Taloustieteilijöistä 63 prosentin mielestä vuoden 2016 kilpailukykysopimus on parantanut merkittävästi Suomen kustannuskilpailukykyä. Vain kuusi prosenttia ekonomisteista on eri mieltä. 32 prosenttia on epävarmoja tai vailla mielipidettä.

Kysymys: Vuonna 2016 solmittu kilpailukykysopimus on parantanut Suomen kustannuskilpailukykyä merkittävästi.

VastaajaYliopisto/tutkimuslaitosVastausVarmuusKommenttiProfiili ja vastaukset
Tom BerglundHankenEi vastannutProfiili ja vastaukset
Petri BöckermanTurun kauppakorkeakoulu / Palkansaajien tutkimuslaitosEpävarma5Profiili ja vastaukset
Essi EerolaVATTSamaa mieltä3Sopimus on parantanut kustannuskilpailukykyä pienentämällä työvoimakustannuksia suhteessa muihin maihin, ehkä jopa merkittävästi.Profiili ja vastaukset
Bengt HolmströmMITEi vastannutProfiili ja vastaukset
Seppo HonkapohjaAalto Yliopiston KKKSamaa mieltä7Jonkin verran. Vaikutuksen suuruudesta voidaan keskustella, koska kv. Kehitys on myös vaikuttanut. Profiili ja vastaukset
Anni HuhtalaVATTEpävarmaPalkkojen nousu kilpailijamaissa on varmaan avittanut tässä Suomen kikyn suhteellista vaikutusta.Profiili ja vastaukset
Ari HyytinenJyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Unto HäkkinenEi vastannutProfiili ja vastaukset
Esa JokivuolleSuomen PankkiSamaa mieltä8Profiili ja vastaukset
Juha JunttilaJyvaskylan yliopistoEi vastannutProfiili ja vastaukset
John M. JuseliusSuomen Pankki Ei vastannutProfiili ja vastaukset
Markus JänttiTukholman yliopistoEpävarmaProfiili ja vastaukset
Panu KalmiVaasan yliopistoEpävarmaProfiili ja vastaukset
Seppo KariVATTSamaa mieltä3Profiili ja vastaukset
Karlo KaukoSuomen PankkiSamaa mieltä6Profiili ja vastaukset
Jaakko KianderSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Juha KilponenSuomen PankkiSamaa mieltä8Profiili ja vastaukset
Iikka KorhonenSuomen PankkiEi vastannutProfiili ja vastaukset
Pekka J. KorhonenEi vastannut8Profiili ja vastaukset
Mika KortelainenValtion taloudellinen tutkimuskeskusEpävarma5Profiili ja vastaukset
Tuomas KosonenPalkansaajien tutkimuslaitosEpävarma7Tarvittaisiin myös lisää empiiristä tietoa Suomen kustannuskilpailukyvyn todellisesta kehityksestä mittarilla joka ei ole herkkä yritysten tuottavuuden kehitykselle, joka on saattanut tapahtua muista syistä kuin kilpailukykysopimus.Profiili ja vastaukset
Kaisa KotakorpiVATT; Turun yliopistoEi vastannutProfiili ja vastaukset
Markku KotilainenElinkeinoelämän tutkimuslaitos - EtlaSamaa mieltä6Kilpailukykysopimus on kohentanut kilpailukykyä riittävän merkittävästi. Euron vahvistuminen on syönyt osan hyödystä, mutta sitä on kuitenkin yhä tuntuvasti jäljellä.Profiili ja vastaukset
Klaus Kulttihelsingin yliopistoSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Timo KuosmanenAalto yliopiston kauppakorkeakouluEpävarma4Profiili ja vastaukset
Tomi KyyräValtion taloudellinen tutkimuskeskusEpävarma4Työajan pidennys oli näpertelyä, mutta palkkojen jäädyttämisellä ja työnantajien sova-maksujen alentamisella lienee ollut väliaikainen vaikutus kilpailukykyyn. On hyvin mahdollista, että ilman kikyäkin olisi päädytty mataliin palkankorotuksiin, joten en uskoa, että sopimuksella oli “merkittävä“ vaikutus. Tämän hetkinen viennin veto selittynee ensisijaisesti kv-suhdanteilla. Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Marita LaukkanenValtion taloudellinen tutkimuskeskusEpävarmaKilpailukykysopimus on varmaankin parantanut kustannuskilpailukykyä, mutta olen epävarma siitä, onko parannus ollut merkittävä. Julkinen keskustelu on korostanut kustannuskilpailukyvyn merkitystä. Kustannusten rooli viennin menestystekijänä ei nykyaikaisen empiirisen tutkimuksen valossa ehkä ole niin suuri kuin mihin vanhat tutkimukset ovat viitanneet. Myös Suomen elinkeinorakenne on muuttunut. Viime vuosina 60-70% viennin arvonlisästä on tullut tuotteista, joissa kilpailevien yritysten tuotteet ovat erilaisia tai erilaistettuja. Nämä tuotteet kilpailevat ensisijaisesti laadulla. Loput 30-40% on tullut tuotteista, joissa kilpailevien yritysten tuotteet ovat samankaltaisia ja saattavat kilpailla erityisesti hinnoilla, jolloin kustannukset voivat olla tärkeä viennin menestystekijä. Työvoimakustannukset eivät myöskään ole kaikilla vientialoilla erityisen suuri kustannusosuus - esimerkiksi massa- ja paperiteollisuudessa palkattu työvoima on suuruusluokkaa 12% kustannuksista.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Jani LuotoHelsingin yliopistoEi vastannutProfiili ja vastaukset
Mika MalirantaEtla / Jyväskylän yliopistoSamaa mieltä6Profiili ja vastaukset
Topi MiettinenSvenska HandelshögskolanEi vastannutProfiili ja vastaukset
Hennamari MikkolaEpävarmaProfiili ja vastaukset
Pauli MurtoAalto-yliopistoEi mielipidettä5Profiili ja vastaukset
Niku MäättänenEtlaSamaa mieltä8Profiili ja vastaukset
Katariina Nilsson HakkalaAalto yliopisto/ ETLAEri mieltä9Profiili ja vastaukset
Elias OikarinenAalto-yliopistoSamaa mieltä5Profiili ja vastaukset
Tapio PalokangasHelsingin yliopistoEi vastannutProfiili ja vastaukset
Tuomas PekkarinenVATTSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Hannu PiekkolaVaasan yliopistoEi vastannutProfiili ja vastaukset
Jukka PirttiläTampereen yliopistoSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Matti PohjolaAalto-yliopisto kauppakorkeakouluSamaa mieltä8Profiili ja vastaukset
Petri RouvinenETLA, Elinkeinoelämän tutkimuslaitosSamaa mieltä6Nähdäkseni kilpailukykysopimuksen talouskasvuvaikutukset ovat tulleet nimenomaan kustannuskilpailukykyvaikutuksen kautta.Profiili ja vastaukset
Olli-Pekka RuuskanenPellervon taloustutkimusSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Hannu SalonenTurun yliopistoEi mielipidettä6Profiili ja vastaukset
Rune StenbackaSvenska handelshögskolanEpävarma4Profiili ja vastaukset
Olli TahvonenHelsingin yliopistoEi vastannutProfiili ja vastaukset
Juha TervalaHelsingin yliopistoVahvasti samaa mieltä9Eurostatin laskema reaalinen efektiivinen valuuttakurssi, jota mitataan yksikkötyökustannuksilla suhteessa muihin euromaihin, heikkeni viisi prosenttia vuonna 2017. On syytä olettaa, että kilpailukykypaketin aiheuttama työvoimakustannusten alentuminen on pääasiallinen syy hintakilpailukyvyn huomattavaan parantumiseen 2017.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Marko TerviöAalto-yliopistoEi vastannutProfiili ja vastaukset
Roope UusitaloJyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluSamaa mieltä7Palkkojen kasvuvauhti on ollut hitaampaa kuin muualla.Profiili ja vastaukset
Jari VainiomäkiTampereen yliopistoEi vastannutProfiili ja vastaukset
Hannu VartiainenHelsingin yliopistoEi vastannutProfiili ja vastaukset
Vesa VihriäläEtlaVahvasti samaa mieltä7Suhteellisilla yksikkötyökustannuksilla mitaten suomalaisen tuotannon kustannuskilpailukyky koheni 6-7 % vuodesta 2014 vuoteen 2017. Tästä noin puolet voidaan arvioida kilpailukykysopimuksen ansioksi. Profiili ja vastaukset
Jouko VilmunenTurun yliopisto/kauppakorkeakouluEi vastannutProfiili ja vastaukset
Sami VähämaaVaasan yliopistoEri mieltä5Profiili ja vastaukset
Juuso VälimäkiAalto yliopiston kauppakorkeakouluVahvasti eri mieltäProfiili ja vastaukset
Eva ÖsterbackaÅbo AkademiSamaa mieltä7Merkittävästi on ehkä liian vahva sana; kilpailukykysopimus on parantunut kustannuskilpailukykyä.Profiili ja vastaukset