Vain vajaa viidesosa ekonomisteista (18 %) pitää valtion vuoden 2020 budjetin linjaa suhdannetilanteeseen nähden sopivana. Lähes puolet (46 %) kritisoi sitä ja varsin moni (36 %) on kannastaan epävarma tai vailla mielipidettä. Valtaosa vastauksiaan kommentoivista ekonomisteista katsoo budjetin kasvattavan liiaksi menoja suhdannetilanteeseen nähden. Kysymyksiä herättävät myös kestävyysvajeen hoito sekä hallituksen talouskasvutavoitteen realistisuus.

Kysymys: Valtion vuoden 2020 budjetin finanssipoliittinen linja on suhdannetilanne huomioon ottaen sopiva.

VastaajaYliopisto/tutkimuslaitosVastausVarmuusKommenttiProfiili ja vastaukset
Petri BöckermanTurun kauppakorkeakoulu / Palkansaajien tutkimuslaitosEpävarma5Profiili ja vastaukset
Essi EerolaVATTEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Mika HaapanenJyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluEri mieltä4Profiili ja vastaukset
Seppo HonkapohjaAalto Yliopiston KKKEpävarmaProfiili ja vastaukset
Ari HyytinenHankenEi mielipidettä10Profiili ja vastaukset
Edvard JohanssonÅbo AkademiEpävarmaProfiili ja vastaukset
Esa JokivuolleSuomen PankkiEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
John M. JuseliusSuomen Pankki Eri mieltäProfiili ja vastaukset
Markus JänttiTukholman yliopistoEpävarma5Profiili ja vastaukset
Panu KalmiVaasan yliopistoEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Aki KangasharjuElinkeinoelämän tutkimuslaitosVahvasti eri mieltä10Finanssipoliittinen linja on pahasti pielessä. Julkisia menoja lisätään laaja-alaisesti ja pysyväisluonteisesti. Kestävyysvajeesta kärsivällä Suomella ei ole tähän varaa. Osa menolisäyksistä on tässä vaiheessa kirjattu määräaikaisiksi, mutta niiden lopettaminen juuri ennen seuraavia vaaleja on poliittisesti mahdotonta, joten nekin muuttuvat pysyviksi. Finanssipoliittinen linja sopii huonosti myös suhdanteisiin. Taantumaa ei ole tulossa, joten merkittävä alijäämän kasvatus ei ole järkevää politiikkaa. Vaikka taantuma tulisikin, meno-ohjelma sopii huonosti elvytysohjelmaksi, sillä elvytysohjelma pitäisi olla tiukasti määräaikainen ja investointeja painottava. Nyt painotetaan pysyviä kulutusmenojen lisäyksiä. Hallituksella on erillinen suunnitelma taantuman varalle, mutta se ei kuulu ensi vuoden fipo-linjaan, koska merkittävää kansainvälistä taantumaa ei ole tulossa.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Vesa KanniainenHelsingin yliopistoVahvasti eri mieltä9Vastakkain ovat tarve rajoittaa kestävyysvajetta ja auttaa heikossa asemassa olevien kansalaisten toimeentuloa. Ymmärrän pienituloisten aseman parantamisen, vaikka vappusatanen ei toteudu. ”Tulevaisuusinvestoinnit” ovat outo termi, koska kaikki aidot investoinnit ovat tulevaisuusinvestointeja. Valtion tulo- ja menoarvioesityksen johdosta 3-5 %:n kestävyysvaje näyttää vain kasvavan, mikä ikääntyvät väestön maassa herättää aiheellisia kysymyksiä. Olivier Blanchardiin viitaten julkisen velan pyörittäminen eteenpäin on mahdollista ainakin nykyisillä koroilla, mutta julkinen velka kuitenkin aiheuttaa syrjäytysvaikutuksen yksityisiin investointeihin. Odotan kiinnostuksella työllisyyteen pureutuvien työryhmien tuloksia. Sen perusteella, mitä alan tutkimus antaa aihetta ajatella, hallitus tulee pettymään tavoitteessaan nostaa työllisyysaste 75 %:iin. Avointen työpaikkojen runsaus ja korkea samanaikainen työttömyys viittaa siihen, että JATKUU SEURAAVASSA VASTAUKSESSANäytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Ohto KanninenPalkansaajien tutkimuslaitosEpävarma5Nyt luultavasti voitaisiin elvyttää taloutta jonkun verran menemättä inflaatiotavoitteen yli. Euroalueella on saavutettu inflaatiotavoite viimeksi noin vuonna 2013. Elvytystä kannattaisi harrastaa joko koordinoidusti muiden euromaiden kanssa tai sitten järjestää finanssipoliittinen vastuu keskitetysti euromaiden kesken. Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Seppo KariVATTEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Antti KauhanenElinkeinoelämän tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluEri mieltä4Linja vaikuttaa myötäsykliseltä.Profiili ja vastaukset
Karlo KaukoSuomen PankkiEri mieltä8Profiili ja vastaukset
Ilkka KiemaPalkansaaajien tutkimuslaitosSamaa mieltä4Profiili ja vastaukset
Juha KilponenSuomen PankkiEri mieltä6Profiili ja vastaukset
Jarmo KontulainenSuomen PankkiEri mieltä9Budjetissa ei kiinnitetä riittävästi huomiota Suomen julkisen talouden pitkän aikavälin velkakestävyyteen.Profiili ja vastaukset
Iikka KorhonenSuomen PankkiEpävarmaProfiili ja vastaukset
Tuomas KosonenPalkansaajien tutkimuslaitosEri mieltä10Valtion budjetti on sidottu epärealistisen korkeaan talouskasvutavoitteeseen, johon liittyy korkea työllisyys. Budjetin saisi tasapainoon joko ottamalla lisää velkaa (mikä ei ole pitkällä aikavälillä kestävää), leikkaamalla menoja tai korottamallla tuloja, eli veroja. Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Klaus Kulttihelsingin yliopistoEri mieltä10Profiili ja vastaukset
Timo KuosmanenAalto yliopiston kauppakorkeakouluVahvasti samaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Tomi KyyräValtion taloudellinen tutkimuskeskusEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Teemu LyytikäinenValtion taloudellinen tutkimuskeskusEri mieltäFinanssipolitiikka on elvyttävää, vaikka suhdannetilanne arvioidaan neutraaliksi ja menoissa on kasvupaineita. Kts talouspolitiikan arviointineuvoston lausunto: https://www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi/wordpress/wp-content/uploads/2019/10/Valtiovarainvaliokunnalle_20191018.pdf Profiili ja vastaukset
Mika MailirantaEtla / Jyväskylän yliopistoEri mieltä7Profiili ja vastaukset
Niku MäättänenEtlaEri mieltä6Minusta linja on turhan kevyt ottaen huomioon kuinka hyvä suhdannetilanne Suomessa nyt on. Profiili ja vastaukset
Tapio PalokangasHelsingin yliopistoEri mieltä6Liikaa alijäämäinenProfiili ja vastaukset
Matti PohjolaAalto-yliopisto kauppakorkeakouluSamaa mieltä8Matalasuhdanteessa elvyttäminen on järkevää finanssipolitiikkaa.Profiili ja vastaukset
Olli-Pekka RuuskanenPellervon taloustutkimusSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Hannu SalonenTurun yliopistoEpävarma5Profiili ja vastaukset
Rune StenbackaSvenska handelshögskolanSamaa mieltä4Profiili ja vastaukset
Juha TervalaHelsingin yliopistoVahvasti eri mieltä7Profiili ja vastaukset
Marko TerviöAalto-yliopistoEpävarma2Profiili ja vastaukset
Janne TukiainenTurun yliopistoSamaa mieltä3Profiili ja vastaukset
Roope UusitaloHelsingin yliopistoEri mieltä7Profiili ja vastaukset
Jutta ViinikainenJyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluEri mieltä3Profiili ja vastaukset
Jouko VilmunenTurun yliopisto/kauppakorkeakouluEri mieltä7Vastasyklisyys on liiaksi etupainotteinen. Riskinä on, että alijäämästä ainakin osa muodostuu rakenteelliseksi. Nyt finanssipolitiikan suhdanneaktiivisuutta pitäisi vaimentaa ja keskittyä toimenpiteisiin, joilla tuetaan työllisyysasteen nostamista ja julkisen talouden kestävyyttä. Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Juuso VälimäkiAalto yliopiston kauppakorkeakouluSamaa mieltäProfiili ja vastaukset