Maapohjan kiinteistövero on kunnalle ilmainen lounas
Selvä enemmistö (69 %) ekonomisteista katsoo, että maapohjaan kohdistuvalla kiinteistöverotuksella tulisi kerätä nykyistä enemmän verotuloja. Toista mieltä on reilu kymmenesosa (12 %), ja viidesosa (19 %) on kannastaan epävarma tai vailla mielipidettä. Kommenteissaan...
Suurilta investointihankkeilta tulisi edellyttää yhteiskunnallista kustannus-hyötyanalyysia, jonka taloudellisissa vaikutusarvioinneissa arvotetaan myös luontovaikutukset (esim. biodiversiteetti).
Tervetuloa ekonomistikoneeseen!
Suomalainen ekonomistipaneeli selvittää, mitä suomalaiset taloustieteilijät ajattelevat talouden tärkeistä aiheista. Panelisteille esitetyt kysymykset pureutuvat sekä talouspolitiikan ajankohtaisiin aiheisiin että taloustieteen klassisiin kysymyksiin.
Jokaiseen kysymykseen kaksi vastausta
Painotetut vastaukset antavat kokonaiskuvan
Painotetut vastaukset lasketaan kertomalla tietyn vastausvaihtoehdon valinneiden määrä heidän keskimääräisellä varmuudellaan ja jakamalla näin saatu luku kaikkien kysymykseen kantaa ottaneiden yhteenlasketulla varmuudella.
Esimerkki:
Samaa mieltä: 15 vastaajaa
Näiden (15 vastaajan) keskimääräinen varmuus: 5,2
Kaikkien kysymykseen kantaa ottaneiden antamien varmuuksien summa: 196
Samaa mieltä olevien painotettu osuus jakaumasta:
(15 x 5,2)/196=0,39795918 eli 40%
Painotetuissa vastausjakaumissa vastaajien määrä (n) on painottamattomia pienempi, koska vain sekä mielipiteensä että sen varmuuden ilmaisseiden vastaukset voidaan huomioida laskennassa.
Kaksi syytä, miksi ekonomisti ei aina ota kantaa
Sote-rahoitusmallin tarkoituksenmukaisuus jakaa mielipiteet
Viidennes (21 %) ekonomista pitää Marinin hallituksen sote-uudistukseen sisältyvää rahoitusmallia tarkoituksenmukaisena. Eri mieltä on noin yhtä moni (22 %). Suurin osa taloustieteilijöistä on kuitenkin kannastaan epävarma (31 %) tai vailla mielipidettä (26 %)....
Ekonomistit erimielisiä minimipalkkalain tarpeesta
Vajaa kolmannes (31 %) ekonomisteista on sitä mieltä, että Suomeen on syytä säätää minimipalkkalaki, mikäli useampi ala irtautuu metsäteollisuuden tapaan liittokohtaisesta työehtosopimusmenettelystä. Toista mieltä on hieman harvempi (29 %). Suurin osuus (36 %) on...
Taloustieteilijät skeptisiä koronan vaikutuksista tuottavuuteen
Vain kolme kymmenestä (29 %) ekonomistista uskoo, että koronakriisin seurauksena taloudessa syntyy digitalisaation vauhdittama tuottavuusharppaus. Eri mieltä on kolmasosa (32 %) ja hieman useampi (36 %) on asiasta epävarma. Kommenteissaan ekonomistit toteavat, että...
Ekonomistit torjuvat ajatuksen työajan lyhentämisestä sääntelyn keinoin
Vain seitsemän prosenttia ekonomisteista pitää päivittäisen säännöllisen työajan lyhentämistä lainsäädännöllä ja yleissitovilla työehtosopimuksilla hyvänä tapana ohjata työaikojen kehitystä Suomessa. Toista mieltä on selvä enemmistö (70 %) ja vajaa neljäsosa (23 %) on...
Lisätalousarvion toimenpidekokonaisuuden ajoitus pääosin kohdillaan
Hieman yli puolet (53 %) ekonomisteista katsoo, että hallituksen lisäbudjetin yhteydessä esittämä 5,5 miljardin euron toimenpidekokonaisuus on ajoitettu talouden elpymisen kannalta oikein. Toista mieltä on neljännes (24 %) ja osapuilleen yhtä moni (23 %) on kannastaan...
Puolet ekonomisteista pitää lisäbudjetin toimenpidepaketin kokoa sopivana
Noin joka toinen (49 %) ekonomisteista pitää hallituksen lisätalousarvion yhteydessä esittämää 5,5 miljardin euron toimenpidekokonaisuutta oikein mitoitettuna. Toista mieltä on selvä viidesosa (19 %) ja kolmannes (33 %) on kannastaan epävarma tai vailla mielipidettä....
Koronalisäbudjetin paketti on oikeansuuntainen mutta rönsyilee liikaa
Kolmasosa (34 %) ekonomistipaneelin jäsenistä katsoo, että hallituksen lisätalousarvion yhteydessä esittämä 5,5 miljardin euron toimenpidekokonaisuus kohdistuu talouden elpymisen kannalta tarkoituksenmukaisesti. Toista mieltä on kuudesosa (16 %) mutta huomattavan moni...
