksilla varmasti säädellään työaikaa parhaiten Suomessa. Kysymys kuitenkin sisälsi myös ajatuksen siitä, että työaikaa pitäisi lyhentää. Tästä osasta olen hiukan eri mieltä nykyisessä tilanteessa. Työajan lyhentämisen mielekkyys liittyy kaukaisen tulevaisuuden kuviin, joissa työn teon välttämättömyys olisi teknologisen kehityksen myötä vähentynyt kansantaloudessa. Silloin voi olla mielekästä lyhentää työaikaa, mutta on hyvin epävarmaa toteutuuko tuollainen skenaario koskaan.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Klaus Kultti	helsingin yliopisto	Vahvasti eri mieltä	10		Profiili ja vastaukset
Timo Kuosmanen	Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto	Eri mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Tomi Kyyrä	Valtion taloudellinen tutkimuskeskus	Vahvasti eri mieltä	9		Profiili ja vastaukset
Jani-Petri Laamanen	Tampereen yliopisto	Samaa mieltä	3		Profiili ja vastaukset
Markus Lahtinen	PTT	Ei mielipidettä		Moniulotteinen kysymys, johon en pysty vastaamaan.	Profiili ja vastaukset
Teemu Lyytikäinen	Valtion taloudellinen tutkimuskeskus	Ei mielipidettä			Profiili ja vastaukset
Mika Mailiranta	Työn ja talouden tutkimus LABORE / Jyväskylän yliopisto	Eri mieltä	4		Profiili ja vastaukset
Topi Miettinen	Svenska Handelshögskolan	Vahvasti eri mieltä	7	Päinvastoin: hyvinvointi kasvaa, jos vapaa-aika on palvelu/hyödyke, jota kukin voi hankkia omien tarpeidensa ja mieltymystensä mukaan vaihtoehtokustannuksen (tuntipalkan tms. huomioiden) eikä sen kulutusta rajoiteta keinotekoisesti.	Profiili ja vastaukset
Niku Määttänen	Helsingin yliopisto ja Helsinki GSE	Eri mieltä	8	En oikein ymmärrä miksi haluaisimme esimerkiksi lainsäädännöllä nopeuttaa työnteon vähentämistä suhteessa vapaa-aikaan. Vapaa-ajan hyöty jää lähinnä ihmiselle itselleen, kun taas markkinatyön tekeminen hyödyttää verotuksen myötä kaikkia muitakin. Siksi arvelen, että teemme hyvinvoinnin näkökulmasta pikemminkin liian vähän töitä kuin liikaa. Ei ole toki poissuljettua, etteikö työajan lyhentäminen voisi joissakin tapauksissa parantaa tuottavuutta niin paljon, että se on kaikkien kannalta hyvä asia. Sellaisia ratkaisuja kannattaa tietysti hakea, mutta se tuskin onnistuu lainsäädännöllä. Joillakin aloilla työaikoihin liittyvän työpaikkakohtaisen joustavuuden lisääminen saattaisi myös olla monien kannalta hyvä asia.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Elias Oikarinen	Oulun yliopisto	Eri mieltä	8		Profiili ja vastaukset
Tapio Palokangas	Helsingin yliopisto	Eri mieltä	7	Jos työaikaa halutaan lyhentää, niin monissa ammateilla se voidaan toteuttaa luontevammin jollain muulla tavalla kuin vähentämällä päivittäistä työaikaa.	Profiili ja vastaukset
Hannu Piekkola	Vaasan yliopisto	Eri mieltä Aiemmat vastaukset Vahvasti eri mieltä 2021-02-02	9	Työajan lyhentäminen täytyy olla vapaaehtoista ja ikääntyvillä voikin olla tarve tähän, mutta totta kai se näkyy palkkapussissakin. Mutta esim. nelipäiväisestä työviikosta vaikka nyt 63 vuotiaasta on hyviä kokemuksia. Ehdon tahdoin ei kannatta painaa työaikaa alas ikääntyneilläkään, kun työvoiman tarjonta supistuu muutenkin voimakkaasti.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Matti Pohjola	Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu	Epävarma	7	Kysymykseen on vaikea vastata, koska siinä ei määritellä aikajännettä. Pitkällä aikavälillä työajan lyhentäminen on hyvä tavoite ja lainsäädäntö tai työehtosopimukset oikeita välineitä. Lyhyellä aikavälilä lyhentäminen ei oe realistinen tavoite.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Ritva Reinikka		Eri mieltä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2021-04-20	4		Profiili ja vastaukset
