Jos taantuma iskee, enemmistö ekonomisteista turvautuisi elvytykseen

Vain vähemmistö (5 %) ekonomisteista lähtisi taantuman sattuessa sopeuttamaan julkista taloutta leikkausten kautta. Selvä enemmistö (71 %) antaisi julkisten menojen kasvaa matalasuhdanteessa. Kommentit tuovat esiin selviä painotuseroja taloustieteilijöiden välillä: Osa suosisi menonlisäysten rahoittamista velanotolla, osa kiristäisi verotusta. Jotkut puolestaan elvyttäisivät mieluiten verotusta keventämällä.

Kysymys: Jos työllisyys Suomessa alenee lähivuosina talouden suhdanteiden heikkenemisen vuoksi, julkisen talouden leikkaukset ovat perusteltuja.

Vastaaja	Yliopisto/tutkimuslaitos	Vastaus	Varmuus	Kommentti	Profiili ja vastaukset
Petri Böckerman	Jyväskylän kauppakorkeakoulu / Työn ja talouden tutkimus LABORE	Epävarma			Profiili ja vastaukset
Seppo Honkapohja	Aalto Yliopiston KKK	Epävarma Aiemmat vastaukset Samaa mieltä 2019-08-05	7		Profiili ja vastaukset
Ari Hyytinen	Hanken	Epävarma Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2019-08-05	7		Profiili ja vastaukset
Edvard Johansson	Åbo Akademi	Epävarma			Profiili ja vastaukset
Esa Jokivuolle	Suomen Pankki	Eri mieltä	6		Profiili ja vastaukset
Markus Jäntti	Tukholman yliopisto	Vahvasti eri mieltä	8	Jos työllisyys heikkenee suhdanneluonteisesti julkisia menoja on syytä lisätä, ei vähentää.	Profiili ja vastaukset
Panu Kalmi	Vaasan yliopisto	Epävarma Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2019-12-10			Profiili ja vastaukset
Aki Kangasharju	Elinkeinoelämän tutkimuslaitos	Vahvasti eri mieltä	9	Leikkaukset taantumassa pahentavat taantumaa.	Profiili ja vastaukset
Vesa Kanniainen	Helsingin yliopisto	Eri mieltä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2019-08-05	7	Kysymys on huonosti formuloitu. Jos työmarkkinoilla ei tapahdu kehitystä (= työllisyysasteen nousu), joka helpottaa julkisen talouden menopaineita, tarvitaan julkisten menojen leikkauksia, mutta vain kohdennetuissa kohteissa. Kirjassamme ”Miten Suomi voidaan pelastaa” näitä kohteita olisivat olleet vain (i) eräät yritystuet ja (ii) työmarkkinajärjestöjen verosubventiosta luopuminen. Emme osoittaneet ymmärrystä heikossa asemassa olevien aseman heikentämiselle. Leikkauksia ei tarvita, jos Suomessa toteutetaan ne työmarkkinauudistukset, joihin Ruotsin, Tanskan ja Saksan esimerkkien perusteella olisi hyvät syyt olemassa.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Ohto Kanninen	Labore	Epävarma		Huonot ohjelmat, kuten useat yritystuet, kannattaa leikata aina. Suurin osa hyvinvointivaltion toiminnoista kannattaa ylläpitää aina. Muistetaan, että velkaa saa tällä hetkellä nollakorolla. Matalasuhdanteessa kannattaa elvyttää, ei kiristää.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Seppo Kari	VATT	Epävarma	6		Profiili ja vastaukset
Karlo Kauko	Suomen Pankki	Eri mieltä	3		Profiili ja vastaukset
Ilkka Kiema	Työn ja talouden tutkimus LABORE	Eri mieltä			Profiili ja vastaukset
Juha Kilponen	Suomen Pankki	Samaa mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Jarmo Kontulainen		Ei mielipidettä	5		Profiili ja vastaukset
Iikka Korhonen	Suomen Pankki	Eri mieltä	6	Jos suhdannetilanne heikkenee nyt odotettua enemmän, on perusteltua antaa automaattisten vakauttajien toimia. Kunhan keskipitkällä aikavälillä on realistinen suunnitelma kestävyysvajeen piedentämiseksi.	Profiili ja vastaukset
Pekka J. Korhonen		Vahvasti eri mieltä	7	Parempi tinkiä tavoitteista, eli ei tehdä niitä kaikkia hallitusohjelmassa kaavailtuja uudistuksia.	Profiili ja vastaukset
Tuomas Kosonen	Valtion taloudellinen tutkimuskeskus	Eri mieltä	7	Julkisen talouden saa tasapainoon myös julkisyhteisöjen tuloja lisäämällä. Tämä pitäisi nähdä symmetrisenä keinona menojen leikkaamisen kanssa. Kummastakin voi tehdä kustannus-hyötyarvion, joka valtion tulojen lisäämisen tapauksessa ei osoita suurta hyvinvointitappiota, kunhan se tehdään järkevästi. Viime kädessä kyse on poliittisista preferensseistä, keihin sopeutuksen halutaan kohdistuvan. Siten väite, että julkisen talouden heikkeneminen perustelisi automaattisesti menojen leikkauksen ei pidä paikkaansa.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Timo Kuosmanen	Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto	Eri mieltä	5	Julkisten menojen leikkaaminen laskusuhdanteessa vahvistaa suhdannesykliä. Menojen sopetustoimet olisi harkittava pidemmällä aikavälillä ja mielellään ajoitettava noususuhdanteeseen.	Profiili ja vastaukset
