Vain viisi prosenttia ekonomisteista katsoo, että Marinin hallituksen esitys sote-uudistukseksi sisältää riittävät kannustimet hyvinvointialueille tehokkaaseen ja laadukkaaseen palvelutuotantoon. Toista mieltä on neljä kymmenestä (38 %). Ekonomistien enemmistö (57 %) on kannastaan epävarma tai vailla mielipidettä. Kommenteissaan ekonomistit toteavat, että sote-uudistuksen rahoitusmallista on vaikea löytää kannustimia kehittämiseen, tehostamiseen ja innovointiin. Lisäksi taloustieteilijät epäilevät budjettikurin pitävyyttä kaavaillussa valtion sote-rahoituksessa.

Kysymys: Marinin hallituksen esitys Sote-uudistukseksi sisältää riittävät kannustimet hyvinvointialueille tehokkaaseen ja laadukkaaseen palvelutuotantoon.

VastaajaYliopisto/tutkimuslaitosVastausVarmuusKommenttiProfiili ja vastaukset
Petri BöckermanTurun kauppakorkeakoulu / Palkansaajien tutkimuslaitosEpävarma5Profiili ja vastaukset
Mikael CollanVATTEpävarma7On hyvin vaikeaa arvioida esityksen insentiivien tehoa tuottaa palveluita mahdollisimman tehokkaasti, kun raha tulee valtiolta. Profiili ja vastaukset
Essi EerolaVATTEri mieltä6Koska hyvinvointialueilla ei ole verotusoikeutta, kustannusten kasvuun vaikuttaa suurelta osin se, miten hyvin valtio pystyy ohjaamaan hyvinvointialueita kustannustehokkaaseen toimintaan. Valtion on todennäköisesti vaikeaa sitoutua budjettikuriin. Esim. Kortelainen & Lapointe (2019) arvioivat, että sitoutumisen ongelma on erityisen hankala terveyspalveluissa (https://www.doria.fi/handle/10024/166973)Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Mika HaapanenJyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluEi mielipidettä7Profiili ja vastaukset
Jarkko HarjuTampereen yliopistoEpävarma3Profiili ja vastaukset
Daniel HauserAaltoEpävarmaProfiili ja vastaukset
Seppo HonkapohjaAalto Yliopiston KKKEri mieltäProfiili ja vastaukset
Ari HyytinenHankenEpävarma6Profiili ja vastaukset
Edvard JohanssonÅbo AkademiEri mieltäProfiili ja vastaukset
Esa JokivuolleSuomen PankkiSamaa mieltä6Profiili ja vastaukset
Panu KalmiVaasan yliopistoEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Aki KangasharjuElinkeinoelämän tutkimuslaitosVahvasti eri mieltä8Sote-esitys painottaa tarjonnan parantamista, mikä luonnollisesti maksaa. Tehokkuuteen ja laadun parantamiseen tähtääviä kannusteita ei juuri ole. Ihmisillä on oikeus sote-palveluihin, joten rahojen loppuessa alueilta, rahoitusta on saatava lisää. Kustannusten rajoittamisen malli perustuu yleiseen säästäväisyyteen ja menokehyksiin, eikä varsinaisia tuottavuutta, tehokkuutta ja laadun nostamista parantavia mekanismeja ole.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Vesa KanniainenHelsingin yliopistoEri mieltä6Suomessa on hyvin toimiva terveydenhuolto paitsi 1) Terveyskeskusjonot ja jonoton työterveyshuolto puhuvat eriarvoisuudesta. 2) Kunnat ovat aivan liian pieniä yksiköitä kyetäkseen vastaamaan terveys- ja hyvinvointipalveluista. Epäilen silti maakuntamallin järkevyyttä; sotealueita voi olla liikaa. En ole nähnyt uskottavaa analyysia kysytyistä kannusteista.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Ohto KanninenPalkansaajien tutkimuslaitosEpävarma2Profiili ja vastaukset
Seppo KariVATTEpävarmaProfiili ja vastaukset
Jarmo KontulainenSuomen PankkiEri mieltä3Profiili ja vastaukset
