Vain harva (3 %) ekonomisti uskoo, että työn tuottavuuden kasvun myötä työviikko voidaan tulevan neljännesvuosisadan aikana lyhentää nelipäiväiseksi ilman, että se runnoisi taloutta. Enemmistö (70 %) on asiasta eri mieltä. Epävarmoja on noin kolme kymmenestä (28 %). Kommenteissaan tutkijat toteavat, että vaikka tuottavuuskasvu olisi nopeatakin, ei suuren julkisen sektorin ylläpitäminen mahdollista työajan lyhentämistä.

Kysymys: Työn tuottavuuden kasvu mahdollistaa työajan lyhentämisen nelipäiväiseksi seuraavan 25 vuoden aikana niin, ettei tästä aiheudu merkittäviä kansantaloudellisia vaikeuksia.

VastaajaYliopisto/tutkimuslaitosVastausVarmuusKommenttiProfiili ja vastaukset
Petri BöckermanTurun kauppakorkeakoulu / Palkansaajien tutkimuslaitosEri mieltä8Profiili ja vastaukset
Essi EerolaVATTEri mieltä5Työajan lyhentyminen kestävällä tavalla voi periaatteessa perustua työn tuottavuuden kasvuun. Ongelmana on kuitenkin se, että monissa julkisen sektorin tehtävissä työn luonteen takia tuottavuuskasvu ei voi olla nopeaa. Jos työaikaa lyhennetään tekemättä muita muutoksia, suurempi osa työvoimasta tarvitaan näihin tehtäviin. On hankala tilanne julkisen talouden kannalta, koska edellyttänee selvää kokonaisveroasteen nousua. Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Mika HaapanenJyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluEri mieltä8Profiili ja vastaukset
Seppo HonkapohjaAalto Yliopiston KKKEpävarmaProfiili ja vastaukset
Ari HyytinenHankenEri mieltä4Profiili ja vastaukset
Edvard JohanssonÅbo AkademiEri mieltäProfiili ja vastaukset
Esa JokivuolleSuomen PankkiEri mieltä7Ks. kommentti edelliseenProfiili ja vastaukset
John M. JuseliusSuomen Pankki Eri mieltäProfiili ja vastaukset
Markus JänttiTukholman yliopistoSamaa mieltä5Profiili ja vastaukset
Aki KangasharjuElinkeinoelämän tutkimuslaitosVahvasti eri mieltä10Ikääntyminen on pahimmillaan seuraavan 25 vuoden aikana, joten kokoaikaisten työaikaa ei voida lyhentää. Keskimääräinen työaika tosin voi lyhentyä, jos työmarkkinauudistukset saavat useamman nyt töitä vailla olevan tekemään lyhennettyä työpäivää.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Vesa KanniainenHelsingin yliopistoEri mieltä7Työajan lyhentämisen täytyy heijastaa työvoiman preferenssien kehitystä. Julkisen ja yksityisen sektorin työvoima ovat eri asemassa. Yksityisillä sektoreilla ihmisten mahdollisuutta valita lyhyempi työaika ja pienempi tulojen nousuvauhti vahvistaisi tuottavuuden kasvu. Varmaan heidän edustajansa tunnustelevat tätä trade-offia. Julkisella puolella hyvinvointiyhteiskunta on saavuttanut jo maksimaaliset puitteensa samalla, kun työvoimaa on yhä vaikeampi houkutella sen tehtäviin. Tuottavuuden kasvu myös julkisella puolella on mahdollinen, mutta alat ovat silti työintensiivisiä. Hoiva- ja terveydenhuoltopalvelujen tarve ovat kasvavia ja työntekijät kovilla. Julkisen sektori on toiminut ainoana työvoiman palvelujen ostajana ja pitänyt työvoiman alipalkattuna. Yksityisen hoiva- ja terveyspalvelujen laajeneminen on luonut kilpailua työvoimasta ja nostanut palkkatasoja. Tätä kehitystä tukee teknologisen kehityksen mahdollistama tuottavuuden nousu.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Ohto KanninenPalkansaajien tutkimuslaitosSamaa mieltäTämä on melko yksinkertainen kysymys siitä, arvostammeko vapaa-aikaa vai kulutusta. Keskitetty työviikon lyhentäminen voi olla hyvä idea, jos koordinointi auttaa optimiin pääsemistä.Profiili ja vastaukset