Koronakriisi ei merkitse paluuta tiukasti säänneltyyn talousjärjestelmään
Vain kymmenen prosenttia ekonomisteista katsoo, että koronakriisi veisi Suomen pitkäksi aikaa huomattavasti interventionalistisempaan talouspolitiikkaan, jossa kilpailun ja markkinamekanismien roolia vähennettäisiin ja sääntelytoimia lisättäisiin merkittävästi. Toista...
Epävarmuus talouden nopeasta elpymisestä on suurta
Vain vajaa viidesosa (17 %) ekonomistipaneelin jäsenistä uskoo, että koronakriisin aiheuttama taantuma seuraa V-käyrää, jossa talouden pudotusta seuraa nopea palautuminen. Toista mieltä on melkein joka toinen (47 %) ja lisäksi huomattavan moni (37 %) on asiasta...
Koronakriisi vie pohjan hallitusohjelman keskeisiltä taloustavoitteilta
Vain yhdeksän prosenttia ekonomisteista katsoo, hallituksen tulisi koronavirusepidemiasta huolimatta pitää kiinni itselleen aiemmin asettamista työllisyyttä ja julkisen talouden tasapainottamista koskevista tavoitteista. Toista mieltä on selvä enemmistö (65 %) ja...
Kansalaisen ekonomistikone
Klikkaa itsesi tästä ekonomistikoneeseen ja testaa kantasi.
Etsi ekonomistia
Ehdota kysymystä
kysymysehdotuksesi väittämäksi, jonka kanssa voi olla joko samaa tai eri
mieltä.
Ehdota kysymystä:
Ekonomistikone sosiaalisessa mediassa
Ekonomistit arvottaisivat luontovaikutukset suurissa investointihankkeissa https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008140145.html
Ekonomistikone: Kolme neljästä taloustieteilijästä edellyttäisi luontovaikutusten arviointia isoissa investoinneissa https://www.kauppalehti.fi/uutiset/ekonomistikone-kolme-neljasta-taloustieteilijasta-edellyttaisi-luontovaikutusten-arviointia-isoissa-investoinneissa/6642c413-3012-403f-8308-7616af44b806?ref=twitter:8816
Näytä lisää
Ekonomistikone mediassa
Taloussanomat: Ulkomaisen työvoiman tarveharkinnalle tyrmäys taloustieteilijöiltä
Tarveharkinta jakaa Suomen poliittista kenttää, mutta ekonomisteilla on yhtenäisempi kanta.
Turun Sanomat: Taloustieteilijöiden enemmistö: Ulkomaisen työvoiman tarveharkinnasta kannattaisi luopua
Niin hallitus kuin työmarkkinajärjestötkin ovat jakautuneet tarveharkinnan tiimoilta.
Kaleva: Ulkomaisen työvoiman tarveharkinnalle tyrmäys taloustieteilijöiltä
Neljä viidestä taloustieteilijästä on sitä mieltä, että tarveharkinta pitäisi poistaa ulkomaisen työvoiman palkkaamisesta, kertovat Ekonomistikoneen uudet kyselytulokset.
Verkkouutiset: Työvoiman tarveharkinnan poistamiselle vahvaa tukea
Nykylain nojalla viranomaisten on ensin selvitettävä työvoiman saatavuus Suomessa ja muualla EU:ssa.
Länsiväylä: Taloustutkijat: Ulkomaisen työvoiman päästävä Suomeen ilman tarveharkintaa – ”On vaikea ymmärtää, miksi pitäisi kohdella eri tavoin”
Selkeä enemmistö taloustieteilijöistä on sitä mieltä, että ulkomaisen työvoiman tarveharkinta tulisi poistaa.
Demokraatti: Ulkomaisen työvoiman tarveharkinnalle tyrmäys taloustieteilijöiltä – vain 6 prosenttia kannatti
Neljä viidestä taloustieteilijästä on sitä mieltä, että tarveharkinta pitäisi poistaa ulkomaisen työvoiman palkkaamisesta, kertovat riippumattoman asiantuntijapaneelin Ekonomistikoneen uudet kyselytulokset.
Kauppalehti: Kysely: Selvä enemmistö ekonomisteista tukee ulkomaisen työvoiman pääsyä Suomeen ilman tarveharkintaa
Ekonomistikoneen mukaan vain kuusi prosenttia ekonomisteista on eri mieltä.
Helsingin Sanomat: Kysely taloustutkijoille tuotti murskatuloksen: Ulkomaisen työvoiman tarveharkinta pitäisi poistaa
Enemmistö kansanedustajista kannatti viime syksynä tarveharkinnan poistamista.
Iltalehti: Ekonomistipaneelin selkeä enemmistö: ulkomaisen työvoiman tarveharkinta pitää poistaa
Ekonomistikone-sivuston kyselyssä 79 prosenttia kannattaa tarveharkinnan poistamista ja 6 prosenttia sen säilyttämistä.
Talouselämä: Kysely: Enemmistö ekonomisteista kannattaa ulkomaisen työvoiman pääsyä Suomeen ilman tarveharkintaa
Enemmistö ekonomisteista katsoo, että EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tulevan ulkomaisen työvoiman niin sanottu tarveharkinta tulisi poistaa.