Ekonomistit erimielisiä minimipalkkalain tarpeesta
Vajaa kolmannes (31 %) ekonomisteista on sitä mieltä, että Suomeen on syytä säätää minimipalkkalaki, mikäli useampi ala irtautuu metsäteollisuuden tapaan liittokohtaisesta työehtosopimusmenettelystä. Toista mieltä on hieman harvempi (29 %). Suurin osuus (36 %) on...
Koronakriisi on jatkunut jo niin pitkään, että sillä on väistämättä pidempiaikaisia tuotantopotentiaalia alentavia vaikutuksia.
Tervetuloa ekonomistikoneeseen!
Suomalainen ekonomistipaneeli selvittää, mitä suomalaiset taloustieteilijät ajattelevat talouden tärkeistä aiheista. Panelisteille esitetyt kysymykset pureutuvat sekä talouspolitiikan ajankohtaisiin aiheisiin että taloustieteen klassisiin kysymyksiin.
Jokaiseen kysymykseen kaksi vastausta
Painotetut vastaukset antavat kokonaiskuvan
Painotetut vastaukset lasketaan kertomalla tietyn vastausvaihtoehdon valinneiden määrä heidän keskimääräisellä varmuudellaan ja jakamalla näin saatu luku kaikkien kysymykseen kantaa ottaneiden yhteenlasketulla varmuudella.
Esimerkki:
Samaa mieltä: 15 vastaajaa
Näiden (15 vastaajan) keskimääräinen varmuus: 5,2
Kaikkien kysymykseen kantaa ottaneiden antamien varmuuksien summa: 196
Samaa mieltä olevien painotettu osuus jakaumasta:
(15 x 5,2)/196=0,39795918 eli 40%
Painotetuissa vastausjakaumissa vastaajien määrä (n) on painottamattomia pienempi, koska vain sekä mielipiteensä että sen varmuuden ilmaisseiden vastaukset voidaan huomioida laskennassa.
Kaksi syytä, miksi ekonomisti ei aina ota kantaa
Epävarmuus talouden nopeasta elpymisestä on suurta
Vain vajaa viidesosa (17 %) ekonomistipaneelin jäsenistä uskoo, että koronakriisin aiheuttama taantuma seuraa V-käyrää, jossa talouden pudotusta seuraa nopea palautuminen. Toista mieltä on melkein joka toinen (47 %) ja lisäksi huomattavan moni (37 %) on asiasta...
Koronakriisi vie pohjan hallitusohjelman keskeisiltä taloustavoitteilta
Vain yhdeksän prosenttia ekonomisteista katsoo, hallituksen tulisi koronavirusepidemiasta huolimatta pitää kiinni itselleen aiemmin asettamista työllisyyttä ja julkisen talouden tasapainottamista koskevista tavoitteista. Toista mieltä on selvä enemmistö (65 %) ja...
Ekonomisteilta vahva selkänoja yritysten koronatuille
Lähes kaikki (98 %) ekonomistipaneelin jäsenet pitävät suoria, väliaikaisia ja mittavia yrityksille kohdistettuja tukitoimia perusteltuina koronavirusepidemian vuoksi. Toista mieltä asiasta on vain kaksi prosenttia. Ekonomistit toteavat, että liikkumisrajoitusten...
Ajatus EU-maiden finanssipolitiikan koordinaation lisäämisestä jakaa ekonomistit
Puolet (50 %) ekonomisteista katsoo, että EU-maiden tulisi lisätä keskinäistä finanssipoliittista koordinaatiotaan, koska nykyoloissa rahapolitiikka on menettänyt tehoaan. Toista mieltä on paljon harvempi (21 %) mutta yhteensä 29 prosenttia on kannastaan epävarma tai...
Ekonomistit torjuvat ”uuden rahateorian” perusolettaman
Vain kolme prosenttia ekonomisteista katsoo, että valtioiden, jotka voivat ottaa velkaa omassa valuutassaan, ei tarvitse olla huolissaan julkisen talouden alijäämistä, koska ne voivat aina luoda rahaa velkojensa maksuun. Toista mieltä asiasta on selvä enemmistö (77...
Epävarmuus työttömyysturvan porrastamisen työllisyysvaikutuksista on laajaa
Vajaa puolet (46 %) ekonomisteista katsoo, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastus olisi tehokas työllisyyskeino nykyisessä taloustilanteessa. Toista mieltä on paljon pienempi joukko (14 %) mutta huomattavan moni (34 %) on kannastaan epävarma tai vailla...
Eläkeputken poisto kohentaisi työllisyyttä
Selvä enemmistö (84 %) ekonomisteista katsoo, että ns. eläkeputki eli työttömyysturvan lisäpäivät kannattaisi poistaa työllisyyden kasvattamiseksi. Toisella kannalla on vain harva (3 %) ja myös kannastaan epävarmojen osuus jää verraten alhaiseksi (10 %)....
Valtion velkaantumisen kanssa oltava tarkkana, vaikka raha olisikin halpaa
Neljännes (24 %) ekonomisteista katsoo, että valtionvelkaa olisi järkevää kasvattaa suhteessa BKT:een, koska korot pysyvät alhaalla vielä pitkään. Enemmistö (56 %) suhtautuu kuitenkin velan lisäämiseen torjuvasti. Kommenteissaan ekonomistit painottavat, että lisävelan...