Seppo KariVATTEri mieltä7Profiili ja vastaukset
Antti KauhanenElinkeinoelämän tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluEri mieltä5Tällä hetkellä ei ole näkyvissä näin voimakasta tuottavuuskasvuaProfiili ja vastaukset
Karlo KaukoSuomen PankkiEri mieltä3Kyse on käsitteen “merkittävä vaikeus“ merkityksestä. Kuinka pahoja vaikeuksien pitäisi olla, jotta ne olisivat merkittäviä?Profiili ja vastaukset
Ilkka KiemaPalkansaaajien tutkimuslaitosEri mieltä7Profiili ja vastaukset
Jarmo KontulainenSuomen PankkiEpävarma10Profiili ja vastaukset
Iikka KorhonenSuomen PankkiVahvasti eri mieltä7Julkisen talouden nykyinen menorakenne ja -taso ei mahdollista tätä. En usko, että työn tuottavuuden kasvu kiihtyy niin paljon tulevina vuosina, että tätä voitaisiin tehdä.Profiili ja vastaukset
Pekka J. KorhonenEpävarma3Tähän on mahdotonta antaa tieteellisesti kestävää ratkaisu. Työn tuottavuus kasvaa, mutta tulevaisuudessa uusien työtehtäviin tarvitaan työntekijöitä. Tästä voi seurata, että vaikka “vanhat työtehtävät“ hoituvat nykyistä vähäisemmällä työmäärällä, niin tehtävät hoidetaan vähäisemmällä henkilömäärällä - eikä samalla henkilömäärällä vähäisemmällä työtuntimäärällä. Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Tuomas KosonenPalkansaajien tutkimuslaitosEpävarma7Ennustaminen 25 vuoden päähän on vaikeaa. On mahdollista, että työn tuottavuus kasvaa. Toisaalta nykyiset trendit osoittavat myös, että matalan tuottavuuden työllisyys lisääntyy. Joka tapauksessa pelkällä yleisen työn tuottavuuden kasvulla ei saavuteta työnajan lyhentämistä ilman että ratkaistaan miten jaetaan tuottoa korkean ja matalan tuottavuuden työn välillä. Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Klaus Kulttihelsingin yliopistoEpävarma10Profiili ja vastaukset
Timo KuosmanenAalto yliopiston kauppakorkeakouluEpävarma8Tekninen kehitys ja työn korvaaminen pääomalla auttavat lyhentämään työaikaa, mutta 25 vuotta on pitkä aika ja tulevaa tuottavuuskehitystä on vaikea ennustaa. Profiili ja vastaukset
Tomi KyyräValtion taloudellinen tutkimuskeskusEri mieltä5On mahdollista, ellei jopa todennäköistä, että tuottavuus kasvaa siinä määrin, että nykyisen tasoinen tuotanto saadaan aikaiseksi neljänneksen pienemmällä kokonaistyötuntien määrällä. Mutta väestön ikääntymisen vuoksi tarvitaan sekä tuottavuuden kasvua että korkeaa työllisyyttä, jotta nykyisen tasoisen hyvinvointivaltion rahoitus saadaan hoidettua myös jatkossa. Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Mika MailirantaEtla / Jyväskylän yliopistoVahvasti eri mieltä6Tuottavuuskasvu on ollut jo pitkään poikkeuksellisen hidasta kaikissa kehittyneissä maissa. Tuottavuustutkijoiden keskuudessa esiintyy skeptisyyttä siitä, että tuottavuuden kasvu voisi tulevinakaan vuosina olla kovin nopeaa. Toisaalta tuottavuustutkijoiden ennusteet eivät ole ennenkään onnistuneet kovin hyvin. Toisaalta vaikka yrityssektorin tuottavuuskasvu kiihtyisikin, hyvinvointivaltion palvelulupauksia on vaikea pitää, jos työtunnin vähenevät merkittävästi.