Ekonomistit erimielisiä minimipalkkalain tarpeesta
Vajaa kolmannes (31 %) ekonomisteista on sitä mieltä, että Suomeen on syytä säätää minimipalkkalaki, mikäli useampi ala irtautuu metsäteollisuuden tapaan liittokohtaisesta työehtosopimusmenettelystä. Toista mieltä on hieman harvempi (29 %). Suurin osuus (36 %) on...
Suomeen on syytä säätää minimipalkkalaki, mikäli useampi ala irtautuu metsäteollisuuden tapaan liittokohtaisesta työehtosopimusmenettelystä.
Tervetuloa ekonomistikoneeseen!
Suomalainen ekonomistipaneeli selvittää, mitä suomalaiset taloustieteilijät ajattelevat talouden tärkeistä aiheista. Panelisteille esitetyt kysymykset pureutuvat sekä talouspolitiikan ajankohtaisiin aiheisiin että taloustieteen klassisiin kysymyksiin.
Jokaiseen kysymykseen kaksi vastausta
Painotetut vastaukset antavat kokonaiskuvan
Painotetut vastaukset lasketaan kertomalla tietyn vastausvaihtoehdon valinneiden määrä heidän keskimääräisellä varmuudellaan ja jakamalla näin saatu luku kaikkien kysymykseen kantaa ottaneiden yhteenlasketulla varmuudella.
Esimerkki:
Samaa mieltä: 15 vastaajaa
Näiden (15 vastaajan) keskimääräinen varmuus: 5,2
Kaikkien kysymykseen kantaa ottaneiden antamien varmuuksien summa: 196
Samaa mieltä olevien painotettu osuus jakaumasta:
(15 x 5,2)/196=0,39795918 eli 40%
Painotetuissa vastausjakaumissa vastaajien määrä (n) on painottamattomia pienempi, koska vain sekä mielipiteensä että sen varmuuden ilmaisseiden vastaukset voidaan huomioida laskennassa.
Kaksi syytä, miksi ekonomisti ei aina ota kantaa
Sote-rahoitusmallin tarkoituksenmukaisuus jakaa mielipiteet
Viidennes (21 %) ekonomista pitää Marinin hallituksen sote-uudistukseen sisältyvää rahoitusmallia tarkoituksenmukaisena. Eri mieltä on noin yhtä moni (22 %). Suurin osa taloustieteilijöistä on kuitenkin kannastaan epävarma (31 %) tai vailla mielipidettä (26 %)....
Ekonomistit erimielisiä minimipalkkalain tarpeesta
Vajaa kolmannes (31 %) ekonomisteista on sitä mieltä, että Suomeen on syytä säätää minimipalkkalaki, mikäli useampi ala irtautuu metsäteollisuuden tapaan liittokohtaisesta työehtosopimusmenettelystä. Toista mieltä on hieman harvempi (29 %). Suurin osuus (36 %) on...
Taloustieteilijät skeptisiä koronan vaikutuksista tuottavuuteen
Vain kolme kymmenestä (29 %) ekonomistista uskoo, että koronakriisin seurauksena taloudessa syntyy digitalisaation vauhdittama tuottavuusharppaus. Eri mieltä on kolmasosa (32 %) ja hieman useampi (36 %) on asiasta epävarma. Kommenteissaan ekonomistit toteavat, että...
Ekonomistit torjuvat ajatuksen työajan lyhentämisestä sääntelyn keinoin
Vain seitsemän prosenttia ekonomisteista pitää päivittäisen säännöllisen työajan lyhentämistä lainsäädännöllä ja yleissitovilla työehtosopimuksilla hyvänä tapana ohjata työaikojen kehitystä Suomessa. Toista mieltä on selvä enemmistö (70 %) ja vajaa neljäsosa (23 %) on...
Lisätalousarvion toimenpidekokonaisuuden ajoitus pääosin kohdillaan
Hieman yli puolet (53 %) ekonomisteista katsoo, että hallituksen lisäbudjetin yhteydessä esittämä 5,5 miljardin euron toimenpidekokonaisuus on ajoitettu talouden elpymisen kannalta oikein. Toista mieltä on neljännes (24 %) ja osapuilleen yhtä moni (23 %) on kannastaan...
Puolet ekonomisteista pitää lisäbudjetin toimenpidepaketin kokoa sopivana
Noin joka toinen (49 %) ekonomisteista pitää hallituksen lisätalousarvion yhteydessä esittämää 5,5 miljardin euron toimenpidekokonaisuutta oikein mitoitettuna. Toista mieltä on selvä viidesosa (19 %) ja kolmannes (33 %) on kannastaan epävarma tai vailla mielipidettä....
Koronalisäbudjetin paketti on oikeansuuntainen mutta rönsyilee liikaa
Kolmasosa (34 %) ekonomistipaneelin jäsenistä katsoo, että hallituksen lisätalousarvion yhteydessä esittämä 5,5 miljardin euron toimenpidekokonaisuus kohdistuu talouden elpymisen kannalta tarkoituksenmukaisesti. Toista mieltä on kuudesosa (16 %) mutta huomattavan moni...
