Kolmasosa (34 %) taloustieteilijöistä katsoo, että hallituksen valmisteilla oleva työvoimapalveluiden uudistus olisi tehokas lääke työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmiin. Eri mieltä asiasta on vain harva (9 %), mutta lähes joka toinen (46 %) on kannastaan epävarma. Kommenteissaan useat ekonomistit katsovat, työvoimapalveluiden kehittäminen on järkevää, mutta hallituksen mallin vaikutuksia on vaikea ennakoida. Lisäksi taloustieteilijät huomauttavat, että muiden pohjoismaiden Suomea korkeamman työllisyyden takana on muitakin tekijöitä kuin työvoimapalveluiden laatu ja resurssointi.

Kysymys: Niin sanottu pohjoismaisen työnhaun malli on tehokas keino työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien vähentämiseksi.

VastaajaYliopisto/tutkimuslaitosVastausVarmuusKommenttiProfiili ja vastaukset
Petri BöckermanTurun kauppakorkeakoulu / Palkansaajien tutkimuslaitosEpävarma5Profiili ja vastaukset
Mikael CollanVATTEpävarmaSe voi olla tehokas, mikäli kohtaanto-ohjelma johtuu tekijöistä, joihin mallilla voidaan puuttua. Mikäli työnhakualue on nykyisenlainen eli rajattu, eikä koko maa, vaikeutuu sopivien työpaikkojen löytyminen. Oletuksena siis, että sopivuus on elementti, johon satsataan. Sopivuuden käsitettä voitaisiin tarkastella kriittisesti ja pohtia miten sopiva työn täytyy olla ollakseen sopiva. Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Mika HaapanenJyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluEpävarma5Profiili ja vastaukset
Jarkko HarjuTampereen yliopistoEpävarmaProfiili ja vastaukset
Seppo HonkapohjaAalto Yliopiston KKKSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Anni HuhtalaVATTEpävarmaSuomella lienee oppimista muilta pohjoismailta työvoimapalveluiden kehittämisessäProfiili ja vastaukset
Ari HyytinenHankenSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Edvard JohanssonÅbo AkademiEpävarmaProfiili ja vastaukset
Esa JokivuolleSuomen PankkiEpävarma6Työvoimapalvelujen kehittämisen tärkeä tavoite tulisi olla kohtaanto-ongelmien vähentäminenProfiili ja vastaukset
John M. JuseliusSuomen Pankki Eri mieltäProfiili ja vastaukset
Markus JänttiTukholman yliopistoSamaa mieltä6Sana “tehokas“ hämää hieman mutta paremmin resurssoitu työnvälitys (enemmän toimitsijoita per työtön) edistää työllistymistä.Profiili ja vastaukset
Seppo KariVATTEpävarmaProfiili ja vastaukset
Antti KauhanenElinkeinoelämän tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluSamaa mieltä4Työnhaun tuki parantaa siihen osallistuneiden työllisyyttä vertailuryhmään nähden lyhyellä aikavälillä. On kuitenkin luotettava näyttöä siitä, että työnhaun tuella on merkittäviä susbtituutiovaikutuksia, eli se vaikuttaa pääosin siihen ketkä työllistyvät, eikä työllisyyden kokonaistasoon. Ruotsalainen korkealaatuinen tutkimus viittaa kuitenkin siihen, että työnhaun tuen vaikutus työllisyysasteeseen on positiivinen, vaikkakin pieni. Subsituutiovaikutukset ovat erityisen suuria työttömyyden ollessa korkealla tasolla. Pohjoismainen työnhaun malli sisältää elementtejä, jotka tukevat työllistymistä ja mielestäni on uskottavaa, että sillä voidaan nopeuttaa työllistymistä, erityisesti nyt kun työmarkkinoilla on paljon kysyntää työvoimasta. Kvantitatiivinen vaikutus ei kuitenkaan välttämättä ole kovin suuri. Uskoisin kuitenkin, että mallilla voidaan parantaa työnhakijoiden ja avoimien työpaikkojen kohtaamista. Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Ilkka KiemaPalkansaaajien tutkimuslaitosSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Juha KilponenSuomen PankkiSamaa mieltä4Profiili ja vastaukset
