48 prosenttia ekonomisteista katsoo, että kilpailukykysopimus on selvästi tukenut Suomen talouskasvua – 13 prosenttia on eri mieltä. Peräti 40 prosenttia taloustieteilijöistä on epävarma tai vailla mielipidettä.

Kysymys: Vuonna 2016 solmittu kilpailukykysopimus on selvästi tukenut Suomen talouskasvua.

VastaajaYliopisto/tutkimuslaitosVastausVarmuusKommenttiProfiili ja vastaukset
Tom BerglundHankenSamaa mieltä6Profiili ja vastaukset
Petri BöckermanTurun kauppakorkeakoulu / Palkansaajien tutkimuslaitosEpävarma5Profiili ja vastaukset
Essi EerolaVATTEpävarma6Uskon, että on tukenut, mutta vaikeaa arvioida, miten selvästi, koska myös muut tekijät ovat vaikuttaneet talouskasvuun. Profiili ja vastaukset
Bengt HolmströmMITEi vastannutProfiili ja vastaukset
Seppo HonkapohjaAalto Yliopiston KKKSamaa mieltä8Mallit näyttävät näin. Profiili ja vastaukset
Anni HuhtalaVATTEpävarmaTähänastiset arviot kiky:n vaikutuksista talouskasvuun liene maltillisia, ja mm. investointihyödykkeiden kysyntä johtunee pikemminkin Suomelle suosiollisesta maailmantalouden suhdanteesta.Profiili ja vastaukset
Ari HyytinenJyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Unto HäkkinenEi vastannutProfiili ja vastaukset
Esa JokivuolleSuomen PankkiSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Juha JunttilaJyvaskylan yliopistoEi vastannutProfiili ja vastaukset
John M. JuseliusSuomen Pankki Ei vastannutProfiili ja vastaukset
Markus JänttiTukholman yliopistoEri mieltä8Taloustieteessä käytössä olevien menetelmien valossa kikyn kasvuvaikutuksista ei voida sanoa juuri mitään.Profiili ja vastaukset
Panu KalmiVaasan yliopistoEpävarmaProfiili ja vastaukset
Seppo KariVATTEpävarma5Profiili ja vastaukset
Karlo KaukoSuomen PankkiSamaa mieltä5Sana “selvästi“ on aika vahva. Pahin ongelma on useita vuosia jatkunut heikko tuottavuuskehitys, johon tuskin kiky auttaa. Resurssien käyttöä kiky on lisännyt, ja on silläkin merkitystä. Profiili ja vastaukset
Jaakko KianderSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Juha KilponenSuomen PankkiSamaa mieltä8Kilpailukykysopimus on parantanut merkittävästi Suomen talouden tilannetta. Näyttää siltä että se on nimenomaan parantanut yritysten kannattavuutta ja tätä kautta luonut lisää investointeja ja työllisyyttä. Keskeisiin tekijä on kuitenkin ollut se että suomalaisille vientituotteille on syntynyt runsaasti uutta kysyntää kun maailmantalouden tila on parantunut. Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Iikka KorhonenSuomen PankkiSamaa mieltä7Suhteellinen hintakilpailukyky on parantunut, mikä on osaltaan auttanut vientiä ja sitä kautta investointeja.Profiili ja vastaukset
Pekka J. KorhonenSamaa mieltä8On ainakin tarjonnut selkänojan, johon tukeutua, kun liian suuria palkankorotusvaatimuksia esitetetään.Profiili ja vastaukset
Mika KortelainenValtion taloudellinen tutkimuskeskusEpävarma5Profiili ja vastaukset
Tuomas KosonenPalkansaajien tutkimuslaitosEpävarma7Tutkimustiedon valossa on mahdoton sanoa onko Suomen viime aikojen vahva työllisyyskehitys jonkin yksittäisen toimen johdosta tapahunut tai missä määrin näin on. Suomen talouden vahvaan tilaan on varmasti myös vaikuttanut maailmantalouden kasvu. Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Kaisa KotakorpiVATT; Turun yliopistoEi vastannutProfiili ja vastaukset
