TIEDOTE. Suurin osa taloustieteilijöistä edellyttäisi merkittäviltä investointihankkeilta kustannus-hyötyanalyysia, jonka taloudellinen vaikutusarviointi sisältäisi myös luontovaikutukset. Vain kahdeksan prosenttia on eri mieltä. Ekonomistikone selvittää ekonomistien kantoja ajankohtaisiin talouden kysymyksiin.
Ekonomistit haluaisivat, että investointien luontovaikutukset arvotettaisiin nykyistä kattavammin. 74 prosenttia Ekonomistikoneeseen vastanneista taloustieteilijöistä katsoo, että suurilta investointihankkeilta tulisi edellyttää yhteiskunnallista kustannus-hyötyanalyysia, jonka taloudellisissa vaikutusarvioinneissa arvotetaan myös luontovaikutukset. Kahdeksan prosenttia on eri mieltä, 18 prosenttia epävarmoja tai vailla mielipidettä.
Ekonomistit perustelevat kantaansa muun muassa yhteishyödykkeiden tragedialla eli sillä, että investointien ulkoisvaikutuksia ei välttämättä hinnoitella lainkaan. Ongelmallisena he pitävät luontoarvojen oikean hinnoittelun vaikeutta ja mahdollisesti lisääntyvää byrokratiaa.
Varovaista kannatusta biodiversiteetin mukaan ottamiseksi kansantalouden tilinpitoon
Lähes puolet ekonomisteista ottaisi biodiversiteetin mukaan kansantalouden tilinpitoon. 48 prosenttia taloustieteilijöistä kannattaa sitä, että kansantalouden tilinpidossa sovellettaisiin kattavan varallisuuden (inclusive wealth) käsitettä luonnon tilan huomioimiseksi taloudellisen kehityksen mittaamisessa. Eri mieltä on 18 prosenttia. Peräti kolmasosa (36 %) on kannastaan epävarma tai ei ota kantaa.
Luontokadon hillitsemiseksi ei ole yhtä oikeaa tapaa
17 prosenttia Ekonomistikoneeseen vastanneista ekonomisteista katsoo, että luontokatoa olisi tehokkaampaa hillitä alueen lajiston arvosta riippuvilla maankäyttömaksuilla kuin valtion asettamilla määrärajoituksilla (esim. Natura-alueet). Yhtä suuri osuus (17 %) on eri mieltä ja neljä kymmenestä (39 %) on epävarma keinojen paremmuusjärjestyksestä.
Ekonomistit kommentoivatkin, että molemmilla keinoilla on käyttötarkoituksensa, eikä kumpaakaan kannata sulkea pois työkalupakista. Määrärajoitukset huomioivat ulkoisvaikutukset kattavammin, maankäyttömaksut ovat puolestaan kustannustehokkaampi tapa varjella monimuotoisuutta.
Ekonomistien tarkemmat vastaukset ja aiemmat kysymykset ovat luettavissa sivustolla ekonomistikone.fi. Seuraa kysymyksiä myös Twitterissä: @ekonomistikone. Ekonomistikoneen graafit ovat vapaasti ladattavissa ja julkaistavissa lähde mainiten.
Ekonomistikone.fi perustuu Suomalaiseen Ekonomistipaneeliin, joka on riippumaton akateeminen asiantuntijapaneeli. Kuka tahansa voi ehdottaa kysymystä Ekonomistikoneeseen. Paneelille esitettävät kysymykset valitsee taloustutkijoista koostuva raati: Mika Maliranta (pj), Essi Eerola, Kaisa Kotakorpi ja Janne Tukiainen. Ekonomistipaneeliin on kutsuttu vastaajiksi kaikki virassa olevat suomalaiset kansantaloustieteen ja taloustieteen professorit, apulaisprofessorit sekä taloustieteen tutkijat, jotka ovat RePec-julkaisutietokannan kärjessä (25 %). Lisäksi mukaan on kutsuttu neljän taloudellisen tutkimuslaitoksen (PT, PTT, VATT, Etla) sekä Suomen Pankin rahapolitiikka- ja tutkimusosaston johtajat ja tutkimusjohtajat ja vastaavassa asemassa olevat. Paneelin ja sivuston esikuvana on ollut yhdysvaltalainen IGM Economic Experts Panel.
Ekonomistikoneen tiedote 21.7.2021 STT Infossa