Hannu Salonen	Turun yliopisto	Ei mielipidettä			Profiili ja vastaukset
Matti Sarvimäki	Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu	Eri mieltä	4	Ihanteellista olisi, että ihmiset voisivat valita kohtuullisen vapaasti vapaa-ajan ja muiden asioiden kulutuksen välillä. Tällä hetkellä valinnanvaraa on aika vähän, mikä todennäköisesti laskee monien hyvinvointia. Toivoisin kuitenkin, että ensisijaisesti mietittäisiin joustavampia tapoja mahdollistaa vapaa-ajan lisääminen. Nyt esimerkiksi pienten lasten vanhemmat voivat halutessaan tehdä lyhennettyä työpäivää, mikä vähintäänkin osoittaa, että joustavammat ratkaisut ovat mahdollisia. Tärkeää on joka tapauksessa se, että tavoitteena olisi lisätä mahdollisuutta lisätä vapaa-ajan *kulutusta* -- ei se, että työtunnit vähenevät ja tulot pysyvät ennallaan (eli palkka nousee). Tuntipalkoista on tärkeää neuvotella erikseen ja miettiä tässä yhteydessä nimenomaan keinoja lisätä työntekijöiden vapautta valita itselleen sopiva vapaa-ajan ja muun kulutuksen yhdistelmä.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Rune Stenbacka	Svenska handelshögskolan	Vahvasti eri mieltä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2020-10-20	7		Profiili ja vastaukset
Juha Tervala	Helsingin yliopisto	Ei mielipidettä	10		Profiili ja vastaukset
Marko Terviö	Aalto-yliopisto	Eri mieltä	6	Lainsäädäntö ja “yleissiitovat sopimukset“ on tässä kaksi hyvin erilaista, jopa vastakkaista menetelmää, jonka vuoksi pidän kysymystä huonosti muotoiltuna. Alakohtaiset sopimukset sentään ottavat huomioon valinnat korkeamman palkkatason ja lyhyemmän työajan välillä. Poliitikoilta tämä problematiikka välillä unohtuu.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Janne Tukiainen	Turun yliopisto	Vahvasti eri mieltä	6		Profiili ja vastaukset
Roope Uusitalo	Helsingin yliopisto	Samaa mieltä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2020-10-20	6	Työaikoihin vaikuttaa eniten työehtosopimukset. “Hyvä“ on hankala termi.	Profiili ja vastaukset
Hannu Vartiainen	Helsingin yliopisto	Vahvasti eri mieltä			Profiili ja vastaukset
Jutta Viinikainen	Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu	Vahvasti eri mieltä	8		Profiili ja vastaukset
Jouko Vilmunen	Turun yliopisto/kauppakorkeakoulu	Vahvasti eri mieltä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2020-10-20	8	Lailla ei pidä mielestäni tällä tavalla ohjata työaikaa. Lainsäädännön tulisi tukea yritysten ja työntekijöiden sopimusympäristöä tässä asiassa tavalla, joka mahdollistaa joustavien työaikojen kehittämistä ja käyttöönottoa.	Profiili ja vastaukset
Juuso Välimäki	Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu	Eri mieltä			Profiili ja vastaukset
Pablo Warnes	Aalto University	Ei mielipidettä			Profiili ja vastaukset