Jarmo KontulainenEpävarma6Profiili ja vastaukset
Mika KortelainenTurun yliopistoEpävarma7Profiili ja vastaukset
Tuomas KosonenValtion taloudellinen tutkimuskeskusEpävarma6Pohjoismaisen työnhaun mallilla tarkoitetaan, että työvoimapalveluiden resusrsseja lisätään nykyisestä huomattavasti ja tämä mahdollistaa työttömien henkilökohtaisemman palveluun ohjauksen. Osana palveluita on tällöin myös uudelleenkoulutus nykyistä suuremmassa roolissa. Teoriassa tämä voisi auttaa joitain työttömiä löytämään työtä. Tarkkaa tutkimustietoa näiden vaikutuksista ei ole. Muissa Pohjoismaissa tällaista käytetään, siitä nimikin, ja siellä on korkeampi työllisyys. Maat kuitenkin eroavat myös talouden rakenteissa ja muissa työllisyyteen vaikuttavissa toimenpiteissä, kuten eläkeiässä tai koulutuksen resursoinnissa. Siksi vastaus on taloustieteen näkökulmasta epävarma. Instituutionaalisesti tällaiseen toimeen näytetään muualla Pohjolassa luotettavan. Vaikka hallitus on Suomessa lisännyt resursseja työvoimatoimistoihin, ollaan vielä aika kaukana takana muista Pohjoismaista.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Timo KuosmanenAalto yliopiston kauppakorkeakouluEri mieltä6Pohjoismaisen työnhaun malli on sinänsä kannatettava, mutta en silti usko sen ratkaisevasti vaikuttavan kohtaanto-ongelmaan. Suurin ongelma ei mielestäni ole työn välityksessä, vaan osaamisessa. Profiili ja vastaukset
Tomi KyyräValtion taloudellinen tutkimuskeskusEpävarma5Malli on lista yleviä ja kauniita tavoitteita (tarjotaan yksilöllistä tukea, monitoroidaan työnhakua jne.). Mallin tehokkuus riippuu käytännön toteutuksesta, mutta kyllä siinä potentiaalia on kohtaanto-ongelmien lievittämiseksi. Malli ilmeisesti otetaan kerralla käyttöön koko maassa kesken noususuhdanteen, joten mallin tehokkuudesta tuskin saadaan tolkkua myöhemminkään.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Teemu LyytikäinenValtion taloudellinen tutkimuskeskusEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Mika MailirantaKKV / Jyväskylän yliopistoSamaa mieltä6Profiili ja vastaukset
Topi MiettinenSvenska HandelshögskolanEpävarma6En tiedä ratkaiseeko se juuri kohtaanto-ongelmaa, mutta muutn hyvä kehityssuunta.Profiili ja vastaukset
Niku MäättänenHelsingin yliopisto ja Helsinki GSEEpävarma8Profiili ja vastaukset
Tapio PalokangasHelsingin yliopistoEpävarma8En oikein tunne tätä asiaa. Toisaalta suhtaudun melko ennakkoluuloisesti kaikenlaiseen ihmisten mikromanagerointiin, koska se yleensä aiheuttaa kannustinongelmia.Profiili ja vastaukset
Jukka PirttiläHelsingin yliopistoVahvasti samaa mieltä5Evidenssiä ovat hiljattain koonneet VM sekä Jäntin ryhmä.Profiili ja vastaukset
Matti PohjolaAalto-yliopisto kauppakorkeakouluSamaa mieltä9Profiili ja vastaukset
Olli-Pekka RuuskanenPellervon taloustutkimus, Vaasan yliopistoSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Hannu SalonenTurun yliopistoEri mieltä7Kohtaanto-ongelma ei taida ratketa ihan näillä konsteilla.Profiili ja vastaukset
Rune StenbackaSvenska handelshögskolanSamaa mieltä6Profiili ja vastaukset
Juha TervalaHelsingin yliopistoEi mielipidettä10Profiili ja vastaukset
Janne TukiainenTurun yliopistoSamaa mieltä4Kuulostaa hyvältä, mutta en tunne kovin hyvin näyttöä siitä, että miten tehokkaita vastaavat toimet ovat muulla olleet.Profiili ja vastaukset
Roope UusitaloHelsingin yliopistoEpävarma10Kerrankin olen varma että olen epävarma. Mallin vaikutuksia on vaikea ennakoida.Profiili ja vastaukset
Juuso VälimäkiAalto yliopiston kauppakorkeakouluEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Pablo WarnesAalto UniversityEi mielipidettäProfiili ja vastaukset