Kolme neljästä ekonomistista (75 %) pitää kestävyysvajetta hyödyllisenä tapana arvioida julkisen sektorin tulevaa rahoitusasemaa. Kestävyysvajeen hyödyllisyyden mittarina torjuu tai sitä epäilee yhteensä viidesosa (19 %) ekonomistipaneeliin vastanneista. Kritiikki kohdistuu erityisesti kestävyyslaskelmien puutteisiin sekä indikaattorin suureen painoarvoon talouspolitiikassa. Mittarin hyödyllisyyttä puoltavat huomauttavat, että kyseessä on toistaiseksi kehitetyistä julkisen talouden kestävyyden mittareista paras.

Kysymys: Kestävyysvaje on hyödyllinen tapa hahmottaa julkisen sektorin tulevia menopaineita..

VastaajaYliopisto/tutkimuslaitosVastausVarmuusKommenttiProfiili ja vastaukset
Jyrki Ali-YrkköETLASamaa mieltä9Profiili ja vastaukset
Petri BöckermanTurun kauppakorkeakoulu / Palkansaajien tutkimuslaitosEpävarma5Profiili ja vastaukset
Essi EerolaVATTSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Seppo HonkapohjaAalto Yliopiston KKKSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Anni HuhtalaVATTSamaa mieltäTarkentaisin niin, että kun kestävyysvajelaskelmaharjoituksia tehdään, ja tehdään oletuksia kymmenien vuosien aikajänteellä tuloista ja menoista, pystytään konkretisoimaan, mitkä olennaisimmat seikat vaikuttavat talouden pitkän aikavälin kehitykseen. Laskelmia voidaan tehdä myös sofistikoiduilla dynaamisen optimoinnin malleilla. Olennaista on, että koska päätöksiä ja uudistuksia tehdään suomalaisessa demokratiassa 4 vuoden välein vaihtuvin mandaatein, pitkän aikajänteen perspektiivi yli vaalikausien ei saisi jäädä unohduksiin. Se, mitä oletamme esimerkiksi syntyvyydestä, ikääntyvien hoivan tarpeesta ja aktiiviväestön osuudesta, antaa puolestaan päättäjille aihetta pohdintaan, mihin ja millaisella politiikalla kehitykseen voidaan tai pitäisi vaikuttaa. Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Ari HyytinenHankenSamaa mieltä9Profiili ja vastaukset
Edvard JohanssonÅbo AkademiSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Esa JokivuolleSuomen PankkiSamaa mieltä3Profiili ja vastaukset
John M. JuseliusSuomen Pankki Samaa mieltäUseful, but far from perfect. A good starting point.Profiili ja vastaukset
Markus JänttiTukholman yliopistoEri mieltä10Jos kestävyysvajetta käsiteltäisiin yhtenä indikaattorina muiden joukossa, ja vieläpä indikaattorina johon liittyy merkittäviä epävarmuuksia ja heikkouksia, pitäisin sitä hyödyllisenä. Nyt se syrjäyttää muut, järkevätkin talouspolitiikan ja julkistalouden tavoitteet, joten pidän sitä pikemminkin haitallisena kuin hyödyllisenä.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Panu KalmiVaasan yliopistoSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Aki KangasharjuElinkeinoelämän tutkimuslaitosVahvasti samaa mieltä10Profiili ja vastaukset
