Vain seitsemän prosenttia ekonomisteista pitää päivittäisen säännöllisen työajan lyhentämistä lainsäädännöllä ja yleissitovilla työehtosopimuksilla hyvänä tapana ohjata työaikojen kehitystä Suomessa. Toista mieltä on selvä enemmistö (70 %) ja vajaa neljäsosa (23 %) on kannastaan epävarma tai vailla mielipidettä. Kommenteissaan taloustieteilijät toteavat, että työaikojen lyhentäminen onnistuisi parhaiten kehittämällä joustavampia tapoja mahdollistaa vapaa-ajan lisääminen.

Kysymys: Päivittäisen säännöllisen työajan lyhentäminen lainsäädännöllä ja yleissitovilla työehtosopimuksilla on hyvä tapa ohjata työaikojen kehitystä Suomessa.

VastaajaYliopisto/tutkimuslaitosVastausVarmuusKommenttiProfiili ja vastaukset
Jyrki Ali-YrkköETLAEri mieltä8Profiili ja vastaukset
Luis AlvarezVahvasti eri mieltä10Profiili ja vastaukset
Petri BöckermanTurun kauppakorkeakoulu / Palkansaajien tutkimuslaitosEpävarma5Profiili ja vastaukset
Mika HaapanenJyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluEpävarma6Työajan lyhentäminen on hyvä tavoite mutta todennäköisesti lakisääteisen työtuntien ja tuottavuuden yhteys riippuu alasta ja tehdyistä työtunneista. Liian suuria työntunteja pitäisi välttää, koska silloin työn tuottavuus (ja työntekijöiden hyvinvointi) tn:sti alhaisempi (ja joillain aloilla onnettomuuden riski korkeampi). Joillain aloilla palvelun/työn (kokonais)laatu voi parantua korkeammilla työtuntien myötä. Yleissitovuus voi olla ongelmallista.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Seppo HonkapohjaAalto Yliopiston KKKEpävarma6Profiili ja vastaukset
Anni HuhtalaVATTEri mieltäOn toki edelleen paljon työtehtäviä, joissa työhön käytetty aika korreloi aikaansaannosten määrän kanssa. Niissä tehtävissä, joissa näin ei ole, tuottavuus voi varioida työajan suhteen suurestikin, mutta tutkimuskaan ei osaa yleispätevästi vielä kertoa kuinka. Ehkä työaikakeskustelu kuitenkin pakottaa miettimään, mitä työllä tarkkaan ottaen tavoitellaan.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Ari HyytinenHankenVahvasti eri mieltä9Profiili ja vastaukset
Edvard JohanssonÅbo AkademiEri mieltäProfiili ja vastaukset
Esa JokivuolleSuomen PankkiEri mieltä6Profiili ja vastaukset
John M. JuseliusSuomen Pankki Vahvasti eri mieltäProfiili ja vastaukset
Markus JänttiTukholman yliopistoSamaa mieltä6Parempaakaan ei ole, mutta päämäärät tullee asettaa verrattain vaatimattomasti.Profiili ja vastaukset
Panu KalmiVaasan yliopistoVahvasti eri mieltä7Vähän epävarmaa mitä kysymyksellä haetaan. Itse ajattelisin, että nykylainsäädäntö voi olla OK, mutta sen alle ei kannata mennä. Entistä useammin työaikalainsäädännöllä ei ole merkitystä, kun tietotyössä tehdään helposti yli säännelyn ihan vapaaehtoisesti. Työajan lyhentäminen veisi ihan väärään suuntaan. Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Aki KangasharjuElinkeinoelämän tutkimuslaitosVahvasti eri mieltä10Tarvitsemme pidempää työaikaa (ainakin vuositasolla) ja paikallista sopimista.Profiili ja vastaukset
Vesa KanniainenHelsingin yliopistoEri mieltä10Taloustieteen mukaan ihminen on kiinnostunut tuloista ja vapaa-ajasta. Työajan lyhentäminen vahvistaa tuottavuutta per työtunti, mutta edellyttää kuukausiansioiden alentamista, mikä saattaa lisätä substituutiovaikutuksen kautta vapaa-ajan kysyntää. Jonkinasteinen yleissitovuus on Euroopassa yleistä, mutta maissa, joissa työttömyys on matala, yleissitovuutta ei ole (Ruotsi, Tanska) tai se on väljää (Saksa). Suomen korporatistisessa järjestelmässä yleissitovat työehtosopimukset on luotu työmarkkinoiden insidereiden eduksi. Työttömyys on Suomessa korkea. Yleissitovuudella rajataan osa työvoimaa (etenkin matalan tuottavuuden maahanmuuttajat) työn ulkopuolelle ja ne ovat siksi moraalisesti väärin. Suomen sanotaan olevan sopimusyhteiskunta, mutta yleissitovuus ei perustu sopimiseen vaan saneluun. Työaikakysymys olisi sovittava yrityskohtaisesti ja yleissitovuuden osalta olisi paikallaan seurata pohjoismaisia esimerkkejä, toki siten, että matalan tuottavuuden työntekijöiden asema turvataan. Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Ohto KanninenPalkansaajien tutkimuslaitosSamaa mieltä6Suunta voi olla lyhentäminen tai pidentäminen. Olennaista on, että koordinoidusti voidaan päästä lopputulemiin, joihin ei hajautetusti päästä. Jos nämä lopputulemat ovat hyvinvoinnin kannalta parempia, koordinointi kannattaa. Jonkun verran koordinointia on luultavasti optimi.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Seppo KariVATTEri mieltä8Profiili ja vastaukset
Antti KauhanenElinkeinoelämän tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluEri mieltä6Tuottavuuskasvun tuomasta vauraudesta osa käytetään työajan lyhentämiseen. Tällä hetkellä näyttää siltä, että tuottavuuskasvu on tulevaisuudessakin heikkoa, joten työajan lyhentäminen ei ole vähään aikaan ajankohtaista. Profiili ja vastaukset
Karlo KaukoSuomen PankkiEpävarmaTietenkin noilla tavoilla voi ohjata työaikoja, mutta mikä on “hyvyyden“ kriteeri? Profiili ja vastaukset
Ilkka KiemaPalkansaaajien tutkimuslaitosEpävarma8Profiili ja vastaukset
Juha KilponenSuomen PankkiVahvasti eri mieltä8Profiili ja vastaukset
Jarmo KontulainenSuomen PankkiEri mieltä7Profiili ja vastaukset
Iikka KorhonenSuomen PankkiVahvasti eri mieltä7Profiili ja vastaukset
Mika KortelainenTurun yliopistoEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Tuomas KosonenPalkansaajien tutkimuslaitosEpävarma6Lainsäädännöllä ja työehtosopimuksilla varmasti säädellään työaikaa parhaiten Suomessa. Kysymys kuitenkin sisälsi myös ajatuksen siitä, että työaikaa pitäisi lyhentää. Tästä osasta olen hiukan eri mieltä nykyisessä tilanteessa. Työajan lyhentämisen mielekkyys liittyy kaukaisen tulevaisuuden kuviin, joissa työn teon välttämättömyys olisi teknologisen kehityksen myötä vähentynyt kansantaloudessa. Silloin voi olla mielekästä lyhentää työaikaa, mutta on hyvin epävarmaa toteutuuko tuollainen skenaario koskaan.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Klaus Kulttihelsingin yliopistoVahvasti eri mieltä10Profiili ja vastaukset
Timo KuosmanenAalto yliopiston kauppakorkeakouluEri mieltä7Profiili ja vastaukset
Tomi KyyräValtion taloudellinen tutkimuskeskusVahvasti eri mieltä9Profiili ja vastaukset
Jani-Petri LaamanenTampereen yliopistoSamaa mieltä3Profiili ja vastaukset
Teemu LyytikäinenValtion taloudellinen tutkimuskeskusEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Mika MailirantaEtla / Jyväskylän yliopistoEri mieltä4Profiili ja vastaukset
Topi MiettinenSvenska HandelshögskolanVahvasti eri mieltä7Päinvastoin: hyvinvointi kasvaa, jos vapaa-aika on palvelu/hyödyke, jota kukin voi hankkia omien tarpeidensa ja mieltymystensä mukaan vaihtoehtokustannuksen (tuntipalkan tms. huomioiden) eikä sen kulutusta rajoiteta keinotekoisesti. Profiili ja vastaukset
Niku MäättänenHelsingin yliopisto ja Helsinki GSEEri mieltä8En oikein ymmärrä miksi haluaisimme esimerkiksi lainsäädännöllä nopeuttaa työnteon vähentämistä suhteessa vapaa-aikaan. Vapaa-ajan hyöty jää lähinnä ihmiselle itselleen, kun taas markkinatyön tekeminen hyödyttää verotuksen myötä kaikkia muitakin. Siksi arvelen, että teemme hyvinvoinnin näkökulmasta pikemminkin liian vähän töitä kuin liikaa. Ei ole toki poissuljettua, etteikö työajan lyhentäminen voisi joissakin tapauksissa parantaa tuottavuutta niin paljon, että se on kaikkien kannalta hyvä asia. Sellaisia ratkaisuja kannattaa tietysti hakea, mutta se tuskin onnistuu lainsäädännöllä. Joillakin aloilla työaikoihin liittyvän työpaikkakohtaisen joustavuuden lisääminen saattaisi myös olla monien kannalta hyvä asia. Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Elias OikarinenOulun yliopistoEri mieltä8Profiili ja vastaukset