Vuoden 2020 budjetin linja herättää kysymyksiä
Vain kuusitoista prosenttia ekonomisteista pitää valtion vuoden 2020 budjetin linjaa suhdannetilanteeseen nähden sopivana. Lähes puolet (49 %) kritisoi sitä ja varsin moni (36 %) on kannastaan epävarma tai vailla mielipidettä. Valtaosa vastauksiaan kommentoivista...
Taksikilpailu periaatteessa OK, mutta toteutus ontuu
Neljä kymmenestä ekonomistista (40 %) katsoo, että taksimarkkinoiden vapauttaminen on ollut järkevää politiikkaa, mutta kolmannes (33 %) on kannastaan epävarma. Reilu viidennes (22 %) kritisoi taksimarkkinoiden vapauttamista. Valtaosa vastauksiaan kommentoivista...
Kansalaisen ekonomistikone
Klikkaa itsesi tästä ekonomistikoneeseen ja testaa kantasi.
Etsi ekonomistia
Ehdota kysymystä
kysymysehdotuksesi väittämäksi, jonka kanssa voi olla joko samaa tai eri
mieltä.
Ehdota kysymystä:
Ekonomistikone sosiaalisessa mediassa
Prof. Marko Terviö ei yhdy väittämään koronaviruskriisin pitkäaikaisista seurauksista talouden tuotantopotentiaalille. Syy on, etteivät seuraukset ole vielä selvät. ”Voi olla, että isommat muutospaineet tulee kysynnän rakennemuutoksesta, mutta sekin jää nähtäväksi”, hän sanoo. https://twitter.com/hsfi/status/1348857416834830336
Prof. @NikuMaattanen on epävarma koronaviruskriisin pitkäaik. vaikutuksista: ”Kriisin alussa pelättiin suurta konkurssiaaltoa. Se on toistaiseksi vältetty hyvin toimivien rahoitusmarkkinoiden & erinäisten julkisen vallan tukitoimien ansiosta". @helsinkiuni https://www.hs.fi/talous/art-2000007733067.html
Näytä lisää
Ekonomistikone mediassa
Taloussanomat: Kysely: Yli puolet ekonomisteista uskoo irtisanomisen helpottamisen lisäävän tuottavuutta
Irtisanomisen helpottamisen vaikutus työllisyyteen on ekonomistien näkemyksen mukaan hieman epävarmempi kuin sen vaikutus tuottavuuteen.
Helsingin Sanomat: Mitä tapahtuu, jos irtisanomisten helpottaminen toteutetaan? Kysely asiantuntijoille antoi yhden selvän vastauksen ja jätti paljon avoimeksi
Enemmistö eli liki 60 prosenttia Ekonomistikoneen kyselyyn vastanneista taloustieteilijöistä katsoo, että irtisanomisen helpotus lisäisi yritysten tuottavuutta.
Taloussanomat: Ulkomaisen työvoiman tarveharkinnalle tyrmäys taloustieteilijöiltä
Tarveharkinta jakaa Suomen poliittista kenttää, mutta ekonomisteilla on yhtenäisempi kanta.
Turun Sanomat: Taloustieteilijöiden enemmistö: Ulkomaisen työvoiman tarveharkinnasta kannattaisi luopua
Niin hallitus kuin työmarkkinajärjestötkin ovat jakautuneet tarveharkinnan tiimoilta.
Kaleva: Ulkomaisen työvoiman tarveharkinnalle tyrmäys taloustieteilijöiltä
Neljä viidestä taloustieteilijästä on sitä mieltä, että tarveharkinta pitäisi poistaa ulkomaisen työvoiman palkkaamisesta, kertovat Ekonomistikoneen uudet kyselytulokset.
Verkkouutiset: Työvoiman tarveharkinnan poistamiselle vahvaa tukea
Nykylain nojalla viranomaisten on ensin selvitettävä työvoiman saatavuus Suomessa ja muualla EU:ssa.
Länsiväylä: Taloustutkijat: Ulkomaisen työvoiman päästävä Suomeen ilman tarveharkintaa – ”On vaikea ymmärtää, miksi pitäisi kohdella eri tavoin”
Selkeä enemmistö taloustieteilijöistä on sitä mieltä, että ulkomaisen työvoiman tarveharkinta tulisi poistaa.
Demokraatti: Ulkomaisen työvoiman tarveharkinnalle tyrmäys taloustieteilijöiltä – vain 6 prosenttia kannatti
Neljä viidestä taloustieteilijästä on sitä mieltä, että tarveharkinta pitäisi poistaa ulkomaisen työvoiman palkkaamisesta, kertovat riippumattoman asiantuntijapaneelin Ekonomistikoneen uudet kyselytulokset.
Kauppalehti: Kysely: Selvä enemmistö ekonomisteista tukee ulkomaisen työvoiman pääsyä Suomeen ilman tarveharkintaa
Ekonomistikoneen mukaan vain kuusi prosenttia ekonomisteista on eri mieltä.
Helsingin Sanomat: Kysely taloustutkijoille tuotti murskatuloksen: Ulkomaisen työvoiman tarveharkinta pitäisi poistaa
Enemmistö kansanedustajista kannatti viime syksynä tarveharkinnan poistamista.