Valtaosa ekonomisteista on sitä mieltä, että EKP:n viime vuosina harjoittama määrällinen keventäminen on ollut hyödyllistä. Neljännes (26%) ekonomisteista on asiasta epävarma tai ei ota siihen kantaa. Kommenteissaan taloustieteilijät kritisoivat etenkin sitä, että määrällinen keventäminen aloitettiin liian myöhään.

Kysymys: Euroopan Keskuspankin määrällisen keventämisen (quantitative easing, QE) myönteiset vaikutukset euroalueen talouteen ovat olleet kielteisiä vaikutuksia suuremmat.

VastaajaYliopisto/tutkimuslaitosVastausVarmuusKommenttiProfiili ja vastaukset
Tom BerglundHankenEi vastannut9Profiili ja vastaukset
Petri BöckermanTurun kauppakorkeakoulu / Palkansaajien tutkimuslaitosEpävarma5Profiili ja vastaukset
Essi EerolaVATTEi vastannutProfiili ja vastaukset
Bengt HolmströmMITEi vastannutProfiili ja vastaukset
Seppo HonkapohjaAalto Yliopiston KKKEi mielipidettä5Olen vielä karenssissa, joten en vastaa.Profiili ja vastaukset
Anni HuhtalaVATTEi vastannutProfiili ja vastaukset
Ari HyytinenHankenEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Unto HäkkinenEi vastannutProfiili ja vastaukset
Edvard JohanssonÅbo AkademiSamaa mieltä6Profiili ja vastaukset
Esa JokivuolleSuomen PankkiEi vastannutProfiili ja vastaukset
Juha JunttilaJyvaskylan yliopistoEi vastannutProfiili ja vastaukset
John M. JuseliusSuomen Pankki Ei vastannutProfiili ja vastaukset
Markus JänttiTukholman yliopistoSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Panu KalmiVaasan yliopistoSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Seppo KariVATTSamaa mieltä5Profiili ja vastaukset
Karlo KaukoSuomen PankkiEi vastannutProfiili ja vastaukset
Jaakko KianderEi vastannutProfiili ja vastaukset
Ilkka KiemaPalkansaaajien tutkimuslaitosSamaa mieltä8Profiili ja vastaukset
Juha KilponenSuomen PankkiVahvasti samaa mieltä8Profiili ja vastaukset
Jarmo KontulainenVahvasti samaa mieltä10Profiili ja vastaukset
Iikka KorhonenSuomen PankkiVahvasti samaa mieltä9Profiili ja vastaukset
Pekka J. KorhonenEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Mika KortelainenValtion taloudellinen tutkimuskeskusEi vastannut10Profiili ja vastaukset
Tuomas KosonenPalkansaajien tutkimuslaitosSamaa mieltä5Profiili ja vastaukset
Kaisa KotakorpiVATT; Turun yliopistoEi vastannutProfiili ja vastaukset
Markku KotilainenElinkeinoelämän tutkimuslaitos - EtlaVahvasti samaa mieltä7EKP kevensi rahapolitiikkaa jopa liian hitaasti. Tosin epävarmuuden vuoksi se oli ymmärrettävää.Profiili ja vastaukset
Klaus Kulttihelsingin yliopistoEpävarma1Profiili ja vastaukset
Timo KuosmanenAalto yliopiston kauppakorkeakouluVahvasti samaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Tomi KyyräValtion taloudellinen tutkimuskeskusEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Jani-Petri LaamanenTampereen yliopistoEi vastannutProfiili ja vastaukset
Marita LaukkanenValtion taloudellinen tutkimuskeskusEi vastannutProfiili ja vastaukset
Jani LuotoHelsingin yliopistoEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Mika MalirantaEtla / Jyväskylän yliopistoSamaa mieltä2Profiili ja vastaukset
Topi MiettinenSvenska HandelshögskolanEi vastannutProfiili ja vastaukset
Hennamari MikkolaEpävarma6Profiili ja vastaukset
Pauli MurtoAalto-yliopistoSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Niku MäättänenEtlaSamaa mieltä6QE voi vaikuttaa monin eri tavoin ja sen hyödyistä ja haitoista on erilaisia näkemyksiä. Itse pidän todennäköisenä, että QE on kasvattanut euroalueen työllisyyttä ja tuotantoa esimerkiksi heikentämällä euron arvoa ja antamalla lisää finanssipoliittista liikkumatilaa monille euromaille (laskemalla niiden valtionlainojen korkoja). Jälkimmäinen vaikutus on ollut omiaan vähentämään euroalueen finanssipolitiikan myötäsyklisyyttä. Toisaalta se on samalla todennäköisesti kasvattanut velkaantumiseen lliittyviä riskejä tulevaisuudessa. Yksi huolenaihe koskee sitä, mitä tapahtuu, kun QE lopulta lopetetaan. Itse en ajattele, että QEn lopettaminen aiheuttaisi välttämättä äkillisiä ongelmia, sillä keskuspankki voi halutessaan pienentää tasettaan hyvin hitaasti. Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Katariina Nilsson HakkalaAalto yliopisto/ ETLAEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Elias OikarinenTampereen yliopistoVahvasti samaa mieltä8Profiili ja vastaukset
