Vain kolme prosenttia ekonomisteista katsoo, että valtioiden, jotka voivat ottaa velkaa omassa valuutassaan, ei tarvitse olla huolissaan julkisen talouden alijäämistä, koska ne voivat aina luoda rahaa velkojensa maksuun. Toista mieltä asiasta on selvä enemmistö (77 %), kannastaan epävarmoja on vähän (5 %) ja 16 prosenttia ei ota asiaan kantaa.  Kommenteissaan ekonomistit huomauttavat, että vaikka omassa valuutassaan lainaavat valtiot voivat kenties lyhyellä aikavälillä suhtautua huolettomammin julkisen talouden alijäämään, ajautuisivat ne näin toimiessaan ongelmiin pidemmällä aikavälillä. Uusi rahateoria (Modern Monetary Theory tai MMT) esittää, että koska rahapoliittisesti suvereenit valtiot pystyvät rahoittamaan alijäämänsä keskuspankkinsa avulla, on niillä aina mahdollisuus harjoittaa ekspansiivista finanssipolitiikkaa alijäämistä huolimatta.

Kysymys: Valtioiden, jotka voivat ottaa velkaa omassa valuutassaan, ei tarvitse olla huolissaan julkisen talouden allijäämistä, koska ne voivat aina luoda rahaa velkojensa maksuun.

VastaajaYliopisto/tutkimuslaitosVastausVarmuusKommenttiProfiili ja vastaukset
Petri BöckermanJyväskylän kauppakorkeakoulu / Työn ja talouden tutkimus LABORESamaa mieltä5Profiili ja vastaukset
Essi EerolaVATTEi mielipidettä5Profiili ja vastaukset
Mika HaapanenJyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluEi mielipidettä5Profiili ja vastaukset
Bengt HolmströmMITEri mieltäProfiili ja vastaukset
Seppo HonkapohjaAalto Yliopiston KKKEri mieltä7joskus tilapäisesti muttei jatkuvasti. Setelirahoitusta harrastaneet taloudet ovat yleensä heikon kehityksen maita.Profiili ja vastaukset
Ari HyytinenHankenEri mieltä6Profiili ja vastaukset
Edvard JohanssonÅbo AkademiEri mieltäProfiili ja vastaukset
Esa JokivuolleSuomen PankkiVahvasti eri mieltä10Profiili ja vastaukset
Markus JänttiTukholman yliopistoEri mieltä6Jollakin aikahoristontilla julkisen talouden olisi hyvä olla tasapainossa täysin riippumatta siitä, missä valuutassa julkinen sektori säästää (ml. säästää negatiivisesti).Profiili ja vastaukset
Panu KalmiVaasan yliopistoEri mieltäProfiili ja vastaukset
Vesa KanniainenHelsingin yliopistoVahvasti eri mieltä9Jos velka otetaan ex ante valuutassa X ja maalla on mahdollisuus luoda rahaa samassa valuutassa, toki velkoja saa ex post takaisin saman verran valuuttaa X, kuin oli lainan nimellisarvo. Toisaalta laina-aikana ko. valuutan arvo muissa valuutoissa on saattanut devalvoitua velallisen kurittoman rahapolitiikan johdosta – johon on voinut ajaa kuriton finanssipolitiikka eli julkisen talouden alijäämä. Tämä on riski velkojalle, jolle on tarpeen arvioida velallisen alttius alijäämäisiin budjetteihin. Julkinen velka on suvereenia velkaa eikä sille aseteta vakuutta (pois lukien osa Kreikan velasta Suomelle). Odotukset maan kyvystä maksaa velka takaisiin heijastuvat korossa. Sen määrää kansantalouden suorituskyky. Ko. maat siis voivat luoda rahaa velkojensa maksuun, mutta millä ehdoilla (korot!) ne velkaa saavat, määräytyy kuitenkin talouden odotetun suorituskyvyn mukaan.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Ohto KanninenLaboreEpävarma6Kysymys on asetettu väärin. Huolissaan oleminen ei ole mikään politiikkatoimenpide. Lähtökohtaisesti tärkeä asia, mutta tähän kysymykseen ei ikävä kyllä voi vastata. Kokonaiskuva on se, että jos velat on omassa valuutassa, ne voi aina keskuspankki ostaa pois. Tällaisessa tilanteessa reaalitalous on se, joka rajoittaa julkisen sektorin kykyä operoida finanssipolitiikalla.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Seppo KariVATTEri mieltä5Profiili ja vastaukset
Karlo KaukoSuomen PankkiEri mieltä7Profiili ja vastaukset
Ilkka KiemaTyön ja talouden tutkimus LABOREEri mieltä7Profiili ja vastaukset
Juha KilponenSuomen PankkiVahvasti eri mieltä9Profiili ja vastaukset
Jarmo KontulainenEri mieltä9Profiili ja vastaukset
Iikka KorhonenSuomen PankkiVahvasti eri mieltä8Myös julkisella sektorilla on budjettirahoite.Profiili ja vastaukset
Mika KortelainenTurun yliopistoEi mielipidettä8Profiili ja vastaukset