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Niku MäättänenEtlaEri mieltä7Työnteon nopea vähentäminen olisi ongelma erityisesti julkiselle taloudelle. Julkinen sektori rahoittaa verotuloilla monia sellaisia palveluita, joissa tuottavuuskasvu ei vähennä työvoiman tarvetta ainakaan kovin nopeasti. En esimerkiksi pidä todennäköisenä, että voimme lähitulevaisuudessa huolehtia hoivaa tarvitsevista vanhuksista selvästi pienemmällä määrällä sairaanhoitajia ja muita työntekijöitä kuin nyt. Jos työaikaa lyhennetään, yhä suurempi osa koko työvoimasta tarvitaan palveluihin, jotka rahoitetaan veroilla. Vastaavasti julkisen palvelulupauksen rahoittaminen edellyttää yhä korkeampaa veroastetta. Ei ole edes selvää, että veroja pystyttäisiin tällöin keräämään riittävästi, sillä veroaste on Suomessa jo valmiiksi varsin korkea.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Elias OikarinenAalto-yliopistoEri mieltä7Profiili ja vastaukset
Tapio PalokangasHelsingin yliopistoEpävarmaMitä tarkoitetaan kansantaloudellisilla vaikeuksilla? Työtä korvaavat investoinnit (robotisaatio) mahdollistavat nykyisen tavaramäärän tuottamisen huomattavasti vähemmällä työllä jo lähituleivaisuudessa. Taloustieteellisessä kirjallisuudessa robotisaatio nähdään kuitenkin myös tulonjakokysymyksenä ja siten yhteiskunnallisena ongelmana: jos palkat eivät nouse työn tuottavuutta vastaavasti, työtulojen osuus BKT:sta pienenee. Henkilökohtaisen työajan lyhentäminen ei ratkaise tätä ongelmaa.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Tuomas PekkarinenVATTEpävarmaTyön tuottavuuden kasvun ennustaminen 25 vuoden päähän on aika uskaliasta. Mitä ovat merkittävät kansantaloudelliset vaikeudet?Profiili ja vastaukset
Hannu PiekkolaVaasan yliopistoEri mieltä10Väestön ikääntyminen ja alhaisen syntyvyys takaavat jo sinällään työpanoksen vähenemisen. Mukaan tulevat vielä kohoava rajaveroasteet jotka vähentävät panosta entisestään. Mihin tässä vielä kuuden tunnin työpäivää tarvitaan?Profiili ja vastaukset
Jukka PirttiläHelsingin yliopistoEpävarmaProfiili ja vastaukset
Matti PohjolaAalto-yliopisto kauppakorkeakouluEpävarma7Olisin samaa miltä, jos työn tuottavuus varmasti kasvaisi riittävästi. Tällä hetkellä sellaista kasvua ei vielä ole nähtävissä.Profiili ja vastaukset
Olli-Pekka RuuskanenPellervon taloustutkimusEri mieltäProfiili ja vastaukset
Hannu SalonenTurun yliopistoEpävarma6Profiili ja vastaukset
Rune StenbackaSvenska handelshögskolanEri mieltä4Profiili ja vastaukset
Juha TervalaHelsingin yliopistoVahvasti eri mieltä8Profiili ja vastaukset
Marko TerviöAalto-yliopistoVahvasti eri mieltä3Ihmeitä on tapahtunut ennenkin, mutta etukäteen niiden varaan olisi vaarallista laskea.Profiili ja vastaukset
Janne TukiainenTurun yliopistoEpävarmaEn halua ennustaa tulevaa ylipäänsä enkä ainakaan 25 vuoden päähän.Profiili ja vastaukset
Roope UusitaloHelsingin yliopistoEri mieltä3Työaika pitkällä aikavälilä varmaankin lyhenee, mutta veikkaisin että hitaammin ja että 25 vuoden päästä tehdään edelleen pääosin 5-päiväistä työviikkoa.Profiili ja vastaukset
Hannu VartiainenHelsingin yliopistoEri mieltäProfiili ja vastaukset
Jouko VilmunenTurun yliopisto/kauppakorkeakouluEri mieltä7Mitään sellaista kokonaistuottavuuden innovaatiota, joka mahdollistaisi työajan tällaisen lyhennyksen ilman kustannus- yms vaikutuksia ei ole näköpiirissä. Tuottavuusinnovaatioiden toivotaan tällä hetkellä korvaavan ikääntyvän väestön taloudellisia vaikutuksia.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Juuso VälimäkiAalto yliopiston kauppakorkeakouluEri mieltäProfiili ja vastaukset