Markku KotilainenElinkeinoelämän tutkimuslaitos - EtlaSamaa mieltä6Kilpailukykysopimus on edistänyt vientiä. Viennin kasvu taas on välttämätöntä kestävan talouskasvun aikaansaamisessa. Vienti romahti useiden shokkien vuoksi niin matalalle tasolle, että ilman kustannuskilpailukyvyn parantamista viennin riittävää kasvua ei olisi saatu aikaan kohtuullisessa ajassa. Pitkällä aikavälillä tutkimuksen ja tuotekehityksen kohentaminen on tietysti avainasia.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Klaus Kulttihelsingin yliopistoEi mielipidettä10Profiili ja vastaukset
Timo KuosmanenAalto yliopiston kauppakorkeakouluSamaa mieltä4Profiili ja vastaukset
Tomi KyyräValtion taloudellinen tutkimuskeskusEpävarma4Kiky paransi jonkin verran kilpailukykyä ja rauhoitti tilanteen työmarkkinoilla, mutta samalla sitoi hallituksen käsiä työmarkkinakysymyksissä. On vaikea arvioida, millaisiin palkankorotuksiin olisi päädytty ja millaisia uudistuksia olisi toteutettu ilman sopimusta.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Marita LaukkanenValtion taloudellinen tutkimuskeskusEri mieltä10Kilpailukykysopimuksen vaikutuksesta talouskasvuun ei ole selvää näyttöä suuntaan tai toiseen. Keskustelussa korostetaan kustannuskilpailukykyä, jolla saattaakin olla merkittävä rooli osalla Suomen vientialoista. Olisi kuitenkin syytä huomioida Suomen elinkeinorakenteessa tapahtuneet muutokset ja tutkimustieto yritysten vientimenestykseen vaikuttavista tekijöistä. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan kustannusten merkitys ei ole yhtä suuri kuin mihin vanhat tutkimukset ovat viitanneet. Yritystason tekijät ovat osoittautuneet tärkeiksi, ja merkittäviä maa/aluetason tekijöitäkin on suuri joukko. Viime vuosina 60-70% viennin arvonlisästä on tullut tuotteista, joissa kilpailevien yritysten tuotteet ovat erilaisia tai erilaistettuja. Nämä tuotteet kilpailevat ensisijaisesti laadulla. Loput 30-40% on tullut tuotteista, joissa kilpailevien yritysten tuotteet ovat samankaltaisia ja saattavat kilpailla erityisesti hinnoilla. Tällöin kustannukset voivat olla tärkeä viennin menestystekijä. Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Jani LuotoHelsingin yliopistoEi vastannutProfiili ja vastaukset
Mika MalirantaEtla / Jyväskylän yliopistoSamaa mieltä3On toki vaikea arvioida mikä vaihtoehtoinen maailmantila talouskasvun suhteen olisi toteutunut, jos kilpailukykysopimusta ei olisi saatu aikaan. Seurauksena olisi saattanut olla rauhattomuutta työmarkkinoilla ja suurempaa epävarmuutta, jolla luultavasti olisi ollut kielteinen vaikutus yritysten investointipäätöksiin. Ainakin tämä ratkaisu oli turvallisempia kuin useimmat ajateltavissa olevat muut vaihtoehdot.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Topi MiettinenSvenska HandelshögskolanEi vastannutProfiili ja vastaukset
Hennamari MikkolaEpävarmaTalouskasvuun lienee vaikuttaneet enemmän ulkoiset tekijät, mutta toki sillä lienee ollut vaikutusta että palkkakehitys on pysynyt maltillisenaProfiili ja vastaukset
Pauli MurtoAalto-yliopistoEi mielipidettä5Profiili ja vastaukset
Niku MäättänenEtlaSamaa mieltä8Profiili ja vastaukset
Katariina Nilsson HakkalaAalto yliopisto/ ETLAEpävarma9Profiili ja vastaukset
Elias OikarinenAalto-yliopistoSamaa mieltä6Profiili ja vastaukset
Tapio PalokangasHelsingin yliopistoEi vastannutProfiili ja vastaukset
Tuomas PekkarinenVATTEpävarmaMahdoton sanoa, kun vaihtoehtoisesta maailmantilasta ei ole mitään tietoa. Luultavasti vietituotteiden kysynnän vaihtelu on kuitenkin merkittävin selittäjä.Profiili ja vastaukset
Hannu PiekkolaVaasan yliopistoEi vastannutProfiili ja vastaukset