Vesa KanniainenHelsingin yliopistoSamaa mieltä8Kestävyysvajelaskelmat ovat hyödylliset: - Markkinat eivät luota ylivelkaantuneiden maiden kykyyn huolehtia velastaan, näkyy koroissa - Ekonomistien mukaan julkisten menojen lisäämisen kannustin on voimakkaampi kuin kannustin rajoittaa menojen lisäyksiä: Wagnerin laki, Baumolin tauti, Olsonin teoreema (kannustin vastustaa menolisäyksiä vaativia lobbareita on tyypillisesti ali-mitoitettu), vasemmistopopulistiset hallitukset kasvattavat julkisia menoja enemmän kuin mitä ne itse pitäisivät järkevänä (Acemoglu, Egorov, Sonin QJE 20112), koskee myös USA:n ja Italian oikeistopopulistisia hallituksia - Ponzi-rahoituksen riski - Rajoittaako kestävyyslaskelma elvytys- ja kasvupolitiikkaa ja onko tämä hyvä vai huono asia – demokratiassa mediaaniäänestäjän arvot ja preferenssit ratkaisevat - VM:n laskemissa olisi hyvä tietää, minkä mediaaniäänestäjän preferenssien mukaan laskelma on tehty Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Seppo KariVATTSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Antti KauhanenElinkeinoelämän tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluSamaa mieltä5Profiili ja vastaukset
Karlo KaukoSuomen PankkiSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Ilkka KiemaPalkansaaajien tutkimuslaitosVahvasti eri mieltä9Profiili ja vastaukset
Juha KilponenSuomen PankkiVahvasti samaa mieltä8Profiili ja vastaukset
Jarmo KontulainenSuomen PankkiVahvasti samaa mieltä10Profiili ja vastaukset
Iikka KorhonenSuomen PankkiSamaa mieltä7On, kunhan tajuaa, mitä se merkitsee.Profiili ja vastaukset
Pekka J. KorhonenSamaa mieltä6Kyllä se olisi erittäin hyödyllinen tapa, jos meillä olisi mahdollisuus arvioida tulevaa kehitystä luotettavasti. Esimerkiksi työn tuottavuuden, korkojen ja teknologian kehityksen tuleva ennustaminen on erittäin vaikeaa. Mm. näillä tekijöillä on kestävyysvajeen tason ennustamiseen erittäin suuri merkitys. Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Mika KortelainenValtion taloudellinen tutkimuskeskusSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Tuomas KosonenPalkansaajien tutkimuslaitosEpävarma7Yleisesti ottaen kestävyysvaje voi olla yksi hyödyllinen työkalu hahmottamaan tulevia julkisen sektorin menopaineita. Suomessa tämä yksi luku on kuitenkin saanut aivan suhteettoman paljon huomiota. Kestävyysvajelaskelma on erittäin epävarma ja siihen sisältyy monia oletuksia. Viimeaikainen keskustelu korkolaskelmista myös osoittaa, että ehkä aina näitä oletuksia ei ole valittu neutraalisti vaan pikemminkin varovaisesta laidasta, jolloin kestävyyvajelaskelma osoittaa jonkinlaista negatiivista skenaariota siitä mitä voisi tapahtua. Kestävyysvajelaskelma viedään melko pitkälle, mikä asemaan on periaattellisesti hyvä, mutta pitkälle viedyt laskelmat ovat hyvin epävarmoja. Laskelmasta pitäisi julkaista jonkinlainen eri oletuksien herkkyyttä kuvaava “viuhka“ samaan tapaan kuin esimerkiksi maapallon keskimääräisen lämpötilan ennusteesta tehdään. Ei pitäisi tuijottaa vain yhtä laskelmaa, vaan laajasti miettiä julkisen talouden tasapainottamisen vaihtoehtoja finanssi- ja veropolitiikkoineen.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Kaisa KotakorpiVATT; Turun yliopistoSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Klaus Kulttihelsingin yliopistoEpävarma10Profiili ja vastaukset
Timo KuosmanenAalto yliopiston kauppakorkeakouluEpävarma7Riippuu kohdeyleisöstä. Kestävyysvajeen arviointi asiantuntijoiden toimesta on varmasti hyödyllinen harjoitus, mutta tulee ymmärtää, että laskelmiin sisältyy lukuisia tulevaisuutta koskevia vahvoja oletuksia mm. korkotasosta. Julkisessa keskustelussa kestävyysvajeella pelottelu johtaa helposti harhateille.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Tomi KyyräValtion taloudellinen tutkimuskeskusSamaa mieltä8Profiili ja vastaukset
