Ekonomistit erimielisiä koronakriisin pidempikestoisista vaikutuksista talouteen
Vajaa puolet (47 %) ekonomisteista katsoo, että koronakriisi on jatkunut jo niin pitkään, että sillä on väistämättä pidempiaikaisia tuotantopotentiaalia alentavia vaikutuksia. Toista mieltä on joka neljäs (24 %) ja kolme kymmenestä (29 %) on kannastaan epävarma....
Polttoaineveron sijaan auton käyttöä tulisi verottaa paikantamiseen perustuvalla kilometriverolla, jonka suuruus vaihtelisi sen mukaan, missä autoilu tapahtuu.
Tervetuloa ekonomistikoneeseen!
Suomalainen ekonomistipaneeli selvittää, mitä suomalaiset taloustieteilijät ajattelevat talouden tärkeistä aiheista. Panelisteille esitetyt kysymykset pureutuvat sekä talouspolitiikan ajankohtaisiin aiheisiin että taloustieteen klassisiin kysymyksiin.
Jokaiseen kysymykseen kaksi vastausta
Painotetut vastaukset antavat kokonaiskuvan
Painotetut vastaukset lasketaan kertomalla tietyn vastausvaihtoehdon valinneiden määrä heidän keskimääräisellä varmuudellaan ja jakamalla näin saatu luku kaikkien kysymykseen kantaa ottaneiden yhteenlasketulla varmuudella.
Esimerkki:
Samaa mieltä: 15 vastaajaa
Näiden (15 vastaajan) keskimääräinen varmuus: 5,2
Kaikkien kysymykseen kantaa ottaneiden antamien varmuuksien summa: 196
Samaa mieltä olevien painotettu osuus jakaumasta:
(15 x 5,2)/196=0,39795918 eli 40%
Painotetuissa vastausjakaumissa vastaajien määrä (n) on painottamattomia pienempi, koska vain sekä mielipiteensä että sen varmuuden ilmaisseiden vastaukset voidaan huomioida laskennassa.
Kaksi syytä, miksi ekonomisti ei aina ota kantaa
Lisätalousarvion toimenpidekokonaisuuden ajoitus pääosin kohdillaan
Hieman yli puolet (53 %) ekonomisteista katsoo, että hallituksen lisäbudjetin yhteydessä esittämä 5,5 miljardin euron toimenpidekokonaisuus on ajoitettu talouden elpymisen kannalta oikein. Toista mieltä on neljännes (24 %) ja osapuilleen yhtä moni (23 %) on kannastaan...
Puolet ekonomisteista pitää lisäbudjetin toimenpidepaketin kokoa sopivana
Noin joka toinen (49 %) ekonomisteista pitää hallituksen lisätalousarvion yhteydessä esittämää 5,5 miljardin euron toimenpidekokonaisuutta oikein mitoitettuna. Toista mieltä on selvä viidesosa (19 %) ja kolmannes (33 %) on kannastaan epävarma tai vailla mielipidettä....
Koronalisäbudjetin paketti on oikeansuuntainen mutta rönsyilee liikaa
Kolmasosa (34 %) ekonomistipaneelin jäsenistä katsoo, että hallituksen lisätalousarvion yhteydessä esittämä 5,5 miljardin euron toimenpidekokonaisuus kohdistuu talouden elpymisen kannalta tarkoituksenmukaisesti. Toista mieltä on kuudesosa (16 %) mutta huomattavan moni...
Koronakriisi ei merkitse paluuta tiukasti säänneltyyn talousjärjestelmään
Vain kymmenen prosenttia ekonomisteista katsoo, että koronakriisi veisi Suomen pitkäksi aikaa huomattavasti interventionalistisempaan talouspolitiikkaan, jossa kilpailun ja markkinamekanismien roolia vähennettäisiin ja sääntelytoimia lisättäisiin merkittävästi. Toista...
Epävarmuus talouden nopeasta elpymisestä on suurta
Vain vajaa viidesosa (17 %) ekonomistipaneelin jäsenistä uskoo, että koronakriisin aiheuttama taantuma seuraa V-käyrää, jossa talouden pudotusta seuraa nopea palautuminen. Toista mieltä on melkein joka toinen (47 %) ja lisäksi huomattavan moni (37 %) on asiasta...
Koronakriisi vie pohjan hallitusohjelman keskeisiltä taloustavoitteilta
Vain yhdeksän prosenttia ekonomisteista katsoo, hallituksen tulisi koronavirusepidemiasta huolimatta pitää kiinni itselleen aiemmin asettamista työllisyyttä ja julkisen talouden tasapainottamista koskevista tavoitteista. Toista mieltä on selvä enemmistö (65 %) ja...
Ekonomisteilta vahva selkänoja yritysten koronatuille
Lähes kaikki (98 %) ekonomistipaneelin jäsenet pitävät suoria, väliaikaisia ja mittavia yrityksille kohdistettuja tukitoimia perusteltuina koronavirusepidemian vuoksi. Toista mieltä asiasta on vain kaksi prosenttia. Ekonomistit toteavat, että liikkumisrajoitusten...
