Lähes puolet ekonomisteista (46 %) arvelee, että yhteisöveron korotuksella olisi Suomessa työntekijöiden palkkatasoa alentava vaikutus. Eri mieltä on paljon harvempi (15 %) mutta varsin moni on asiasta epävarma (29 %) tai vailla mielipidettä (9 %). Varmuuspainotetuissa vastauksissa selvä enemmistö on yhtä mieltä väittämän kanssa. Kommenteissaan tutkijat toteavat, että työntekijän kontolle koituvan osuuden suuruutta on vaikea arvioida tarkkaan. (Päivitetty 6.11.2019)

Kysymys: Suomessa palkansaajat maksaisivat merkittävän osan yhteisöveron korotuksesta alempien palkkojen muodossa.

VastaajaYliopisto/tutkimuslaitosVastausVarmuusKommenttiProfiili ja vastaukset
Petri BöckermanJyväskylän kauppakorkeakoulu / Työn ja talouden tutkimus LABOREEpävarma5Profiili ja vastaukset
Essi EerolaVATTSamaa mieltä3Yhteisövero vaikuttaa yrityksen voittoihin, palkkoihin, työllisyyteen ja lopputuotteen hintaan. On kuitenkin todella vaikeaa erotella luotettavasti, miten yhteisöveron rasitus jakautuu omistajille, työntekijöille ja kuluttajille. Saksalainen tutkimus Fuest, Peichl & Siegloch: “Do Higher Corporate Taxes Reduce Wages? Micro Evidence from Germany“ varmaankin antaa osviittaa myös Suomen tilanteesta.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Seppo HonkapohjaAalto Yliopiston KKKEpävarmaProfiili ja vastaukset
Anni HuhtalaVATTEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Ari HyytinenHankenEpävarma8Profiili ja vastaukset
Edvard JohanssonÅbo AkademiEpävarma5Profiili ja vastaukset
Esa JokivuolleSuomen PankkiEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
John M. JuseliusSuomen PankkiEpävarmaProfiili ja vastaukset
Markus JänttiTukholman yliopistoEpävarma8Palkansaajat maksaisivat osan verosta, koska kohtaanto jossain väölillä 0-100. On vaikea sanoa, kuinka suuren osan ja siksi myös vaikea sanoa olisiko se osa merkittävä vai ei.Profiili ja vastaukset
Panu KalmiVaasan yliopistoEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Aki KangasharjuElinkeinoelämän tutkimuslaitosVahvasti samaa mieltä9Profiili ja vastaukset
Vesa KanniainenHelsingin yliopistoSamaa mieltä8Tutkimus tukee: Fuest, Peichl, Siegloch “Do Higher Corporate Taxes Reduce Wages“, AER 2018, 108(2), 393-418; Serrato, Zidar “Who Benefits from State Corporate Tax Cuts?“, NBER WP No 20289. Suomessa jäykkä palkkarakenne voi merkitä sitä, että korotus purkautuu työn kysynnän vähenemisen kautta. Tehokkuuspalkkateorian mukainen palkkajäykkyys myös tätä johtopäätöstä tukee.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Ohto KanninenLaboreEpävarmaProfiili ja vastaukset
Seppo KariVATTSamaa mieltä Profiili ja vastaukset
Antti KauhanenElinkeinoelämän tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluSamaa mieltä7Olemassa olevien tutkimusten perusteella on uskottavaa, että palkkojen kasvu hidastuisi yhteistöveron korotuksesta. Ks esim. Fuest, Clemens, Andreas Peichl and Sebastian Siegloch. 2018. Do Higher Corporate Taxes Reduce Wages? Micro Evidence from Germany. American Economic Review. 108(2):393-418 ja tämän artikkelin viitteet.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Karlo KaukoSuomen PankkiSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Ilkka KiemaTyön ja talouden tutkimus LABOREEri mieltä6Profiili ja vastaukset
Juha KilponenSuomen PankkiEri mieltä 6Suomen kokonaisveroaste on jo korkealla tasolla, joten olisi parempi etsiä keinoja kokonaisveroasteen laskemiseksi. Suomen houkuttelevuus kansainvälisenä investointikohteena riippuu osin yritysverotuksen tasosta. Vaikka pääomaverotuksen korotuksella voidaan kerätä lisää verotuloja hetkittäisesti, se hidastanee pääomanmuodostusta pidemmällä aikavälillä ja rapauttaa kasvun edellytyksiä.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Jarmo KontulainenEpävarma Riippuu työmarkkinatilanteesta eli työvoiman kysynnästä/tarjonnasta ja osapuolten neuvotteluvoimasta. Vaihtelee ajassa.Profiili ja vastaukset
Iikka KorhonenSuomen PankkiSamaa mieltä4Profiili ja vastaukset
Pekka J. KorhonenEpävarma Profiili ja vastaukset
Mika KortelainenTurun yliopistoSamaa mieltä3Profiili ja vastaukset
