Vajaa kolmannes (31 %) ekonomisteista on sitä mieltä, että Suomeen on syytä säätää minimipalkkalaki, mikäli useampi ala irtautuu metsäteollisuuden tapaan liittokohtaisesta työehtosopimusmenettelystä. Toista mieltä on hieman harvempi (29 %). Suurin osuus (36 %) on kannastaan epävarma. Useat taloustieteilijät toteavat kommenteissaan, että asia voisi tulla harkittavaksi, mikäli työehdoista sopiminen hajautuu useilla aloilla. Toisaalta he kiinnittävät huomiota minimipalkan mahdollisiin kielteisiin työllisyysvaikutuksiin ja mallin huonoon yhteensopivuuteen sosiaaliturvan kanssa.

Kysymys: Suomeen on syytä säätää minimipalkkalaki, mikäli useampi ala irtautuu metsäteollisuuden tapaan liittokohtaisesta työehtosopimusmenettelystä.

VastaajaYliopisto/tutkimuslaitosVastausVarmuusKommenttiProfiili ja vastaukset
Luis AlvarezEpävarma1Profiili ja vastaukset
Petri BöckermanTurun kauppakorkeakoulu / Palkansaajien tutkimuslaitosEpävarma5Profiili ja vastaukset
Mika HaapanenJyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluSamaa mieltä4Sikäli kun se johtaa sopimusten yleissitovuuden kattavuuden merkittävään laskuun. Profiili ja vastaukset
Seppo HonkapohjaAalto Yliopiston KKKEpävarmaProfiili ja vastaukset
Anni HuhtalaVATTEpävarmaProfiili ja vastaukset
Ari HyytinenHankenEri mieltä7Profiili ja vastaukset
Edvard JohanssonÅbo AkademiEpävarmaProfiili ja vastaukset
Esa JokivuolleSuomen PankkiSamaa mieltä7Sen taso on kriittinen tekijä osana onnistunutta toteutustaProfiili ja vastaukset
John M. JuseliusSuomen Pankki Vahvasti eri mieltäProfiili ja vastaukset
Markus JänttiTukholman yliopistoSamaa mieltä8Toimiva työehtosopimusjärjestelmä on vähentänyt tarvetta työelämän minimiehtojen erillisille sääntelylle, kuten muissa Pohjoismaissa. Lainsäätäjän on syytä valmistella lainsäädäntöä sen varalle, että monet alat irrottautuvat. Tilanteen lauetessa voisi tarvittavan lainsäädännön kanssa tulla kiire.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Panu KalmiVaasan yliopistoEpävarmaOn totta, että aiemmin minimipalkkoja on säädelty yleissitovilla työehtosopimuksilla, ja jos ne menettävät merkitystään, niin tätäkin asiaa varmaan pitää ajatella uudelleen. Minimipalkkalainsäädännössä on etuja ja kustannuksia, eikä varmaan voida aukottomasti sanoa, että toinen dominoi. Pitäisi arvioida huolellisesti. Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Aki KangasharjuElinkeinoelämän tutkimuslaitosEri mieltä6Siirtäisi työmarkkinoiden päätöksentekoa eduskuntaan, vaikka sitä pitäisi lisätä paikallisesti. Johtaisi helposti matalimpien palkkojen nousuun, mikä heikentäisi lisää vähänkoulutettujen työllisyyttä.Profiili ja vastaukset
Vesa KanniainenHelsingin yliopistoEpävarmaHyviä vaihtoehtoja ei ole tarjolla. Minimipalkka estää kaikkein matalimman tuottavuuden työvoiman työllistymisen, paitsi monopsonin tapauksessa. Suomessa julkinen terveydenhuolto toimii pitkälle monopsonin tavoin: julkinen sektori on suurin palvelujen ostaja. Ay-liike kannattaa minimipalkkaa, koska silloin matalan tuottavuuden työvoima ei kilpaile sen työllistetyn jäsenistönsä kanssa työpaikoista. Minimipalkkaan liittyy siksi myös korkeampi veroaste, koska työtön väestö rahoitetaan sosiaalisturvalla. Minimipalkkaa puoltaa perälautana toive etenemisestä yrityskohtaisiin työsopimuksiin. Yleiskannanotto tässäkin asiassa: pyörää ei kannata keksiä uudelleen, kannattaa imitoida niitä maita, joissa työllisyyspolitiikka on ollut meitä menestyksellisempää. Näitä ovat Ruotsi, Tanska ja Saksa. Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Ohto KanninenPalkansaajien tutkimuslaitosEpävarma6Profiili ja vastaukset