Ajatus EU-maiden finanssipolitiikan koordinaation lisäämisestä jakaa ekonomistit
Puolet (50 %) ekonomisteista katsoo, että EU-maiden tulisi lisätä keskinäistä finanssipoliittista koordinaatiotaan, koska nykyoloissa rahapolitiikka on menettänyt tehoaan. Toista mieltä on paljon harvempi (21 %) mutta yhteensä 29 prosenttia on kannastaan epävarma tai...
Ekonomistit torjuvat ”uuden rahateorian” perusolettaman
Vain kolme prosenttia ekonomisteista katsoo, että valtioiden, jotka voivat ottaa velkaa omassa valuutassaan, ei tarvitse olla huolissaan julkisen talouden alijäämistä, koska ne voivat aina luoda rahaa velkojensa maksuun. Toista mieltä asiasta on selvä enemmistö (77...
Epävarmuus työttömyysturvan porrastamisen työllisyysvaikutuksista on laajaa
Vajaa puolet (46 %) ekonomisteista katsoo, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastus olisi tehokas työllisyyskeino nykyisessä taloustilanteessa. Toista mieltä on paljon pienempi joukko (14 %) mutta huomattavan moni (34 %) on kannastaan epävarma tai vailla...
Kansalaisen ekonomistikone
Klikkaa itsesi tästä ekonomistikoneeseen ja testaa kantasi.
Etsi ekonomistia
Ehdota kysymystä
kysymysehdotuksesi väittämäksi, jonka kanssa voi olla joko samaa tai eri
mieltä.
Ehdota kysymystä:
Ekonomistikone sosiaalisessa mediassa
Paikallinen sopiminen tuo sopeutumiskykyä https://www.kauppalehti.fi/uutiset/paikallinen-sopiminen-tuo-sopeutumiskykya/37bedc82-e264-42c6-90d1-c1b7f17dbc6c?ref=twitter:719d
Näytä lisää
Ekonomistikone mediassa
Ilta-Sanomat: Ekonomistit: Ruuhkamaksut vähentäisivät tehokkaasti liikenteen haittoja
Joukko taloustieteilijöitä on sitä mieltä, että ruuhkamaksut olisivat tehokkaita vähentämään liikenteen haittoja. Näkemykset käyvät ilmi Ekonomistikoneesta, johon vastasi yli 40 taloustieteilijää.
Tekniikka & Talous: 69 % suomalaisista taloustieteilijöistä uskoo talouskasvun mahdollisuuteen ilman luonnonvarojen lisääntyvää käyttöä ja kulutuksen kasvua – 12 % eri mieltä
Vastaajien mukaan talouskasvu voi olla myös aineetonta, mutta teknologisella kehityksellä on iso merkitys.
Kainuun Sanomat: Näkökulma: EKP:n pääjohtajan tehtävää haluavat kaikki maat – mutta suomalaisekonomisteille kansallisuudella ei ole väliä, vaan rahapoliittisella linjalla
Suomalaisten mahdollisuudet riippuvat siitä, onko heistä kompromissiehdokkaaksi EU-johtopaikkojen jaossa. Erkki Liikasta ja Olli Rehniä pidetään kuitenkin pätevinä tehtävään.
Verkkouutiset: Ekonomistit pitävät EKP:n johtajan itsenäisyyttä hyvänä
Vain neljännes suomalaisista taloustuntijoista arvioi, että suomalainen EKP:n pääjohtaja olisi hyödyllinen Suomelle.
Talouselämä: Enemmistö ekonomisteista katsoo pienyrityspotkujen helpottamisen parantavan tuottavuutta, mutta aktiivimalli onkin eri juttu
Ekonomistikoneen vastaajat peukuttavat irtosanomisten helpottamista pienyrityksissä, mutta aktiivimallin tehosta vallitsee laaja epävarmuus.
Taloussanomat: Kysely: Yli puolet ekonomisteista uskoo irtisanomisen helpottamisen lisäävän tuottavuutta
Irtisanomisen helpottamisen vaikutus työllisyyteen on ekonomistien näkemyksen mukaan hieman epävarmempi kuin sen vaikutus tuottavuuteen.
Helsingin Sanomat: Mitä tapahtuu, jos irtisanomisten helpottaminen toteutetaan? Kysely asiantuntijoille antoi yhden selvän vastauksen ja jätti paljon avoimeksi
Enemmistö eli liki 60 prosenttia Ekonomistikoneen kyselyyn vastanneista taloustieteilijöistä katsoo, että irtisanomisen helpotus lisäisi yritysten tuottavuutta.
Taloussanomat: Ulkomaisen työvoiman tarveharkinnalle tyrmäys taloustieteilijöiltä
Tarveharkinta jakaa Suomen poliittista kenttää, mutta ekonomisteilla on yhtenäisempi kanta.
Turun Sanomat: Taloustieteilijöiden enemmistö: Ulkomaisen työvoiman tarveharkinnasta kannattaisi luopua
Niin hallitus kuin työmarkkinajärjestötkin ovat jakautuneet tarveharkinnan tiimoilta.
Kaleva: Ulkomaisen työvoiman tarveharkinnalle tyrmäys taloustieteilijöiltä
Neljä viidestä taloustieteilijästä on sitä mieltä, että tarveharkinta pitäisi poistaa ulkomaisen työvoiman palkkaamisesta, kertovat Ekonomistikoneen uudet kyselytulokset.