Iikka KorhonenSuomen PankkiEi mielipidettäEn tiedä.Profiili ja vastaukset
Mika KortelainenTurun yliopistoEri mieltä7Tehokkaamman palvelutuotannon takaaminen edellyttää vähintäänkin verotusoikeutta järjestäjille eli hyvinvointialueille. Hyvinvointialueiden verotusoikeutta suunnittellaan toteutettavaksi seuraavalla vaalikaudella, mutta tässä vaiheessa toteutukseen liittyy epävarmuuksia. Lisäksi esitetty uudistus ei kiinnitä juuri huomiota kilpailun lisäämiseen julkistetusti rahoitetussa palvelutuotannossa, vaan ennemminkin vaikuttaisi rajoittavan valinnanvapautta ja kilpailua julkisissa palveluissa aiempaan verrattuna. Julkisesti tuotettujen palvelujen valinnanvapauteen pitäisi vähintäänkin kiinnittää enemmän huomiota, koska tutkimuskirjallisuuden perusteella valinnanvapaus terveydenhuollon julkisessa palvelutuotannossa voi lisätä palvelujen laatua ja mahdollisesti myös tehokkuutta. Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Tuomas KosonenPalkansaajien tutkimuslaitosEpävarma2Profiili ja vastaukset
Kaisa KotakorpiTampereen yliopisto; VATTEri mieltä9Hyvinvointialueiden rahoitus tulee lähes kokonaan valtiolta (lukuunottamatta asiakasmaksuja). Hyvinvointialueilla on kannustin käyttää kaikki niille tuleva rahoitus. Säästöt johtaisivat rahoituksen osittaiseen pienenemiseen jatkossa, vuosittain maan tasolla tehtävän kustannusten tasauksen kautta. Tästä syystä palveluntuotannon tehostamiseen on huonot kannusteet. Myös kannusteet investoida ennaltaehkäisyyn voivat olla heikot, koska hyvinvointialueet saavat sitä enemmän rahoitusta, mitä sairaampaa väestö alueella on.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Timo KuosmanenAalto yliopiston kauppakorkeakouluEri mieltä5Näin mittavan uudistuksen vaikutuksia on hyvin vaikea ennakoida, mutta kannustinten osalta varmasti löytyisi kehitettävää. Profiili ja vastaukset
Tero KuusiEtlaEri mieltä7Profiili ja vastaukset
Tomi KyyräValtion taloudellinen tutkimuskeskusEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Markus LahtinenPTTSamaa mieltäEsityksessä itsessään on oikeitab elementtejä. Lisäksi hallitus on linjannut maakuntaveron valmistelusta.Profiili ja vastaukset
Teemu LyytikäinenValtion taloudellinen tutkimuskeskusEri mieltä8Täyteen valtionrahoitukseen perustuvassa mallissa hyvinvointialueen väestön ja poliitikkojen intressissä on käyttää kaikki rahoitus ja pyrkiä saamaan valtiolta lisärahoitusta. Kannusteet tehokkaaseen palvelutuotantoon paranevat, jos maakuntavero otetaan käyttöön. Silloin tuotannon tehostamisen hyödyt jäävät maakuntaan alempien verojen muodossa. Myös osa rahoituksen määräytymistekijöistä on ongelmallisia kannusteiden näkökulmasta. Hyvinvointialue saa sitä enemmän rahoitusta, mitä sairaampaa sen väestö on. Tämä voi olla perusteltua tarvevakioinnin näkökulmasta, mutta toisaalta sairastavuuteen perustuva rahoitus vähentää kannusteita ennaltaehkäisevään toimintaan. Maakunnan verotusoikeus parantaisi myös ennaltaehkäisyn kannusteita, koska maakunta joutuisi itse kattamaan osan sairastavuuden kasvun kustannuksista (tai hyötyisi sairastavuuden vähenemisestä). Lisäksi valtionosuusjärjestelmä voitaisiin ehkä laatia karkeammaksi ja kannustavammaksi, kun sen ei tarvitsisi perustua yhtä tarkkoihNäytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Mika MailirantaKKV / Jyväskylän yliopistoEpävarmaProfiili ja vastaukset
