Neljäsosa (25 %) taloustieteilijöistä katsoo, että valtion vuoden 2022 budjetin finanssipoliittinen linja on suhdannetilanne huomioon ottaen sopiva. Eri mieltä on selvästi useampi (39 %) ja reilu kolmasosa (35 %) on kannastaan epävarma tai ei ota asiaan kantaa. Kommenteissaan monet ekonomistit pitävät vuoden 2022 budjettia linjaltaan liian elvyttävänä suhteessa varsin hyvään suhdanteeseen. Toisaalta osa ekonomisteista huomauttaa koronapandemian edelleen jatkuvan, mikä luo talouden näkymiin enenevästi epävarmuutta.

Kysymys: Valtion vuoden 2022 budjetin finanssipoliittinen linja on suhdannetilanne huomioon ottaen sopiva.

VastaajaYliopisto/tutkimuslaitosVastausVarmuusKommenttiProfiili ja vastaukset
Petri BöckermanJyväskylän kauppakorkeakoulu / Työn ja talouden tutkimus LABOREEpävarma5Profiili ja vastaukset
Mikael CollanVATTEpävarmaNähdäkseni olisi ollut mahdollista tehdä budjetti, joka on vähemmän alijäämäinen. Budjetista ei voida löytää voimakkaita toimenpiteitä työllisyyden edistämiseksi. Pandemian taloudelliset vaikutukset ovat pääasiallisesti osuneet työtä tekevään väestöön siinä missä tulonsiirtojen taso ei ole muuttunut tai pandemian takia “joustanut“.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Essi EerolaVATTEpävarma3Vaikea arvioida. Suhteessa syksyn tilanteeseen ja talousennusteisiin finanssipolitiikan linja vaikutti liian löysältä. Erityisesti huomio koskee valtiontalouden kehysmenettelyä ja hallituksen päätöstä nostaa kehystä edelleen vuosille 2022 ja 2023. Toisaalta vuoden 2021 loppua kohti koronapandemian aiheuttama epävarmuus on kasvanut uudelleen.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Mika HaapanenJyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluEpävarma5Profiili ja vastaukset
Daniel HauserAaltoEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Seppo HonkapohjaAalto Yliopiston KKKSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Anni HuhtalaVATTEri mieltäProfiili ja vastaukset
Ari HyytinenHankenSamaa mieltä6Profiili ja vastaukset
Edvard JohanssonÅbo AkademiEri mieltäProfiili ja vastaukset
Esa JokivuolleSuomen PankkiSamaa mieltä6Profiili ja vastaukset
Markus JänttiTukholman yliopistoEpävarmaSudannetilanteeseen liittyy merkittävää epävarmuutta.Profiili ja vastaukset
Panu KalmiVaasan yliopistoEi mielipidettä Profiili ja vastaukset
Vesa KanniainenHelsingin yliopistoSamaa mieltä6Korona on ollut shokki ja päätöksiä on jouduttu tekemään suuren epävarmuuden vallitessa. Koronapolitiikassa on väärää hidastelua, Niinistön nyrkki olisi tarvittu. Budjettimenot ovat olleet silti perusteltuja, paitsi koulu-uudistus. Nyt uuden viruksen johdosta emme tiedä, mitä on edessä. Budjettipolitiikassa ei voi odottaa aikaisempaa normaalia.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Ohto KanninenLaboreEpävarma6On äärimmäisen vaikea arvioida elvytyksen tarvetta koronavuodelle etukäteen. Tärkeintä on ylläpitää kokonaiskysynnän tasoa, joka tukee työllisyyttä.Profiili ja vastaukset
Hannu KarhunenTyön ja talouden tutkimus LABOREEri mieltä5Joskus on perusteltua elvyttää, ja joskus on aika kerätä puskureita.Profiili ja vastaukset
Seppo KariVATTEri mieltäProfiili ja vastaukset
Antti KauhanenElinkeinoelämän tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluSamaa mieltä4Profiili ja vastaukset
Ilkka KiemaTyön ja talouden tutkimus LABOREEri mieltä7Profiili ja vastaukset
Juha KilponenSuomen PankkiEri mieltä6Profiili ja vastaukset
Jarmo KontulainenEri mieltä5Profiili ja vastaukset
Iikka KorhonenSuomen PankkiSamaa mieltä5Pandemian suhteen epävarmuus suurta, siksi en olisi hirveän varma _mistään_ vastauksesta vuoden 2022 fipo-virityksen suhteen.Profiili ja vastaukset
Mika KortelainenTurun yliopistoEpävarma7Profiili ja vastaukset
Tuomas KosonenValtion taloudellinen tutkimuskeskusEri mieltä8Talouden suhdanne on suhteellisen hyvä pandemiasta huolimatta. Julkisen talouden tasapaino näissä oloissa voisi olla vahvempi, erityisesti ajatellen että pandemiastakin voitaisiin selvitä vuoden 2022 loppua kohden jo ainakin tavalla että se ei haittaa taloutta merkittävästi. On hyvä huomata, että jos julkista taloutta haluaa tasapainottaa, se voidaan tehdä joko julkisen sektorin tuloja kasvattamalla tai menoja leikkaamalla. On aika pitkälle tulonjakokysymys kumpaa painotetaan, mutta jos toimien halutaan kohdistuvan kansalaisiin tasaisesti, kumpaakin keinoa olisi käytettävä.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Klaus Kulttihelsingin yliopistoEi mielipidettä10Profiili ja vastaukset