Koronakriisi ei merkitse paluuta tiukasti säänneltyyn talousjärjestelmään
Vain kymmenen prosenttia ekonomisteista katsoo, että koronakriisi veisi Suomen pitkäksi aikaa huomattavasti interventionalistisempaan talouspolitiikkaan, jossa kilpailun ja markkinamekanismien roolia vähennettäisiin ja sääntelytoimia lisättäisiin merkittävästi. Toista...
Epävarmuus talouden nopeasta elpymisestä on suurta
Vain vajaa viidesosa (17 %) ekonomistipaneelin jäsenistä uskoo, että koronakriisin aiheuttama taantuma seuraa V-käyrää, jossa talouden pudotusta seuraa nopea palautuminen. Toista mieltä on melkein joka toinen (47 %) ja lisäksi huomattavan moni (37 %) on asiasta...
Koronakriisi vie pohjan hallitusohjelman keskeisiltä taloustavoitteilta
Vain yhdeksän prosenttia ekonomisteista katsoo, hallituksen tulisi koronavirusepidemiasta huolimatta pitää kiinni itselleen aiemmin asettamista työllisyyttä ja julkisen talouden tasapainottamista koskevista tavoitteista. Toista mieltä on selvä enemmistö (65 %) ja...
Kansalaisen ekonomistikone
Klikkaa itsesi tästä ekonomistikoneeseen ja testaa kantasi.
Etsi ekonomistia
Ehdota kysymystä
kysymysehdotuksesi väittämäksi, jonka kanssa voi olla joko samaa tai eri
mieltä.
Ehdota kysymystä:
Ekonomistikone sosiaalisessa mediassa
Näytä lisää
Ekonomistikone mediassa
Kansan Uutiset: Ekonomistit hyvin erimielisiä minimipalkan tarpeesta
Minimipalkalla voi ekonomistien mukaan olla myös kielteisiä työllisyysvaikutuksia.
Talouselämä: Talousviisailta täysi tyrmäys: Työaikaa ei pidä lyhentää lakeja säätämällä
Yksikään vastaaja ei ollut Ekonomistikoneen kyselyssä kannattanut vahvasti työajan lyhentämistä lailla.
Ilta-Sanomat: Ekonomistikone: Iso osa ekonomisteista epävarmoja lisätalousarvion kohdentumisesta
Ekonomistien mielestä paketissa on paljon hyvää, mutta he kyseenalaistavat muun muassa sellaisia menolisäyksiä, joilla ei ole välitöntä yhteyttä koronaviruskriisin vaikutusten hoitoon tai kriisistä toipumiseen.
Verkkouutiset: Ekonomistit: Eläkeputken poisto lisäisi työllisyyttä
Pelkkä eläkeputken olemassaolo saattaa lisätä ikääntyneiden irtisanomisia.
MTV: Ruuhkamaksujen vaikutuksista uusi arvio – vähentäisivät tehokkaasti liikenteen haittoja, katsoo ekonomistijoukko
Joukko taloustieteilijöitä on sitä mieltä, että ruuhkamaksut olisivat tehokkaita vähentämään liikenteen haittoja.
Ilta-Sanomat: Ekonomistit: Ruuhkamaksut vähentäisivät tehokkaasti liikenteen haittoja
Joukko taloustieteilijöitä on sitä mieltä, että ruuhkamaksut olisivat tehokkaita vähentämään liikenteen haittoja. Näkemykset käyvät ilmi Ekonomistikoneesta, johon vastasi yli 40 taloustieteilijää.
Tekniikka & Talous: 69 % suomalaisista taloustieteilijöistä uskoo talouskasvun mahdollisuuteen ilman luonnonvarojen lisääntyvää käyttöä ja kulutuksen kasvua – 12 % eri mieltä
Vastaajien mukaan talouskasvu voi olla myös aineetonta, mutta teknologisella kehityksellä on iso merkitys.
Kainuun Sanomat: Näkökulma: EKP:n pääjohtajan tehtävää haluavat kaikki maat – mutta suomalaisekonomisteille kansallisuudella ei ole väliä, vaan rahapoliittisella linjalla
Suomalaisten mahdollisuudet riippuvat siitä, onko heistä kompromissiehdokkaaksi EU-johtopaikkojen jaossa. Erkki Liikasta ja Olli Rehniä pidetään kuitenkin pätevinä tehtävään.
Verkkouutiset: Ekonomistit pitävät EKP:n johtajan itsenäisyyttä hyvänä
Vain neljännes suomalaisista taloustuntijoista arvioi, että suomalainen EKP:n pääjohtaja olisi hyödyllinen Suomelle.
Talouselämä: Enemmistö ekonomisteista katsoo pienyrityspotkujen helpottamisen parantavan tuottavuutta, mutta aktiivimalli onkin eri juttu
Ekonomistikoneen vastaajat peukuttavat irtosanomisten helpottamista pienyrityksissä, mutta aktiivimallin tehosta vallitsee laaja epävarmuus.