TIEDOTE. Yli puolet taloustieteilijöistä katsoo, että kevään julkisten alojen palkkaratkaisuissa tulisi huomioida palkankorotukset, jotka aiheutuvat sote-uudistuksen palkkaharmonisaatiosta. Kahdeksan prosenttia on eri mieltä. Suuri osa ekonomisteista epäilee, että palkkaharmonisointi voi heikentää sote-työmarkkinoiden toimivuutta. Ekonomistikone selvittää ekonomistien kantoja ajankohtaisiin talouden kysymyksiin.
52 prosenttia taloustieteilijöistä katsoo, että julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon alojen kevään palkkaratkaisuissa tulisi huomioida palkankorotukset, jotka aiheutuvat sote-uudistuksen palkkaharmonisaatiosta. Eri mieltä on kahdeksan prosenttia ja 41 prosenttia on kannastaan epävarma tai ei ota kantaa.
”Harmonisointi täytyy huomioida, vaikka se ei kaikkien ansioita nostakaan, sillä se joka tapauksessa nostaa merkittävästi työvoimakustannuksia”, kommentoi vastaustaan Ekonomistipaneelin raadin puheenjohtaja, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Antti Kauhanen.
Palkkaharmonisaatio saattaa heikentää työvoiman saatavuutta entisestään alueellisesti
46 prosenttia Ekonomistipaneelin vastaajista arvioi, että julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon palkkaharmonisaatio heikentää työvoiman saatavuutta seuduilla, joissa ilmenee rekrytointihaasteita. Eri mieltä on kahdeksan prosenttia ja kannastaan epävarmoja tai vailla mielipidettä 46 prosenttia.
Kommenteissaan useat ekonomistit pitävät riskinä, että työvoiman saatavuus heikkenee rekrytointiongelmista eniten kärsivillä seuduilla, jos tehtäväkohtaiset palkat ovat samat koko hyvinvointialueella, eikä palkankorotuksia voida kohdentaa eniten työvoimapulasta kärsiville seuduille.
”Työmarkkinoiden tehokas toiminta voi vaatia erisuuruiset euromääräiset tehtäväkohtaiset palkat samoissakin tehtävissä työvoiman saannin varmistamiseksi. Nähdäkseni palkkaharmonisointi voi heikentää työmarkkinoiden hintasignaalia”, perustelee Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Tero Kuusi.
”Käytäntö, jossa osan palkkaa ei voi nostaa ilman että kaikkien palkkoja nostetaan, tietenkin vähentää mahdollisuutta targetoida palkankorotuksia sinne missä rekrytointi on vaikeaa”, perustelee puolestaan Aalto-yliopiston professori Marko Terviö.
Ekonomistien tarkemmat vastaukset ja aiemmat kysymykset ovat luettavissa sivustolla ekonomistikone.fi. Seuraa kysymyksiä myös Twitterissä: @ekonomistikone. Ekonomistikoneen graafit ovat vapaasti ladattavissa ja julkaistavissa lähde mainiten.
Ekonomistikone.fi perustuu Suomalaiseen Ekonomistipaneeliin, joka on riippumaton akateeminen asiantuntijapaneeli. Kuka tahansa voi ehdottaa kysymystä Ekonomistikoneeseen. Paneelille esitettävät kysymykset valitsee taloustutkijoista koostuva raati: Antti Kauhanen (pj), Essi Eerola, Kaisa Kotakorpi ja Janne Tukiainen. Ekonomistipaneeliin on kutsuttu vastaajiksi kaikki virassa olevat suomalaiset kansantaloustieteen ja taloustieteen professorit, apulaisprofessorit sekä taloustieteen tutkijat, jotka ovat RePec-julkaisutietokannan kärjessä (25 %). Lisäksi mukaan on kutsuttu neljän taloudellisen tutkimuslaitoksen (Labore, PTT, VATT, Etla) sekä Suomen Pankin rahapolitiikka- ja tutkimusosaston johtajat ja tutkimusjohtajat ja vastaavassa asemassa olevat. Paneelin ja sivuston esikuvana on ollut yhdysvaltalainen IGM Economic Experts Panel.
Ekonomistikoneen tiedote 29.4.2022 STT Infossa