Seppo KariVATTEpävarma7Profiili ja vastaukset
Antti KauhanenElinkeinoelämän tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluEri mieltä7Minimipalkkalakia tarvittaisiin tilanteessa, jossa yritykset voisivat asettaa palkat kohtuuttoman alhaiselle tasolle. En usko, että Suomessa ollaan tällaisessa tilanteessa pitkään aikaan. Työehtosopimukset neuvotellaan tulevaisuudessakin pääosin valtakunnallisten ammattiliittojen kanssa, jotka varmasti pyrkivät koordinoimaan sopimuksiaan. En siis pidä todennäköisenä, että joissakin yrityksissä neuvoteltaisiin niin alhaisista palkoista, että niihin pitäisi puuttua lainsäädännöllä. Lisäksi eurooppalaiset tutkimukset osoittavat, että neuvottelujärjestelmän hajautuminen johtaa korkeampiin palkkoihin. Suomen tilanne poikkeaa merkittävästi esim. Saksata, joissa tietyillä aloilla (kuten kaupassa) ei ole välttämättä työehtosopimuksia ollenkaan. Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Karlo KaukoSuomen PankkiEri mieltä2Profiili ja vastaukset
Ilkka KiemaPalkansaaajien tutkimuslaitosEri mieltä6Profiili ja vastaukset
Iikka KorhonenSuomen PankkiSamaa mieltäVajavainen ymmärrykseni työmarkkinoita koskevasta tutkimuksesta antaa aiheen olettaa, että minimipalkan määrittäminen voi olla positiivinen asia. Profiili ja vastaukset
Mika KortelainenTurun yliopistoEi mielipidettä7Profiili ja vastaukset
Tuomas KosonenPalkansaajien tutkimuslaitosSamaa mieltä4Mielestäni Suomessa voisi olla selkeämpi minimipalkkalaki joka koskisi tilanteita, joissa työehtosopimukset eivät päde edes yleissitovuuden kautta. Noin 10% työvoimasta on tällaisessa työssä. Silloin laki sanoo aika epämääräisesti että työstä pitää saada kohtuullista palkkaa, ja mielestäni tällöin voisi olla joku selkeä, mahdollisesti alakohtainen euroraja mainittu. Jos useampi ala irtautuu liittokohtaisista neuvotteluista, näitä tilanteita voi toki tulla lisää, mutta mitä alojen irtautumisen suhteen tai sen seurauksena tapahtuu on erittäin epävarmaa.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Klaus Kulttihelsingin yliopistoVahvasti eri mieltä10Profiili ja vastaukset
Timo KuosmanenAalto yliopiston kauppakorkeakouluVahvasti eri mieltä7En näe, että Suomen oloissa minimipalkkaa olisi järkevää säännellä lainsäädännöllä. Suomessa on työttömyys- ja sosiaaliturva, joka takaa minimiansiotason: liian alhaisella palkalla työntekijän ei kannata ottaa työtä vastaan. Pelkään että työmarkkinoihin puuttuminen lainsäädännöllä saattaisi pahentaa kannustinloukkuja ja lisätä pimeän työvoiman käyttöä. Molemmista ongelmista on viime vuosina pyritty pääsemään eroon. Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Tomi KyyräValtion taloudellinen tutkimuskeskusSamaa mieltä4Profiili ja vastaukset
