Neljännes (24 %) ekonomisteista katsoo, että valtionvelkaa olisi järkevää kasvattaa suhteessa BKT:een, koska korot pysyvät alhaalla vielä pitkään. Enemmistö (57 %) suhtautuu kuitenkin velan lisäämiseen torjuvasti. Kommenteissaan ekonomistit painottavat, että lisävelan järkevyys riippuu paitsi suhdannetilanteesta, myös siitä, käytetäänkö sitä juokseviin menoihin vai tulevia verotuloja kasvattaviin investointeihin.

Kysymys: Suomen valtionvelan kasvu suhteessa BKT:een on nykytilanteessa järkevää, koska korkotaso tulee pysymään hyvin alhaisena vielä pitkään.

VastaajaYliopisto/tutkimuslaitosVastausVarmuusKommenttiProfiili ja vastaukset
Petri BöckermanTurun kauppakorkeakoulu / Palkansaajien tutkimuslaitosSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Essi EerolaVATTEpävarma5Järkevyyden arvioinnissa lienee oleellista on se, millä tavalla lisävelanotto hyödynnetään. Profiili ja vastaukset
Mika HaapanenJyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluEri mieltä4Vastaus riippuu mm. siitä, miten tuottavasti lisävelka sijoitetaan (esim. koulutusinvestointiin voitaisiin panostaa enemmän).Profiili ja vastaukset
Seppo HonkapohjaAalto Yliopiston KKKEri mieltäProfiili ja vastaukset
Ari HyytinenHankenEi mielipidettä10Profiili ja vastaukset
Esa JokivuolleSuomen PankkiEri mieltä7Profiili ja vastaukset
John M. JuseliusSuomen Pankki Eri mieltäProfiili ja vastaukset
Markus JänttiTukholman yliopistoSamaa mieltä8Profiili ja vastaukset
Aki KangasharjuElinkeinoelämän tutkimuslaitosVahvasti eri mieltä10Suomelle velkaantuminen on yhtä vaarallista kuin korkeammankin korkotason aikana, koska nolla-korkojen maailma ei ole ikuinen. Lisäksi Suomen velka on lähes kokonaan ulkomailla eikä Suomella ole omaa keskuspankkia ja valuuttaa, jotka lievittäisivät korkean velan riskejä.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Vesa KanniainenHelsingin yliopistoSamaa mieltä9Profiili ja vastaukset
Ohto KanninenPalkansaajien tutkimuslaitosEpävarma6Euroalueella ei kannata antaa velkasuhteen nousta yli keskeisten euromaiden tason. Kreikka on tästä varoittava esimerkki. Pientä pelivaraa kullakin jäsenmaalla on elvyyttää ja se kannattaa, jos jossakin jäsenmaassa suhdanne laahaa omassa tahdissaan. Yhteisen laskusuhdanteen aikanana kannattaisi elvyttää keskitetysti tai koordinoidusti.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Seppo KariVATTEpävarmaProfiili ja vastaukset
Antti KauhanenElinkeinoelämän tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluEri mieltä4Olisi hyvä varautua tulevaisuuden elvytystarpeisiin.Profiili ja vastaukset
Karlo KaukoSuomen PankkiEri mieltäProfiili ja vastaukset
Ilkka KiemaPalkansaaajien tutkimuslaitosSamaa mieltä6Profiili ja vastaukset
Juha KilponenSuomen PankkiEri mieltä6Profiili ja vastaukset
Jarmo KontulainenSuomen PankkiEri mieltä9Kysymys on riskibalanssista: mitä enemmän velkaa sitä voimakkaammin korkojen nousu alkaa jarruttamaan finanssipolitiikan pelivaraa ja mahdollisuuksia. Ja toiseksi: hyvinä aikoina kannattaa pienentää velkaa tai lisätä muulla tavoin puskureita suhdannekäänteen varalta. Spekulaatioiden tulevasta korkotasosta ei pitäisi korvata järkevää huolenpitoa julkisesta taloudesta.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Iikka KorhonenSuomen PankkiEri mieltä6Vaikka korkotaso on alhainen, Suomen kestävyysvaje vain kasvaa tulevina vuosina etenkin demografian takia. Tämän takia velkasuhteen kasvattaminen nyt lisää julkisen talouden riskejä.Profiili ja vastaukset
