Vähemmistö (15 %) taloustieteilijöistä uskoo, että, työviikon lyhentyminen nelipäiväiseksi tulevien vuosikymmenien aikana olisi kansalaisten hyvinvoinnin kannalta järkevä tavoite. Enemmistö (56 %) torjuu väittämän. Kommenteissaan ekonomistit toteavat, että vapaa-ajan lisääntyminen kasvattaa hyvinvointia, minkä takia osa tuottavuuden kasvusta tullaan käyttämään lisääntyneenä vapaa-aikana.

Taloustieteilijät suhtautuvat kuitenkin epäillen työajan merkittävään lyhentämiseen kollektiivisilla päätöksillä ja ovat huolissaan työajan lyhennyksen vaikutuksista hyvinvointivaltion rahoituspohjaan.

Kysymys: Työviikon lyhentyminen nelipäiväiseksi seuraavan 25 vuoden aikana olisi kansalaisten hyvinvoinnin kannalta järkevä tavoite.

VastaajaYliopisto/tutkimuslaitosVastausVarmuusKommenttiProfiili ja vastaukset
Petri BöckermanTurun kauppakorkeakoulu / Palkansaajien tutkimuslaitosEri mieltä7Profiili ja vastaukset
Essi EerolaVATTEi mielipidettäOn luontevaa, että osa työn tuottavuuden kasvusta käytetään lisääntyvänä vapaa-aikana. En osaa sanoa, miten todennäköistä on, että tuottavuuskasvu olisi seuraavan 25 vuoden aikana niin nopeaa, että monet haluaisivat siirtyä nelipäiväiseen viikkoon. Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Seppo HonkapohjaAalto Yliopiston KKKEpävarmaProfiili ja vastaukset
Ari HyytinenHankenEri mieltä4Profiili ja vastaukset
Edvard JohanssonÅbo AkademiEri mieltäProfiili ja vastaukset
Esa JokivuolleSuomen PankkiEri mieltä6Odotus tuottavuuden kasvun osalta tulisi olla varsin korkea jotta myönteisempi vastaus olisi mahdollinenProfiili ja vastaukset
John M. JuseliusSuomen Pankki Eri mieltäProfiili ja vastaukset
Aki KangasharjuElinkeinoelämän tutkimuslaitosVahvasti eri mieltä10siirtyminen nelipäiväiseen työviikkoon seuraavan 25 vuoden aikana heikeintäisi julkisen talouden rahoituspohjaa niin paljon, että kansalaisten hyvinvointi heikkenisi.Profiili ja vastaukset
Vesa KanniainenHelsingin yliopistoEri mieltä7Ks. edellinen vastaukseniProfiili ja vastaukset
Ohto KanninenPalkansaajien tutkimuslaitosEi mielipidettäHankalahko ja melko normatiivinen kysymys. Työviikon lyhentäminen voisi olla yksi mekanismi tasapainottaa kokonaiskysyntää ja kokonaistarjontaa. Se olisi hyvin epäortodoksinen, siis tasapainottaminen tehtäisiin kokonaistarjontaa laskemalla. Tässä taustalla on oletus, että nyt ei olla tasapainossa, mikä näkyy matalana inflaationa.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Seppo KariVATTEpävarma6Profiili ja vastaukset
Antti KauhanenElinkeinoelämän tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluEpävarmaJos tuottavuuskehitys on riittävän vahvaa, niin osa tuottavuuden kasvusta otetan lyhyempänä työaikana. Toisaalta hyvinvointi edellyttää myös riittävää tuotannon tasoa, jota voi olla tulevaisuudessakin vaikeaa saavuttaa neljän päivän työviikolla. Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Karlo KaukoSuomen PankkiEpävarmaVapaa-aika on harvoja kulutushyödykkeitä, joiden “valmistaminen“ ei lainkaan rasita ympäristöä, joten sikäli uudistus parantaisi hyvinvointia enemmän kuin tulotason nousu. Tietenkin muutos alentaisi ansioita ja luultavasti pakottaisi veronkorotuksiin, ellei julkisia palveluita karsittaisi.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Ilkka KiemaPalkansaaajien tutkimuslaitosEri mieltäProfiili ja vastaukset
Jarmo KontulainenSuomen PankkiEpävarma10Profiili ja vastaukset
Iikka KorhonenSuomen PankkiEri mieltä5Profiili ja vastaukset
Klaus Kulttihelsingin yliopistoEri mieltä10Profiili ja vastaukset
Timo KuosmanenAalto yliopiston kauppakorkeakouluEri mieltä7Työn sisältö, mielekkyys ja kuormittavuus ovat mielestäni työviikon pituutta tärkeämpiä. Profiili ja vastaukset