Tapio PalokangasHelsingin yliopistoEri mieltä7Jos työaikaa halutaan lyhentää, niin monissa ammateilla se voidaan toteuttaa luontevammin jollain muulla tavalla kuin vähentämällä päivittäistä työaikaa.Profiili ja vastaukset
Hannu PiekkolaVaasan yliopistoVahvasti eri mieltä9Työajan lyhentäminen täytyy olla vapaaehtoista ja ikääntyvillä voikin olla tarve tähän, mutta totta kai se näkyy palkkapussissakin. Mutta esim. nelipäiväisestä työviikosta vaikka nyt 63 vuotiaasta on hyviä kokemuksia. Ehdon tahdoin ei kannatta painaa työaikaa alas ikääntyneilläkään, kun työvoiman tarjonta supistuu muutenkin voimakkaasti. Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Matti PohjolaAalto-yliopisto kauppakorkeakouluEpävarma7Kysymykseen on vaikea vastata, koska siinä ei määritellä aikajännettä. Pitkällä aikavälillä työajan lyhentäminen on hyvä tavoite ja lainsäädäntö tai työehtosopimukset oikeita välineitä. Lyhyellä aikavälilä lyhentäminen ei oe realistinen tavoite.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Hannu SalonenTurun yliopistoEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Matti SarvimäkiAalto-yliopiston kauppakorkeakouluEri mieltä4Ihanteellista olisi, että ihmiset voisivat valita kohtuullisen vapaasti vapaa-ajan ja muiden asioiden kulutuksen välillä. Tällä hetkellä valinnanvaraa on aika vähän, mikä todennäköisesti laskee monien hyvinvointia. Toivoisin kuitenkin, että ensisijaisesti mietittäisiin joustavampia tapoja mahdollistaa vapaa-ajan lisääminen. Nyt esimerkiksi pienten lasten vanhemmat voivat halutessaan tehdä lyhennettyä työpäivää, mikä vähintäänkin osoittaa, että joustavammat ratkaisut ovat mahdollisia. Tärkeää on joka tapauksessa se, että tavoitteena olisi lisätä mahdollisuutta lisätä vapaa-ajan *kulutusta* -- ei se, että työtunnit vähenevät ja tulot pysyvät ennallaan (eli palkka nousee). Tuntipalkoista on tärkeää neuvotella erikseen ja miettiä tässä yhteydessä nimenomaan keinoja lisätä työntekijöiden vapautta valita itselleen sopiva vapaa-ajan ja muun kulutuksen yhdistelmä.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Rune StenbackaSvenska handelshögskolanVahvasti eri mieltä7Profiili ja vastaukset
Juha TervalaHelsingin yliopistoEi mielipidettä10Profiili ja vastaukset
Marko TerviöAalto-yliopistoEri mieltä6Lainsäädäntö ja “yleissiitovat sopimukset“ on tässä kaksi hyvin erilaista, jopa vastakkaista menetelmää, jonka vuoksi pidän kysymystä huonosti muotoiltuna. Alakohtaiset sopimukset sentään ottavat huomioon valinnat korkeamman palkkatason ja lyhyemmän työajan välillä. Poliitikoilta tämä problematiikka välillä unohtuu.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Janne TukiainenTurun yliopistoVahvasti eri mieltä6Profiili ja vastaukset
Roope UusitaloHelsingin yliopistoSamaa mieltä6Työaikoihin vaikuttaa eniten työehtosopimukset. “Hyvä“ on hankala termi.Profiili ja vastaukset
Hannu VartiainenHelsingin yliopistoVahvasti eri mieltäProfiili ja vastaukset
Jutta ViinikainenJyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluVahvasti eri mieltä8Profiili ja vastaukset
Jouko VilmunenTurun yliopisto/kauppakorkeakouluVahvasti eri mieltä8Lailla ei pidä mielestäni tällä tavalla ohjata työaikaa. Lainsäädännön tulisi tukea yritysten ja työntekijöiden sopimusympäristöä tässä asiassa tavalla, joka mahdollistaa joustavien työaikojen kehittämistä ja käyttöönottoa.Profiili ja vastaukset
Juuso VälimäkiAalto yliopiston kauppakorkeakouluEri mieltäProfiili ja vastaukset