Jukka PirttiläTampereen yliopistoSamaa mieltä6Profiili ja vastaukset
Matti PohjolaAalto-yliopisto kauppakorkeakouluEpävarma8Talouskasvu syntyy työn tuottavuuden ja työn määrän kasvuvauhtien summana. Kilpailukykysopimuksen vaikutus näihin on epäselvä, vaikka se kustannuskilpailukykyä parantaisikin.Profiili ja vastaukset
Petri RouvinenETLA, Elinkeinoelämän tutkimuslaitosSamaa mieltä8Kilpailukykysopimuksen vaikutukset tulevat pienistä puroista ja ovat siten vaikeasti havaittavissa/mitattavissa, mutta käsittääkseni sopimuksen saldo Suomen talouskasvun kannalta on ollut positiivinen.Profiili ja vastaukset
Olli-Pekka RuuskanenPellervon taloustutkimusSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Hannu SalonenTurun yliopistoEri mieltä6Profiili ja vastaukset
Rune StenbackaSvenska handelshögskolanEpävarma4Profiili ja vastaukset
Olli TahvonenHelsingin yliopistoEri mieltä6Profiili ja vastaukset
Juha TervalaHelsingin yliopistoSamaa mieltä8IMF:n henkilökunnan tutkimuksen “Wage Moderation in Crises Policy: Considerations and Applications to the Euro Area” mukaan hintakilpailukyvyn parantamisella voi olla huomattava ja myönteinen vaikutus yksittäisen euromaan talouteen. Tutkimusasetelma ei täysin vastaa kilpailukykypakettia, mutta tutkimus kuitenkin antaa osviittaa siitä, että hintakilpailukyvyn parantamisella suhteessa muihin euromaihin voidaan kasvattaa tuotantoa lyhyellä ajalla. Määrällisen arvion antaminen kilpailukykypaketin vaikutuksesta talouteen on kuitenkin vaikeaa.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Marko TerviöAalto-yliopistoEpävarma6Verrattuna mihin? Jos vaihtoehto on, että hallitus ei olisi tehnyt yhtään mitään päätöksiä koko kaudellaan niin kiky oli varmaankin parempi.Profiili ja vastaukset
Roope UusitaloJyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluEpävarma6Tämä on oikein mielenkiintoinen tutkimuskysymys. Enää vastaus puuttuu.Profiili ja vastaukset
Jari VainiomäkiTampereen yliopistoEi vastannutProfiili ja vastaukset
Hannu VartiainenHelsingin yliopistoEi vastannutProfiili ja vastaukset
Vesa VihriäläEtlaEpävarma3Kilpialukykysopimus on parantanut Suomen kilpailukykyä (ks.kysymys 34/37). Tämä on vaikuttaa myönteisesti kasvuun lisäämällä vientiä ja parantamalla investointi-ilmapiiriä. Sen sijaan on paljon vaikeampi arvioida vaikutuksen suuruutta ja ajoittumista Etlan makromallin simuloinnin perusteella kilpailukyvyn paraneminen nostaisi BKT:n tasoa 1,6 % usean vuoden aikajänteellä. Tästä vain osa on ehtinyt voinut toteutua tähän mennessä. On kuitenkin hyvin vaikea arvioida jo toteutuneen vaikutuksen suuruutta. Kilpailukykysopimus on uskoakseni vaikuttanut viennin ohella investointi-ilmapiiriin, joka mallituksessa ei tule otetuksi huomioon. Tästä on kuitenkin hyvin vaikea saada näyttöä. Jää myöhemmän tutkimuksen tehtäväksi arvioida eri tekijöiden täsmällistä merkitystä talouden kääntämisessä kasvuun. Suurin tekijä todennäköisesti joka tapauksessa on Suomen vientimarkkinoiden (sekä vientimaat että tuotteet, joihin Suomi on erikoistunut) kasvun vahvistuminen.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Jouko VilmunenTurun yliopisto/kauppakorkeakouluEi vastannutProfiili ja vastaukset
Sami VähämaaVaasan yliopistoEri mieltä6Profiili ja vastaukset
Juuso VälimäkiAalto yliopiston kauppakorkeakouluEi vastannutProfiili ja vastaukset
Eva ÖsterbackaÅbo AkademiSamaa mieltä7Selvästi on ehkä liian vahva sana; kilpailukykysopimus on tukenut talouskasvua.Profiili ja vastaukset