Suomen kansantalous ei kestäisi nelipäiväistä työviikkoa
Vain harva (3 %) ekonomisti uskoo, että työn tuottavuuden kasvun myötä työviikko voidaan tulevan neljännesvuosisadan aikana lyhentää nelipäiväiseksi ilman, että se runnoisi taloutta. Enemmistö (70 %) on asiasta eri mieltä. Epävarmoja on noin kolme kymmenestä (28 %)....
Työn tuottavuuden kasvu mahdollistaa työajan lyhentämisen nelipäiväiseksi seuraavan 25 vuoden aikana niin, ettei tästä aiheudu merkittäviä kansantaloudellisia vaikeuksia.
Tervetuloa ekonomistikoneeseen!
Suomalainen ekonomistipaneeli selvittää, mitä suomalaiset taloustieteilijät ajattelevat talouden tärkeistä aiheista. Panelisteille esitetyt kysymykset pureutuvat sekä talouspolitiikan ajankohtaisiin aiheisiin että taloustieteen klassisiin kysymyksiin.
Jokaiseen kysymykseen kaksi vastausta
Painotetut vastaukset antavat kokonaiskuvan
Varmuusarvioilla painotetut vastaukset tarjoavat tarkimman kuvan ekonomistikunnan mielipiteistä. Panelistien kantojen lisäksi ne sisältävät arviot myös mielipiteiden varmuudesta, joka yleensä pohjaa käsitykseen tutkimuskirjallisuuden asiasta tarjoaman näytön määrästä ja vahvuudesta.
Painotetut vastaukset lasketaan kertomalla tietyn vastausvaihtoehdon valinneiden määrä heidän keskimääräisellä varmuudellaan ja jakamalla näin saatu luku kaikkien kysymykseen kantaa ottaneiden yhteenlasketulla varmuudella.
Esimerkki:
Samaa mieltä: 15 vastaajaa
Näiden (15 vastaajan) keskimääräinen varmuus: 5,2
Kaikkien kysymykseen kantaa ottaneiden antamien varmuuksien summa: 196
Samaa mieltä olevien painotettu osuus jakaumasta:
(15 x 5,2)/196=0,39795918 eli 40%
Painotetuissa vastausjakaumissa vastaajien määrä (n) on painottamattomia pienempi, koska vain sekä mielipiteensä että sen varmuuden ilmaisseiden vastaukset voidaan huomioida laskennassa.
Kaksi syytä, miksi ekonomisti ei aina ota kantaa
Suomen kansantalous ei kestäisi nelipäiväistä työviikkoa
Vain harva (3 %) ekonomisti uskoo, että työn tuottavuuden kasvun myötä työviikko voidaan tulevan neljännesvuosisadan aikana lyhentää nelipäiväiseksi ilman, että se runnoisi taloutta. Enemmistö (70 %) on asiasta eri mieltä. Epävarmoja on noin kolme kymmenestä (28 %)....
lue lisääHyvinvointi voisi notkahtaa, jos työviikkoa lyhennettäisiin
Vähemmistö (15 %) taloustieteilijöistä uskoo, että, työviikon lyhentyminen nelipäiväiseksi tulevien vuosikymmenien aikana olisi kansalaisten hyvinvoinnin kannalta järkevä tavoite. Enemmistö (56 %) torjuu väittämän. Kommenteissaan ekonomistit toteavat, että vapaa-ajan...
lue lisääJos taantuma iskee, enemmistö ekonomisteista turvautuisi elvytykseen
Vain vähemmistö (9 %) ekonomisteista lähtisi taantuman sattuessa sopeuttamaan julkista taloutta leikkausten kautta. Selvä enemmistö, lähes kolme neljästä (73 %) antaisi julkisten menojen kasvaa matalasuhdanteessa. Kommentit tuovat esiin selviä painotuseroja...
lue lisääEpävarmuus sopivasta finanssipolitiikan linjasta on laajaa
Vain viidesosa ekonomisteista (19 %) pitää Antti Rinteen hallituksen ohjelman finanssipoliittista linjaa suhdannetilanteeseen sopivana. Toista mieltä on hieman suurempi joukko (28 %), josta useimmat pitävät hallitusohjelman linjaa liian löysänä. Epävarmuus sopivasta...
lue lisääValtion omaisuuden myynti ei ole talouspolitiikan ihmekeino
Neljännes ekonomisteista (25 %) katsoo, että valtion kannattaisi myydä omaisuuttaan kasvun edistämiseksi tehtävien panostusten rahoittamiseksi. Yli kolmannes ekonomisteista on kuitenkin eri mieltä ja osapuilleen yhtä moni (39 %) epävarma tai vailla mielipidettä....
lue lisääJos työllisyys ei kohene, edessä voivat olla leikkaukset
Enemmistö (58 %) taloustieteilijästä katsoo, että julkisen talouden leikkaukset voivat tulla ajankohtaisiksi, mikäli työnsä aloittanut hallitus ei onnistu kohottamaan työllisyyttä. Kommenteissaan ekonomistit painottavat työllisyysasteen merkitystä julkisen talouden...
lue lisääKestävän kehityksen arvonlisävero jakaa mielipiteitä
Noin neljä kymmenestä (37 %) taloustieteilijästä katsoo, että arvonlisäverotusta olisi järkevää muuttaa siten, että yleistä arvonlisäverokantaa laskettaisiin ja sen päälle lisättäisiin kunkin tuotteen päästöjen mukaan määräytyvä erillinen päästövero. Eri mieltä...