Teemu LyytikäinenValtion taloudellinen tutkimuskeskusEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Mika MailirantaEtla / Jyväskylän yliopistoSamaa mieltä4Profiili ja vastaukset
Topi MiettinenSvenska HandelshögskolanSamaa mieltä4Profiili ja vastaukset
Niku MäättänenHelsingin yliopisto ja Helsinki GSEEpävarma9Profiili ja vastaukset
Elias OikarinenOulun yliopistoSamaa mieltä3Profiili ja vastaukset
Tapio PalokangasHelsingin yliopistoSamaa mieltä8Jonkinlainen minimipalkkalaki tarvitaan suojelemaan haavoittuvia ihmisiä hyväksikäytöltä. Jos sitä ei tehdä sopimusteitse, niin se joudutaan tekemään lainsäädännöllä. Se mille tasolle minipalkka asetetaan on tietysti poliittinen kysymys.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Jukka PirttiläHelsingin yliopistoSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Matti PohjolaAalto-yliopisto kauppakorkeakouluVahvasti samaa mieltä8Koska työmarkkinoilla ei vallitse täydellinen kilpailu, vaan ne ovat monopsonistiset, yhteiskunta voi työsuhteen minimiehtojen säätelyllä parantaa työllisyyttä ja nostaa palkkatasoa. Jollakin tavoin määritelty minimipalkka onkin käytössä noin 90 prosentissa maailman maista.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Olli-Pekka RuuskanenPellervon taloustutkimusEpävarmaProfiili ja vastaukset
Hannu SalonenTurun yliopistoEpävarma5Profiili ja vastaukset
Matti SarvimäkiAalto-yliopiston kauppakorkeakouluEpävarma6Profiili ja vastaukset
Rune StenbackaSvenska handelshögskolanEri mieltä6Profiili ja vastaukset
Juha TervalaHelsingin yliopistoEpävarma3Profiili ja vastaukset
Marko TerviöAalto-yliopistoVahvasti eri mieltä8Pohjoismaisen systeemin hyviin puoliin kuuluu perustoimeentulon ja hyvinvointipalveluiden rahoittaminen laajapohjaisesta verotuksesta. Pöhköin mahdollinen veropohja matalapalkkaisten tukemiseen on matalapalkkaisten työllistäminen, mitä minimipalkka käytännössä tarkoittaa. USA:ssa sitä voi joskus perustella ainoana poliittisesti mahdollisena huonona vaihtoehtona, mutta sieltä kopioidut argumentit eivät toimi Suomessa.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Janne TukiainenTurun yliopistoEri mieltä5Profiili ja vastaukset
Roope UusitaloHelsingin yliopistoSamaa mieltä8Työsuhteen minimiehtoja säädellään lähes kaikissa maissa joko yleissitovien työehtosopimusten tai minimipalkkasäädännön kautta. Metsäteollisuudessa sääntely onnistunee myös yrityskohtaisten työehtosopimusten avulla, mutta aloilla, joilla järjestäytyminen on vähäisempää, tarvitaan jonkinlainen minimisääntely.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Jouko VilmunenTurun yliopisto/kauppakorkeakouluEpävarma6Minimipalkka ei kohtele tai ole sitova kaikkialla taloudessa, vaan vain osassa talouden sektoreita/työpaikkoja. Niillä sektoreilla, joilla minimipalkka sitoisi ja ylittäisi tasapainopalkan, syntyisi työttömyyttä. Tämä tarkoittaisi myös matalatuloisuutta, mikäli työttömyyskorvaus ei yllä (minimipalkan) tasolla ja jos toisaalta yltää, hakeutuuko työntekijät minimipalkkaa vastaaviin työtehtäviin.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Juuso VälimäkiAalto yliopiston kauppakorkeakouluEri mieltäProfiili ja vastaukset