TIEDOTE. Peräti 79 prosenttia taloustieteilijöistä katsoo, että Suomen liittymisellä Natoon olisi enemmän myönteisiä kuin kielteisiä vaikutuksia Suomen kansantalouteen. Väitettä ei torju yksikään ekonomisti. 58 prosenttia ekonomisteista pitää Venäjän öljyn tuontitulleja tuontikieltoja parempana. Ekonomistikone selvittää ekonomistien kantoja ajankohtaisiin talouden kysymyksiin.
Peräti 79 prosenttia taloustieteilijöistä katsoo, että Suomen liittymisellä Natoon olisi enemmän myönteisiä kuin kielteisiä vaikutuksia Suomen kansantalouteen. Väitettä ei torju yksikään ekonomisti, mutta 16 prosenttia on kannastaan epävarma ja viisi prosenttia on vailla mielipidettä.
Kommenteissaan moni ekonomisti viittaa Nato-jäsenyyden pienentävän Suomen maariskiä, mutta myös toteaa, että Nato-jäsenyys on ensisijaisesti turvallisuuspoliittinen, ei taloudellinen kysymys.
”Natoon liittyminen vähentää maariskiä, mikä tukee investointeja. Venäjän rooli Suomen taloudelle on sen verran pieni, että Nato-jäsenyyden mahdolliset negatiiviset vaikutukset Suomen ja Venäjän välisiin taloustoimiin olisivat pienemmät kuin Nato-jäsenyyden positiiviset vaikutukset. Onhan Venäjä tehnyt tähän saakka kauppaa Nato-maidenkin kanssa”, kirjoittaa Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Aki Kangasharju.
Ekonomistit pitävät Venäjän öljyn tuontitulleja kieltoja parempana
58 prosenttia Ekonomistipaneelin vastaajista arvioi, että tuontitullit ovat parempi keino rajoittaa Venäjän kykyä rahoittaa sotatoimia öljyn ja kaasun vientituloilla kuin määrärajoitukset tai tuontikiellot. Toista mieltä on yhdeksän prosenttia taloustieteilijöistä ja 33 prosenttia epävarmoja tai vailla mielipidettä.
”Ongelma ei ole nyt niinkään se, että vapaa maailma ostaa venäläistä öljyä vaan se että öljyn tuotanto on Venäjälle hyvin kannattavaa. Venäjältä tuotuun öljyyn kohdistuva tullimaksu tai lisävero pakottaisi Venäjän myymään öljyä entistä halvemmalla suhteessa muualla tuotettuun öljyyn, jos riittävän moni maa ottaa sen käyttöön. Samalla se kerryttäisi verotuloja, jotka voidaan käyttää Ukrainan tukemiseen”, perustelee Helsingin yliopiston taloustieteen professori Niku Määttänen.
”On mahdollista, että tällä tavalla voitaisiin saada lähes sama vaikutus Venäjän tuloihin, mutta pienemmällä haitalla ostajien talouteen. Tämä voisi mennä myös helpommin läpi vaikkapa Saksan politiikassa”, perustelee puolestaan Ekonomistipaneelin raadin jäsen, professori Janne Tukiainen.
Ekonomistien tarkemmat vastaukset ja aiemmat kysymykset ovat luettavissa sivustolla ekonomistikone.fi. Seuraa kysymyksiä myös Twitterissä: @ekonomistikone. Ekonomistikoneen graafit ovat vapaasti ladattavissa ja julkaistavissa lähde mainiten.
Ekonomistikone.fi perustuu Suomalaiseen Ekonomistipaneeliin, joka on riippumaton akateeminen asiantuntijapaneeli. Kuka tahansa voi ehdottaa kysymystä Ekonomistikoneeseen. Paneelille esitettävät kysymykset valitsee taloustutkijoista koostuva raati: Antti Kauhanen (pj), Essi Eerola, Kaisa Kotakorpi ja Janne Tukiainen. Ekonomistipaneeliin on kutsuttu vastaajiksi kaikki virassa olevat suomalaiset kansantaloustieteen ja taloustieteen professorit, apulaisprofessorit sekä taloustieteen tutkijat, jotka ovat RePec-julkaisutietokannan kärjessä (25 %). Lisäksi mukaan on kutsuttu neljän taloudellisen tutkimuslaitoksen (Labore, PTT, VATT, Etla) sekä Suomen Pankin rahapolitiikka- ja tutkimusosaston johtajat ja tutkimusjohtajat ja vastaavassa asemassa olevat. Paneelin ja sivuston esikuvana on ollut yhdysvaltalainen IGM Economic Experts Panel.
Ekonomistikoneen tiedote 2.4.2022 STT Infossa