Jani-Petri LaamanenTampereen yliopistoSamaa mieltä2Profiili ja vastaukset
Mika MalirantaEtla / Jyväskylän yliopistoVahvasti samaa mieltä6Profiili ja vastaukset
Niku MäättänenEtlaSamaa mieltä9Hyvä finanssipolitiikka edellyttää, että julkisen talouden kehitystä yritetään arvioida pitkälle tulevaisuuteen. Kestävyysvaje on erityisen hyödyllinen mittari tilanteessa, jossa väestöikärakenteen ennustetaan muuttuvan. Tämä johtuu toisaalta siitä, että väestörakenteella on selkeä yhteys julkiseen talouteen ja toisaalta siitä, että väestörakenteen muutoksia pystytään varsin hyvin ennakoimaan ainakin muutaman vuosikymmenen päähän. Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Katariina Nilsson HakkalaAalto yliopisto/ ETLASamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Elias OikarinenTampereen yliopistoVahvasti samaa mieltä5Profiili ja vastaukset
Tuomas PekkarinenVATTEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Jukka PirttiläHelsingin yliopistoSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Matti PohjolaAalto-yliopisto kauppakorkeakouluEpävarma7Profiili ja vastaukset
Elina PylkkänenPalkansaajien tutkimuslaitosSamaa mieltä6Ennen kaikkea tärkeää on se, että tiedetään mistä puhutaan. Jos on olemassa indikaattori, on välttämätöntä tietää, mitä laskentaoletuksia on käytetty laskelmassa - vaikkakin vain painelaskelma.Profiili ja vastaukset
Olli-Pekka RuuskanenPellervon taloustutkimusVahvasti eri mieltä7Profiili ja vastaukset
Hannu SalonenTurun yliopistoEi mielipidettä6Profiili ja vastaukset
Matti SarvimäkiAalto-yliopiston kauppakorkeakouluSamaa mieltä8Profiili ja vastaukset
Rune StenbackaSvenska handelshögskolanSamaa mieltä6Profiili ja vastaukset
Juha TervalaHelsingin yliopistoSamaa mieltä6Profiili ja vastaukset
Marko TerviöAalto-yliopistoSamaa mieltä6Profiili ja vastaukset
Roope UusitaloHelsingin yliopistoVahvasti samaa mieltä9Tähän mennessä keksityistä tavoista kattavin tapa kuvata tulevia menopaineitaProfiili ja vastaukset
Jari VainiomäkiTampereen yliopistoSamaa mieltä3Herkkyyttä oletuksille on syytä esitellä enemmän yhden vajeluvun sijasta. Politiikkatoimet tulisi kohdistaa pidemmällä aikavälillä niihin tekijöihin jotka merkittäviä vajeen syntymisessä (esimerkiksi ikäsidonnaiset menot) tai joilla voidaan vähentää vajetta (esimerkiksi työllisyysaste, tuottavuus ja väestönkasvu), eikä tehdä kaikenkattavia välittömiä menoleikkauksia. Pidettävä myös mielessä että vaje voidaan tasapainottaa sopeuttamalla sekä tuloja että menoja.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Vesa VihriäläEtlaEpävarmaKysymys on hassusti asetettu. Kestävyysvaje on hyödyllinen käsite hahmotettaessa julkisen sektorin tulevia SOPEUTUSTARPEITA. Menopaineet määrittävät kestävyysvajetta.Profiili ja vastaukset
Jouko VilmunenTurun yliopisto/kauppakorkeakouluSamaa mieltä5Riippuu kestävyysvajeen tulkinnasta ja laskutavasta. Jos käytetään tulevien menojen ja tulojen nykyarvoa, korkotekijä tärkeä tekijä.Profiili ja vastaukset
Juuso VälimäkiAalto yliopiston kauppakorkeakouluEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Eva ÖsterbackaÅbo AkademiSamaa mieltä8Profiili ja vastaukset