Topi MiettinenSvenska HandelshögskolanEi mielipidettä6Profiili ja vastaukset
Hennamari MikkolaKansaneläkelaitosEri mieltäTarveperusteinen rahoitusmalli perustuu enemmän rahoituksen oikeudenmukaiseen jakoon ja kapitaatiorahoitus voi kannustaa minimoimaan kustannuksia, mutta ei välttämättä kustannusvaikuttavaa hoitoaProfiili ja vastaukset
Niku MäättänenHelsingin yliopisto ja Helsinki GSEEpävarma10Toivottavasti edes muutama ekonomisti ehtii perehtymään tähän kokonaisuuteen!Profiili ja vastaukset
Elias OikarinenOulun yliopistoEi mielipidettä5Profiili ja vastaukset
Tapio PalokangasHelsingin yliopistoEpävarma5Koko paketti on niin sekava, että sen kannustinvaikutuksista on vaikea sanoa yhtään mitään.Profiili ja vastaukset
Jukka PirttiläHelsingin yliopistoEpävarmaProfiili ja vastaukset
Matti PohjolaAalto-yliopisto kauppakorkeakouluEpävarma6Profiili ja vastaukset
Timm PreinHelsingin yliopisto ja Helsinki GSEEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Ritva ReinikkaEpävarmaSOTE on uskomaton reformiprosessi. Yli kymmenen vuotta, eikä olla saatu valmiiksi. Siitä on myös vaikea saada kokonaiskuvaa julkisen keskustelun perusteella. Kun olen työskennellyt monien muiden maiden reformien parissa, tuntuu tämä todella huonolta uudistukselta maassa, joka on kv. vertailujen kärjessä. Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Olli-Pekka RuuskanenPellervon taloustutkimusEri mieltäProfiili ja vastaukset
Hannu SalonenTurun yliopistoEpävarma10Profiili ja vastaukset
Rune StenbackaSvenska handelshögskolanEri mieltä5Profiili ja vastaukset
Tuomo SuohonenPalkansaajien tutkimuslaitosEri mieltä5Profiili ja vastaukset
Juha TervalaHelsingin yliopistoEi mielipidettä10En tunne aihetta.Profiili ja vastaukset
Marko TerviöAalto-yliopistoEri mieltä7Rajakustannusten pitäisi mennä kokonaan hyvinvointialueen itse päättämästä paikallisesta verotuksesta. Alueiden välisten tulo- ja väestörakenne-erojen tasaamisen voi tehdä kiinteän perustason turvaavana järjestelynä.Profiili ja vastaukset
Janne TukiainenTurun yliopistoVahvasti eri mieltä9Ehdotetun järjestelmän keskeinen ongelma on se, että hyvinvointialueilla ei ole juurikaan kannustimia säästöihin, tehostamiseen ja innovointiin, koska jaettava rahasummaa tarkistetaan jälkikäteen vastaamaan syntyneitä kustannuksia. Taloustieteessä tämä ongelma tunnetaan pehmeän budjettirajoitteen nimellä, joka syntyy, koska valtio viime kädessä kattaa kustannukset eli pelastaa taloudelliseen ahdinkoon joutuneet hyvinvointialueet. Tutkimuskirjallisuuden perusteella pehmeän budjettirajoitteen ongelma on erityisen relevantti terveydenhuoltopalvelujen järjestämisessä. Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Roope UusitaloHelsingin yliopistoSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Hannu VartiainenHelsingin yliopistoEpävarmaProfiili ja vastaukset
Jouko VilmunenTurun yliopisto/kauppakorkeakouluEri mieltä7Ehdotuksen rahoitusmalli ei kestä kriittistä tarkastelua. Tehokas palvelutuotanto käsittää myös ja ehkä erityisestikin rahoitusmallin, joka kannustaa myös säästöihin silloin, kun tämä ei aiheuta asiakkaille tarpeettomia riskejä. Profiili ja vastaukset
Juuso VälimäkiAalto yliopiston kauppakorkeakouluVahvasti eri mieltä10Profiili ja vastaukset