Tapio PalokangasHelsingin yliopistoEi vastannutProfiili ja vastaukset
Tuomas PekkarinenVATTSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Hannu PiekkolaVaasan yliopistoVahvasti samaa mieltä9Elvyttäminen on palauttanut luottamuksen Euroopan talouteen. Yritykset ovat investoinneet jatkuvien kustannussäästöjen sijaan. Profiili ja vastaukset
Jukka PirttiläHelsingin yliopistoEi vastannutProfiili ja vastaukset
Matti PohjolaAalto-yliopisto kauppakorkeakouluVahvasti samaa mieltä9Ihmetyksen aihe tässä on pikemminkin se miksi määrällinen keventäminen aloitettiin vasta maaliskuussa 2015.Profiili ja vastaukset
Petri RouvinenETLA, Elinkeinoelämän tutkimuslaitosSamaa mieltä7ECB:n QE oli nähdäkseni tarpeellinen elementti osana Euroopan kokonaisreaktiota 2008-9 alkaneeseen talouskriisiin, vaikka QE mittakaavan ja keston voikin kyseenalaistaa.Profiili ja vastaukset
Olli-Pekka RuuskanenPellervon taloustutkimusEi vastannutProfiili ja vastaukset
Hannu SalonenTurun yliopistoEi mielipidettä6Profiili ja vastaukset
Matti SarvimäkiAalto-yliopiston kauppakorkeakouluEi vastannutProfiili ja vastaukset
Rune StenbackaSvenska handelshögskolanSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Olli TahvonenHelsingin yliopistoEi vastannutProfiili ja vastaukset
Juha TervalaHelsingin yliopistoVahvasti samaa mieltä9Kun määrällinen elvyttäminen aloitettiin euroalueella, taloustilanne oli surkea, inflaatio oli matalaa ja EKP:n ohjauskorko oli nollassa. Tässä tilanteessa oli järkevää aloittaa määrällinen elvyttäminen. Se on laskenut valtion- ja yrityslainojen korkoja ja heikentänyt euroa. Määrällinen elvyttäminen on parantanut makrotaloudellista tilannetta, koska se on lisännyt tuotantoa ja nopeuttanut inflaatiota. EKP:n määrällinen elvyttämisen vaikutuksia ei kuitenkaan pidä yliarvioida, koska se ei ole ihmease. Ajoittain väitetään, että EKP:n määrällisellä elvyttämiselle olisi ollut kielteisiä vaikutuksia rahoitusmarkkinoiden vakauteen. Argumentti ei kuitenkaan ole vakuuttava, koska määrällisen elvyttämisen tuomalla taloustilanteen parantumisella on ollut myös myönteinen vaikutus rahoitusmarkkinoiden vakauteen.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Marko TerviöAalto-yliopistoVahvasti samaa mieltä8Profiili ja vastaukset
Roope UusitaloHelsingin yliopistoSamaa mieltä4Profiili ja vastaukset
Jari VainiomäkiTampereen yliopistoSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Hannu VartiainenHelsingin yliopistoSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Vesa VihriäläEtlaVahvasti samaa mieltä8Valinneessa tilanteessa, jossa tuotanto on ollut euroalueella selvästi potentiaalinsa alla, on ollut perusteltua tuke kysyntää makropolitiikalla. Finanssipolitiikan liikkumavaran ollessa monessa maassa vähäinen korkean velkaantumisen takia, rahapolitiikkaa on ollut syytä käyttää mahdollisimman paljon. Lyhyiden korkojen painuttua jo lieveästi negatiisiksi suora vaikuttaminen pitkiin korkoihin QE:llä on ollut luonteva lisäelementti.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Jouko VilmunenTurun yliopisto/kauppakorkeakouluVahvasti samaa mieltä10Profiili ja vastaukset
Sami VähämaaVaasan yliopistoEi vastannutProfiili ja vastaukset
Juuso VälimäkiAalto yliopiston kauppakorkeakouluVahvasti samaa mieltä8Profiili ja vastaukset
Eva ÖsterbackaÅbo AkademiEi vastannutProfiili ja vastaukset