Tomi Kyyrä	Valtion taloudellinen tutkimuskeskus	Eri mieltä	7	Suhdanteista johtuvaan työllisyyden laskuun pitäisi reagoida julkisia investointeja kasvattamalla ja verotusta keventämällä. Tämä kuitenkin edellyttäisi sitä, että julkista talousta kiristetään noususuhdanteissa, mihin ei ole hirveästi poliittista tahtoa löytynyt. Julkisen talouden rakenteellisen alijäämän vuoksi elvytysmahdollisuudet taantumassa on rajalliset.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Markus Lahtinen	PTT	Samaa mieltä			Profiili ja vastaukset
Mika Mailiranta	Työn ja talouden tutkimus LABORE / Jyväskylän yliopisto	Eri mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Topi Miettinen	Svenska Handelshögskolan	Eri mieltä	7	Jos työllisyys alenee, ollaan joko matalasuhdanteessa, jossa ei ole perusteltua leikata vaan päinvastoin panostaa esim julkisiin investointeihin. Kenties ollaan myös epäonnistuttu työvoimapolitiikassa, jolloin on rohkeammin puututtava työmarkkinaosapuolien kannustimiin ottaa vastaan työtä (esim. toisellakin paikkakunnalla tai aiemmin työttömäksi jäämisen jälkeen) ja palkata työntekijöitä.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Niku Määttänen	Helsingin yliopisto ja Helsinki GSE	Eri mieltä	6	Minusta Suomella on edelleen varaa harjoittaa vastasyklistä finanssipolitiikkaa.	Profiili ja vastaukset
Elias Oikarinen	Oulun yliopisto	Eri mieltä	7	Ei kannata toimia syklejä vahvistavasti - tarpeelliset leikkaukset kannattaa tehdä sellaisessa tilanteessa, jossa työllisyysnäkymät olisivat paremmat.	Profiili ja vastaukset
Tapio Palokangas	Helsingin yliopisto	Eri mieltä		Työllisyyden heikkeneminen ei ole yksinään mikään peruste vähentää julkisia menoja, koska se syventää lamaa entisestään. Jos taas julkisen sektorin rahoituspohja romahtaa, niin silloin valitettavasti jouduttaneen myös supistamaan julkisia menoja.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Tuomas Pekkarinen	VATT	Vahvasti eri mieltä		Riippuu tietenkin siitä, minkä vuoksi suhdanne heikkenee. Jos heikkeneminen johtuu kysynnästä, niin ei pidä tehdä leikkauksia.	Profiili ja vastaukset
Matti Pohjola	Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu	Eri mieltä	8		Profiili ja vastaukset
Olli-Pekka Ruuskanen	Pellervon taloustutkimus, Vaasan yliopisto	Eri mieltä	6		Profiili ja vastaukset
Hannu Salonen	Turun yliopisto	Epävarma	5		Profiili ja vastaukset
Rune Stenbacka	Svenska handelshögskolan	Eri mieltä	6		Profiili ja vastaukset
Olli Tahvonen	Helsingin yliopisto	Eri mieltä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2019-11-05	8		Profiili ja vastaukset
Juha Tervala	Helsingin yliopisto	Eri mieltä	7	Suomen julkisessa taloudessa on kestävyysvaje. Jos suhdannetilanne heikkenee, julkisen talouden leikkauksen ovat suhdanteiden kannalta väärä ratkaisu. Hyvässä suhdannetilanteessa julkisen talouden leikkaukset olisivat järkeviä. Hallituksen linja tuntuun siis kummalliselta.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Marko Terviö	Aalto-yliopisto	Eri mieltä	8		Profiili ja vastaukset
Janne Tukiainen	Turun yliopisto	Eri mieltä	7	Vastasyklinen politiikka kai vaatisi että tehdään juuri päinvastoin.	Profiili ja vastaukset
Roope Uusitalo	Helsingin yliopisto	Eri mieltä	8	Finanssipolitiikalla edelleen tarve tasoittaa eikä kärjistää suhdannevaihteluja	Profiili ja vastaukset
Jari Vainiomäki	Tampereen yliopisto	Vahvasti eri mieltä	8	Suhdanteiden heikentyessä tilapäisesti pitäisi pikemminkin elvyttää johon julkisen talouden leikkaukset sopivat huonosti.	Profiili ja vastaukset
Hannu Vartiainen	Helsingin yliopisto	Samaa mieltä			Profiili ja vastaukset
Juuso Välimäki	Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu	Eri mieltä			Profiili ja vastaukset