Tuomas KosonenPalkansaajien tutkimuslaitosEri mieltä8Valtion velan alhainen korko voi puolustaa sitä, että lyhytaikaisesti otetaan velkaa johonkin hyvin perusteltuun, esim investointi, tavoitteeseen. Mutta pysyvästi liian korkea velanotto johtaa ongelmiin, kuten korkeisiin velan korkoihin. Parempi tasapainottaa julkisen sektorin budjetti muulla keinoin.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Klaus Kulttihelsingin yliopistoEri mieltä10Profiili ja vastaukset
Timo KuosmanenAalto yliopiston kauppakorkeakouluSamaa mieltä7Näkisin että nykytilanteessa velka suhteessa BKT:een voi tilapäisesti ja maltillisesti kasvaa ilman että sillä olisi merkittävää vaikutusta valtionvelan korkoon. Profiili ja vastaukset
Tomi KyyräValtion taloudellinen tutkimuskeskusEpävarma3Yleishyödylliset julkiset investoinnit nollakorkojen ja hidastuvan kansainvälisen talouskasvun aikana olisivat perusteltuja. Vähemmän perusteltua on syömävelan ottaminen ilman akuuttia elvytystarvetta tilanteessa, jossa huoltosuhde on heikkenemässä.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Teemu LyytikäinenValtion taloudellinen tutkimuskeskusEri mieltäProfiili ja vastaukset
Mika MailirantaEtla / Jyväskylän yliopistoEri mieltä7Profiili ja vastaukset
Niku MäättänenEtlaEri mieltä5Tämän hetkisen korkotason vallitessa nykyinen valtionvelka ei ole iso ongelma. Velkaa voisi ottaa lisääkin, jos lisävelalla rahoitettaisiin investointeja, jotka varmasti kasvattavat verotuloja tulevaisuudessa. Väestön ikääntymisen takia velka suhteessa BKT:hen näyttää kuitenkin nykyisellä politiikalla olevan kasvussa myös pidemmän päälle. Kasvava velkasuhde johtaa jossakin vaiheessa valtionlainoista maksettavien korkojen nousuun. Siksi valtionvelan kasvu nykyisessä hyvässä suhdannetilanteessa ei minusta vaikuta kestävältä politiikalta. Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Tapio PalokangasHelsingin yliopistoEri mieltä6Koska korkokehitystä on mahdotonta ennustaa pitemmäksi aikaa, strategiaa ei voi perustaa sen varaan.Profiili ja vastaukset
Matti PohjolaAalto-yliopisto kauppakorkeakouluEpävarma8Vastaus riippuu siitä, mihin velka käytetään. Velkasuhteen kasvattaminen on järkevää, jos velalla rahoitetaan talouskasvua edistäviä investointeja. Profiili ja vastaukset
Olli-Pekka RuuskanenPellervon taloustutkimusSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Hannu SalonenTurun yliopistoEpävarma5Profiili ja vastaukset
Rune StenbackaSvenska handelshögskolanSamaa mieltä4Profiili ja vastaukset
Juha TervalaHelsingin yliopistoEri mieltä4On yleinen väärinkäsitys, että korkojen laskeminen olisi hyvä asia Suomen julkiselle sektorille. Korkojen laskeminen on hyvä asia maille, joilla on julkista nettovelkaa. Suomella on kuitenkin julkista nettovarallisuutta. Julkisten eläkerahastojen korkotuotot laskevat matalien korkojen takia enemmän kuin julkisten sektorin korkomenot alenevat. Näin matalien korkojen aika ei ole Suomen julkisen talouden etu. Tämän sanottua on syytä tiedosta, että valtionvelan kasvu negatiivisen korkotason aikana ei ole kovin paha asia, kunhan julkisen sektorin nettovarallisuus ei laske.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Marko TerviöAalto-yliopistoEri mieltä3Profiili ja vastaukset
Janne TukiainenTurun yliopistoSamaa mieltä5Profiili ja vastaukset
Roope UusitaloHelsingin yliopistoEri mieltä8Profiili ja vastaukset
Jutta ViinikainenJyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluEri mieltä3Profiili ja vastaukset
Jouko VilmunenTurun yliopisto/kauppakorkeakouluEri mieltä6Matala vallitseva korkotaso ei tarkoita sitä, että korkotaso säilyy matalana velan koko juoksuajan. Toisaalta, voidaan miettiä korkokäyrällä ratsastamisen mielekkyyttä.Profiili ja vastaukset
Juuso VälimäkiAalto yliopiston kauppakorkeakouluSamaa mieltäProfiili ja vastaukset