Timo KuosmanenTurun kauppakorkeakoulu, Turun yliopistoVahvasti samaa mieltä7Koronakriisin jatkuessa alijäämäinen budjetti on mielestäni perusteltu ja valtion velkaantumisen taittamista voidaan lykätä myöhempään ajankohtaan.Profiili ja vastaukset
Tero KuusiEtlaEri mieltä7Suomen talousnäkymät ensi vuodelle ovat enimmäkseen suotuisat lisääntyneestä epävarmuudesta ja rahapolitiikan kiristyksistä huolimatta. Vaikkakin omikron voi pitkittää koronan jälkeiseen normaaliin paluuta alkuvuonna, suhdannetilanne edellyttäisi edelleen vuodesta 2022 eteenpäin voimakkaammin vastasyklistä finanssipolitiikkaa, jotta valtiolla olisi varaa elvytykseen seuraavan kriisin tullessa vastaan tai koronan pitkittyessä.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Tomi KyyräValtion taloudellinen tutkimuskeskusEri mieltä6Poikkeuksellisen hyvässä suhdannetilanteessa olisi voinut pyrkiä vähemmän alijäämäiseen budjettiinProfiili ja vastaukset
Teemu LyytikäinenValtion taloudellinen tutkimuskeskusEpävarmaProfiili ja vastaukset
Mika MailirantaTyön ja talouden tutkimus LABORE / Jyväskylän yliopistoSamaa mieltä3Profiili ja vastaukset
Topi MiettinenSvenska HandelshögskolanEri mieltä6Profiili ja vastaukset
Niku MäättänenHelsingin yliopisto ja Helsinki GSEEri mieltä4En usko, että nykyinen linja aiheuttaa vielä suurta “ylikuumenemista“ eli nopeata Suomen kustannuskilpailukyvyn heikentymistä. Minusta suhdannenäkymät yhdessä julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyysongelman kanssa puoltaisivat silti vähän kireämpää finanssipolitiikkaa.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Elias OikarinenOulun yliopistoEi mielipidettä5Profiili ja vastaukset
Tapio PalokangasHelsingin yliopistoEpävarmaSuhdannetilanne edellyttäisi kiristämistä, mutta epidemiahokin jälkihoito luo epävarmuustekijöitä, jotka edellyttävät löysempää finanssipolitiikkaa.Profiili ja vastaukset
Matti PohjolaAalto-yliopisto kauppakorkeakouluSamaa mieltä8Ennusteiden mukaan valtionhallinnon rahoitusasema vahvistuu ensi ja seuraavana vuonna, mikä sopii suhdannetilanteeseen. Suhdannekuilu on kuitenkin vielä negatiivinen, joten finanssipolitiikan kovin voimakas kiristäminen ei ole tarpeen.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Ritva ReinikkaEri mieltä4Profiili ja vastaukset
Olli-Pekka RuuskanenPellervon taloustutkimus, Vaasan yliopistoSamaa mieltä 5Profiili ja vastaukset
Tuukka SaarimaaAalto-yliopistoVahvasti eri mieltäProfiili ja vastaukset
Hannu SalonenTurun yliopistoEpävarma7Profiili ja vastaukset
Tuomo SuhonenTyön ja talouden tutkimus LABOREEpävarma6Profiili ja vastaukset
Juha TervalaHelsingin yliopistoSamaa mieltä7Finanssipolitiikka on lievästi supistavaa, koska rakenteellinen alijäämää laskee. Toisaalta rakenteellinen alijäämä on huomattavasti suurempi kuin 2019, mikä on perusteltua negatiivisen tuotantokuilun takia.Profiili ja vastaukset
Marko TerviöAalto-yliopistoEri mieltä5Ei se ainakaan liian tiukka ole. Jos tilanne ja variantit vaativat, niin lisäbudjeteilla voi aina liikkua löysempään suuntaan.Profiili ja vastaukset
Janne TukiainenTurun yliopistoEri mieltä6Suhdannekäyrät näyttävät vahvasti ylöspäin ja työvoimasta on pulaa. Tässä tilanteessa vahvasti alijäämäinen budjetti ei ole perusteltu. Toki koronaan liittyvät väliaikaiset menoerät ovat perusteltuja, mutta voihan noita verojakin korottaa.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Roope UusitaloHelsingin yliopistoEri mieltä7Esimerkiksi työttömyysasteella, työllisyysasteella tai BKT kasvuvauhdilla mitattuna eletään nousukautta. Suhdanteitten tasoittaminen vaatisi kireämpää budjettiaProfiili ja vastaukset
Jouko VilmunenTurun yliopisto/kauppakorkeakouluEpävarma 5Profiili ja vastaukset
Juuso VälimäkiAalto yliopiston kauppakorkeakouluSamaa mieltäProfiili ja vastaukset