lue lisääKilpailupolitiikkaan tarvitaan lisää tehoja
Valtaenemmistö ekonomistista (86 %) katsoo, että kilpailupolitiikassa pitäisi panostaa enemmän siihen, että yrityskaupat tai kartellit eivät haittaisi kilpailua Suomessa. Eri mieltä ei ole kukaan, mutta noin kymmenesosa taloustieteilijöistä ilmoittaa olevansa asiasta...
lue lisääSopimukseton Brexit kolhisi Suomen talouskasvua
Noin joka toinen (49 %) taloustieteilijä katsoo, että Ison-Britannian putoamisella ulos EU:sta ilman sopimusta olisi merkittävä kielteinen vaikutus Suomen tulevien vuosien talouskasvuun. Eri mieltä asiasta on 14 prosenttia ja lähes neljä kymmenestä (37 %) on Brexitin...
lue lisääYhteisöveron korotus kävisi duunarinkin kukkarolle
Reilut neljä kymmenestä ekonomistista (44 %) arvelee, että yhteisöveron korotuksella olisi Suomessa työntekijöiden palkkatasoa alentava vaikutus. Eri mieltä on paljon harvempi (14 %) mutta varsin moni on asiasta epävarma (28 %) tai vailla mielipidettä (14 %)....
lue lisääKansalaisen ekonomistikone
Mitä mieltä sinä olet talouden tärkeistä kysymyksistä?
Klikkaa itsesi tästä ekonomistikoneeseen ja testaa kantasi.
Etsi ekonomistia
Ehdota kysymystä
Mitä toivot kysyttäväksi suomalaiselta ekonomistipaneelilta? Muotoile
kysymysehdotuksesi väittämäksi, jonka kanssa voi olla joko samaa tai eri
mieltä.
Ehdota kysymystä:
Ekonomistikone sosiaalisessa mediassa
Viikon toinen uusi kysymys! Hyvinvointi voisi notkahtaa, jos työviikkoa lyhennettäisiin https://t.co/sylxFKtaxk Suomen kansantalous ei kestäisi nelipäiväistä työviikkoa sanovat ekonomistit. Vain 3% heistä on sitä mieltä, että työn tuottavuus riittäisi lyhentämään työviikkoa näin.
#työ #työllisyys #työaika #talous #ekonomistikone https://t.co/i8ZiftzmsL
Ekonomistikone mediassa
Kainuun Sanomat: Näkökulma: EKP:n pääjohtajan tehtävää haluavat kaikki maat – mutta suomalaisekonomisteille kansallisuudella ei ole väliä, vaan rahapoliittisella linjalla
Suomalaisten mahdollisuudet riippuvat siitä, onko heistä kompromissiehdokkaaksi EU-johtopaikkojen jaossa. Erkki Liikasta ja Olli Rehniä pidetään kuitenkin pätevinä...
Verkkouutiset: Ekonomistit pitävät EKP:n johtajan itsenäisyyttä hyvänä
Vain neljännes suomalaisista taloustuntijoista arvioi, että suomalainen EKP:n pääjohtaja olisi hyödyllinen Suomelle.
Talouselämä: Enemmistö ekonomisteista katsoo pienyrityspotkujen helpottamisen parantavan tuottavuutta, mutta aktiivimalli onkin eri juttu
Ekonomistikoneen vastaajat peukuttavat irtosanomisten helpottamista pienyrityksissä, mutta aktiivimallin tehosta vallitsee laaja epävarmuus....
Taloussanomat: Kysely: Yli puolet ekonomisteista uskoo irtisanomisen helpottamisen lisäävän tuottavuutta
Irtisanomisen helpottamisen vaikutus työllisyyteen on ekonomistien näkemyksen mukaan hieman epävarmempi kuin sen vaikutus tuottavuuteen.
Helsingin Sanomat: Mitä tapahtuu, jos irtisanomisten helpottaminen toteutetaan? Kysely asiantuntijoille antoi yhden selvän vastauksen ja jätti paljon avoimeksi
Enemmistö eli liki 60 prosenttia Ekonomistikoneen kyselyyn vastanneista taloustieteilijöistä katsoo, että irtisanomisen helpotus lisäisi yritysten tuottavuutta.
Taloussanomat: Ulkomaisen työvoiman tarveharkinnalle tyrmäys taloustieteilijöiltä
Tarveharkinta jakaa Suomen poliittista kenttää, mutta ekonomisteilla on yhtenäisempi kanta.
Turun Sanomat: Taloustieteilijöiden enemmistö: Ulkomaisen työvoiman tarveharkinnasta kannattaisi luopua
Niin hallitus kuin työmarkkinajärjestötkin ovat jakautuneet tarveharkinnan tiimoilta.
Kaleva: Ulkomaisen työvoiman tarveharkinnalle tyrmäys taloustieteilijöiltä
Neljä viidestä taloustieteilijästä on sitä mieltä, että tarveharkinta pitäisi poistaa ulkomaisen työvoiman palkkaamisesta, kertovat Ekonomistikoneen uudet...
Verkkouutiset: Työvoiman tarveharkinnan poistamiselle vahvaa tukea
Nykylain nojalla viranomaisten on ensin selvitettävä työvoiman saatavuus Suomessa ja muualla EU:ssa.
Länsiväylä: Taloustutkijat: Ulkomaisen työvoiman päästävä Suomeen ilman tarveharkintaa – ”On vaikea ymmärtää, miksi pitäisi kohdella eri tavoin”
Selkeä enemmistö taloustieteilijöistä on sitä mieltä, että ulkomaisen työvoiman tarveharkinta tulisi poistaa.