Tomi KyyräValtion taloudellinen tutkimuskeskusEri mieltä4Hyvinvoinnin kannalta optimaalinen työaika luultavasti vaihtelee työntekijöiden välillä, joten entistä paremmat mahdollisuudet vaikuttaa oman työpanoksensa määrään parantaisivat työllisten hyvinvointia. Työelämän ulkopuolella olevien (työkyvyttömät, pitkäaikaistyöttömät jne.) hyvinvointia työajan yleinen lyhentäminen luultavasti laskisi, jos ja kun se vähentäisi kokonaistyöpanosta ja siten myös verotuloja ja tulonsiirtoja.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Mika MailirantaEtla / Jyväskylän yliopistoVahvasti eri mieltä7Työajan pituuden säätely ei ole yhteiskuntapolitiikan tärkeitä tavoitteita nykymaailmassa. Ihmisten tilanteet vaihtelevat hyvin paljon, toisille sopii paremmin lyhyempi ja toisille pidempi työaika. On hyvä muistaa, että palkkatulojen korkea rajaveroaste saattaa kannustaa yksilöitä tavoittelemaan lyhyempää työaikaa (enemmän lomia) kuin olisi koko kansantalouden kannalta optimaalista.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Niku MäättänenEtlaEri mieltä6Luulen, että työn tuottavuuden nousun myötä vapaa-aikaa halutaan jatkossakin lisätä. En kuitenkaan oikein ymmärrä miksi tällaista kehitystä tulisi pyrkiä kiihdyttämään kollektiivisin päätöksin. Työtä verotetaan, vapaa-aikaa pikemminkin tuetaan. Siksi on todennäköistä, että hyvinvoinnin näkökulmasta teemme pikemminkin liian vähän kuin liikaa työtä. Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Elias OikarinenTampereen yliopistoEpävarmaProfiili ja vastaukset
Tapio PalokangasHelsingin yliopistoEri mieltä9Minusta tavoitteena ei pitäisi olla, että kaikki pakotetaan tekemään lyhempää työpäivää, vaan että ihmiset voisivat valita työaikansa elämäntilanteensa mukaan. Terveenä ja työkykyisenä ihmiset voisivat kartuttaa varallisuutta ja eläkettään tekemällä enemmän töitä. Jos henkilö on huonokuntoinen tai hänellä on pieniä lapsia, hän voisi työskennellä vähemmän.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Tuomas PekkarinenVATTSamaa mieltä2Jos se yhdistyy työurien pidentymiseen, niin se voi olla järkevä tavoite. Epäselvää tarvitaanko tähän lainsäädäntöä.Profiili ja vastaukset
Hannu PiekkolaVaasan yliopistoSamaa mieltä7Ilman muuta ikääntyneille, joilla töissä jaksaminen on suurempi ongelma kuin nuoremmille. Mutta kun nyt hallitus ei ole halukas infrastruktuuri-investointeihin kuten nopeammille raideyhteyksille niin eihän ole odotettavissa sitä tuottavuuden kasvua muutenkaan. Pitää katsoa palvelutaseen epätasapainoa, miten saada suomeen uusia palveluviennin tekijöitä, se ei toteudu rakentamalla uusia sellutehtaita.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Jukka PirttiläHelsingin yliopistoEpävarmaProfiili ja vastaukset
Matti PohjolaAalto-yliopisto kauppakorkeakouluVahvasti samaa mieltä9Vapaa-ajan kasvu on yksi tärkeimpiä hyvinvoinnin kasvun osatekijöitä. Erään mittauksen (Pohjola, KAK 1/2013) mukaan se loi 15 prosenttia suomalaisten hyvinvoinnin kasvusta ajanjaksolla 1975-2010.Profiili ja vastaukset
Olli-Pekka RuuskanenPellervon taloustutkimusSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Juha TervalaHelsingin yliopistoVahvasti eri mieltä7Profiili ja vastaukset
Marko TerviöAalto-yliopistoEri mieltä8Ihmisillä on työajan ja kulutuksen väliltä erilaisia mieltymyksiä ja tavoitteita. Parempi tavoite olisi vastuullinen joustavuus: voi tehdä vähemmän töitä, mutta ei muiden kustannuksella. Profiili ja vastaukset
Roope UusitaloHelsingin yliopistoSamaa mieltä4Ihmisten hyvinvointi riippuu tulojen lisäksi myös vapaa-ajasta.Profiili ja vastaukset
Hannu VartiainenHelsingin yliopistoEri mieltäProfiili ja vastaukset
Jouko VilmunenTurun yliopisto/kauppakorkeakouluEpävarma6Ok, taloustiede vihjaa, että vapaa-ajan lisääntyminen on hyvinvointia kasvattavaa, mutta työnteosta koituva hyöty on voimakkaasti sidoksissa kulutukseen, ml. kulutukseen työaikana. Profiili ja vastaukset
Juuso VälimäkiAalto yliopiston kauppakorkeakouluEri mieltäProfiili ja vastaukset