Tuomas KosonenValtion taloudellinen tutkimuskeskusSamaa mieltä5Kansainväliset tutkimukset tukevat ajatusta, että yhtiöiden kohtaamat veronkorotukset näkyvät työntekijöiden palkoissa. Näyttö ei ole super vahvaa juuri yhteisöveron kohdalla, hankala kohde tutkia.Profiili ja vastaukset
Klaus Kulttihelsingin yliopistoSamaa mieltä1Profiili ja vastaukset
Timo KuosmanenTurun kauppakorkeakoulu, Turun yliopistoEri mieltä9Teoriassa väite pitää kyllä paikkansa, mutta ei jäykkien työmarkkinoiden Suomessa. Yhteisöveron kevennyksen vuonna 2014 olisi vastaavasti pitänyt nostaa palkkoja, mutta empiirisen datan perusteella mitään merkittävää vaikutusta palkkatasoon ei ole havaittavissa.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Marita LaukkanenValtion taloudellinen tutkimuskeskusSamaa mieltä4Tuoreessa saksalaisen tutkimuksen mukaan yritysverojen kiristyksestä noin puolet kantoivat työntekijät hidastuneen palkkakehityksen muodossa. Ei kuitenkaan ole aivan selvää kuinka hyvin tämän yksittäisen tutkimuksen tulokset ovat yleistettävissä Suomeen.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Mika MailirantaTyön ja talouden tutkimus LABORE / Jyväskylän yliopistoSamaa mieltä8Profiili ja vastaukset
Niku MäättänenHelsingin yliopisto ja Helsinki GSESamaa mieltä8Yhteisövero vaikuttaa pidemmän päälle palkkatasoon ainakin investointien kautta. Yhteisövero kohdistuu investointien koko tuottoon eikä ainoastaan ns. normaalituoton ylittäviin voittoihin. Siksi yhteisövero on omiaan vähentämään investointeja mikä lopulta näkyy myös palkoissa. Yhteisöveron kielteinen vaikutus investointeihin ja sitä kautta myös palkkatasoon on luultavasti suurempi Suomen tapaisessa pienessä avotaloudessa kuin suurissa talouksissa. Se kuinka paljon yhteisöveron korottaminen laskisi palkkatasoa voi riippua monista asioista. Asian tutkiminen empiirisesti on varsin hankalaa ja tulokset vaihtelevat.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Katariina Nilsson HakkalaAalto yliopisto/ ETLAEpävarma Profiili ja vastaukset
Elias OikarinenOulun yliopistoEi mielipidettä5Profiili ja vastaukset
Tapio PalokangasHelsingin yliopistoEri mieltä Puhtaan voiton verotus ei alenna panoksen kysyntää eikä sen hintaa. Tilanne on toinen, jos verotetaan jotain panosta, joka on työlle komplementti.Profiili ja vastaukset
Tuomas PekkarinenVATTSamaa mieltä2Mikä on merkittävä osa? Parhaimpien, saksalaisten, tutkimusten mukaan palkat laskevat 30-50 senttiä jos yhteisöveroa nostetaan eurolla. Tämä vaikutus on selvin, kun palkoista neuvotellaan paikallisesti. Ei ole ihan selvää, miten nämä tulokset yleistyvät suomalaisille työmarkkinoille.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Hannu PiekkolaVaasan yliopistoSamaa mieltä 8Todennäköisesti vaikutukset näkyisivät työllisyydessä.Profiili ja vastaukset
Jukka PirttiläHelsingin yliopistoSamaa mieltä8Pitkällä aikavälillä, kun palkat ehtineet sopeutua, todennäköisesti näin kv. evidenssin valossa. Esim. Fuest et al. (AER, 2018). Suomelaista evidenssiä käsittääkseni vasta tekeillä.Profiili ja vastaukset
Matti PohjolaAalto-yliopisto kauppakorkeakouluSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Olli-Pekka RuuskanenPellervon taloustutkimus, Vaasan yliopistoEri mieltä7Profiili ja vastaukset
Hannu SalonenTurun yliopistoEpävarma5Profiili ja vastaukset
Matti SarvimäkiAalto-yliopiston kauppakorkeakouluEri mieltä4Profiili ja vastaukset
Rune StenbackaSvenska handelshögskolanEpävarma5Profiili ja vastaukset
Olli TahvonenHelsingin yliopistoEpävarma Profiili ja vastaukset
Juha TervalaHelsingin yliopistoVahvasti samaa mieltä 10Profiili ja vastaukset
Marko TerviöAalto-yliopistoSamaa mieltä6Ei heti, mutta pitkällä aikavälillä reaalipalkkojen kasvu olisi todennäköisesti hieman hitaampaa.Profiili ja vastaukset
Janne TukiainenTurun yliopistoSamaa mieltä7Nimellinen kohtaanto on eria asia kuin tosiasiallinen kohtaanto. En tunne riittävän hyvin niitä joustoja, jotka tarvittaisiin verotuksen kohtaannon laskemiseksi, mutta luultavasti ainakin jossain määrin.Profiili ja vastaukset
Roope UusitaloHelsingin yliopistoSamaa mieltä7Tuoreehkon empiirisen tutkimuksen mukaan n 50%Profiili ja vastaukset
Juuso VälimäkiAalto yliopiston kauppakorkeakouluVahvasti eri mieltä10Profiili ja vastaukset