Tuomas KosonenValtion taloudellinen tutkimuskeskusEri mieltä4“Huolissaan“ ei ole oikein taloustieteellinen termi. Valtiot voivat tällä hetkellä ottaa melko matalilla koroilla velkaa, joten sitä ei tarvitse kaikin keinoin välttää. Tilanteen mukainen velan kuittaus rahan lisäämisellä johtaa kuitenkin jossain ääriskenaariossa hallitsemattomaan inflaatioon eikä tällainen skenaario ole suositeltavaa.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Klaus Kulttihelsingin yliopistoVahvasti eri mieltä10Profiili ja vastaukset
Timo KuosmanenTurun kauppakorkeakoulu, Turun yliopistoEri mieltä8Samalla logiikalla voisi esittää, ettei ulkomaan valuutassa olevista veloista tarvitse olla huolissaan kun ne voi jättää maksamatta. Mutta kuka sen jälkeen lainaa rahaa valtiolle?Profiili ja vastaukset
Tomi KyyräValtion taloudellinen tutkimuskeskusEri mieltä7Profiili ja vastaukset
Markus LahtinenPTTEri mieltäProfiili ja vastaukset
Teemu LyytikäinenValtion taloudellinen tutkimuskeskusEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Mika MailirantaTyön ja talouden tutkimus LABORE / Jyväskylän yliopistoVahvasti eri mieltä6Profiili ja vastaukset
Topi MiettinenSvenska HandelshögskolanEri mieltä5Profiili ja vastaukset
Niku MäättänenHelsingin yliopisto ja Helsinki GSEVahvasti eri mieltä10Velkaantuminen omassa valuutassa on usein vähemmän riskillistä kuin velkaantuminen vieraassa valuutassa. Valtio, joka velkaantuu omassa valuutassaan, voi turvautua keskuspankkirahoitukseen, mikäli korkotason äkillinen nousu uhkaa sen velanhoitokykyä. Tällainen mahdollisuus voi rauhoittaa sijoittajia auttaen pitämään korkotason kohtuullisena, ilman että keskuspankkirahoitukseen joudutaan koskaan turvautumaan. Voimakas velkaantuminen omassa valuutassa voi kuitenkin herättää huolta inflaation kiihtymisestä ja nimellisen valuuttakurssin heikkenemisestä. Siksi myöskään omassa valuutassa lainaavat valtiot eivät voi suhtautua täysin huolettomasti julkisen talouden alijäämään. Monet kehitysmaat joutuvat lainaamaan vieraassa valuutassa, koska sijoittajat eivät luota niiden omaan rahapolitiikkaan. Julkisen talouden velkaantumista on tietysti aina arvioitava myös sukupolvien välisen tulonjaon kannalta.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Elias OikarinenOulun yliopistoEri mieltä8Profiili ja vastaukset
Hannu PiekkolaVaasan yliopistoVahvasti eri mieltä Kyllä valuuttaepävarmuus heijastuu korkoihin. USAn dollari on referenssivaluutta joten siellä tilanne on toinen. Velka joka on lainoitettu kotimaasta merkitsee kylläkin sitä että maa velkaantuu kansakuntana vähemmän.Profiili ja vastaukset
Jukka PirttiläHelsingin yliopistoEpävarmaKannattaa ensin hoitaa kriiisi ja katsoa mitä se maksaa. Sen jälkeen suunnitella millaisella aikataululla julkista taloutta ryhdytään tervehdyttämään. Liian aikainen fipo kiristys haittaa toivottavasti alkavaa kasvuaProfiili ja vastaukset
Matti PohjolaAalto-yliopisto kauppakorkeakouluEri mieltä9Profiili ja vastaukset
Olli-Pekka RuuskanenPellervon taloustutkimus, Vaasan yliopistoEpävarma5Profiili ja vastaukset
Hannu SalonenTurun yliopistoEri mieltä6Profiili ja vastaukset
Rune StenbackaSvenska handelshögskolanEri mieltä8Profiili ja vastaukset
Juha TervalaHelsingin yliopistoVahvasti eri mieltä9Profiili ja vastaukset
Marko TerviöAalto-yliopistoVahvasti eri mieltä8Niiden tarvitsee olla *vähemmän* huolissaan. Mutta ikiliikkujaa ei ole vieläkään keksitty.Profiili ja vastaukset
Janne TukiainenTurun yliopistoVahvasti eri mieltä9Profiili ja vastaukset
Roope UusitaloHelsingin yliopistoEi mielipidettä7Profiili ja vastaukset
Hannu VartiainenHelsingin yliopistoVahvasti eri mieltä8Profiili ja vastaukset
Jutta ViinikainenJyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Jouko VilmunenTurun yliopisto/kauppakorkeakouluEpävarma 7Kyse on missä laajuudessa velkaa/budjettialijäämiä monetisoidaan. Inflaatiopeikko voi herätä, minkä seurauksena sijoittajat reagoivat vaatimalla korkeampia korkoja.Profiili ja vastaukset
Juuso VälimäkiAalto yliopiston kauppakorkeakouluVahvasti eri mieltä10Profiili ja vastaukset
Eva ÖsterbackaÅbo AkademiEri mieltä8Profiili ja vastaukset