Niin sanottu pohjoismaisen työnhaun malli on tehokas keino työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien vähentämiseksi.

Tervetuloa ekonomistikoneeseen!

Suomalainen ekonomistipaneeli selvittää, mitä suomalaiset taloustieteilijät ajattelevat talouden tärkeistä aiheista. Panelisteille esitetyt kysymykset pureutuvat sekä talouspolitiikan ajankohtaisiin aiheisiin että taloustieteen klassisiin kysymyksiin.

Jokaiseen kysymykseen kaksi vastausta
Ekonomistikoneessa panelistit ottavat kantaa väittämämuodossa esitettyihin kysymyksiin 5-portaisella asteikolla. Jokaisen vastauksen kohdalla he myös arvioivat mielipiteensä varmuutta asteikolla 1-10. Lisäksi panelistit voivat halutessaan täydentää vastaustaan kommentilla.
Painotetut vastaukset antavat kokonaiskuvan
Varmuusarvioilla painotetut vastaukset tarjoavat tarkimman kuvan ekonomistikunnan mielipiteistä. Panelistien kantojen lisäksi ne sisältävät arviot myös mielipiteiden varmuudesta, joka yleensä pohjaa käsitykseen tutkimuskirjallisuuden asiasta tarjoaman näytön määrästä ja vahvuudesta.

Painotetut vastaukset lasketaan kertomalla tietyn vastausvaihtoehdon valinneiden määrä heidän keskimääräisellä varmuudellaan ja jakamalla näin saatu luku kaikkien kysymykseen kantaa ottaneiden yhteenlasketulla varmuudella.

Esimerkki:
Samaa mieltä: 15 vastaajaa
Näiden (15 vastaajan) keskimääräinen varmuus: 5,2
Kaikkien kysymykseen kantaa ottaneiden antamien varmuuksien summa: 196

Samaa mieltä olevien painotettu osuus jakaumasta:
(15 x 5,2)/196=0,39795918 eli 40%

Painotetuissa vastausjakaumissa vastaajien määrä (n) on painottamattomia pienempi, koska vain sekä mielipiteensä että sen varmuuden ilmaisseiden vastaukset voidaan huomioida laskennassa.

Kaksi syytä, miksi ekonomisti ei aina ota kantaa
Vastausvaihtoehdoista ”Epävarma” tarkoittaa, että panelisti on perehtynyt kysyttyyn asiaan, muttei voi ottaa siihen kantaa olemassa olevan evidenssin valossa. ”Ei mielipidettä” tarkoittaa, ettei panelisti ole perehtynyt asiaan riittävässä määrin tai ei muusta syystä halua kommentoida sitä.

Luontokadon hillitsemiseksi ei ole yhtä oikeaa tapaa

Vain kuudesosa (17 %) ekonomistipaneelin jäsenistä katsoo, että luontokatoa olisi tehokkaampaa hillitä alueen lajiston arvosta riippuvilla maankäyttömaksuilla kuin valtion asettamilla määrärajoituksilla (esim. Natura-alueet). Yhtä suuri osuus (17 %) on eri mieltä ja...

lue lisää

Investointien luontovaikutuksia pitäisi arvottaa paremmin

Kolme neljästä (74 %) taloustieteilijästä katsoo, että suurilta investointihankkeilta tulisi edellyttää yhteiskunnallista kustannus-hyötyanalyysia, jonka taloudellisissa vaikutusarvioinneissa arvotetaan myös luontovaikutukset. Toista mieltä asiasta on vain kahdeksan...

lue lisää

Kiinteistöverot eivät nosta asuntojen hintoja

Neljäsosa (25 %) taloustieteilijöistä katsoo, että kiinteistöverot nostavat asuntojen hintoja. Lähes kaksi kolmasosaa (63 %) on asiasta kuitenkin eri mieltä ja noin joka kymmenes (12 %) on kannastaan epävarma.  Kommenteissaan ekonomistit katsovat, että kiinteistöverot...

lue lisää

Kansalaisen ekonomistikone

Mitä mieltä sinä olet talouden tärkeistä kysymyksistä?
Klikkaa itsesi tästä ekonomistikoneeseen ja testaa kantasi.

Etsi ekonomistia

Ehdota kysymystä

Mitä toivot kysyttäväksi suomalaiselta ekonomistipaneelilta? Muotoile
kysymysehdotuksesi väittämäksi, jonka kanssa voi olla joko samaa tai eri
mieltä.

Ehdota kysymystä:

Ekonomistikone sosiaalisessa mediassa

Vain kolmannes taloustieteilijöistä katsoo pohjoismaisen työnhaun mallin vähentävän kohtaanto-ongelmia
https://bit.ly/3wW6GUN
#Taloustieteilijä #Pohjoismaalainen #Työnhaku #Malli #KohtaantoOngelma
@Vastuullisuus @ekonomistikone

Viikon kolmas uusi kysymys.

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston sitominen suhdanteeseen olisi järkevää

http://www.ekonomistikone.fi/ansiosidonnaisen-tyottomyysturvan-keston-sitominen-suhdanteeseen-olisi-jarkevaa/

Näytä lisää

Ekonomistikone mediassa