Marko Terviö

Professori
Aalto-yliopisto

http://blog.hse-econ.fi/?author=2

Vastaukset

Irtisanomisten helpottaminen pienissä yrityksissä kasvattaa työllisyyttä.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä7Epävarma7

Irtisanomisten helpottaminen pienissä yrityksissä edistää tuottavuuden kasvua.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä3 Se, että yritys voi valita tehtäviin sopivimmat työntekijät nostaa tuottavuutta. Toisaalta yrityksen kokoon perustuvat sääntöerot voivat aiheuttaa “kasvuloukkuja“, jossa kokorajan liepeillä yrityksen kannattaa pysytellä sen alapuolella.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä6

Työttömien velvoittaminen hakemaan vähintään neljää työpaikkaa kuukauden aikana nopeuttaa työttömien työllistymistä.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma5Epävarma5

Valitusoikeutta maankäyttöä koskevissa asioissa tulisi rajoittaa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma8Ei valitusoikeus ole ongelma, vaan se että ilmiselvästi toivottomien ja viivytystarkoituksessa tehtyjen valitusten käsittely on hidasta. Tämä on tehnyt viivytysvalitusten tehtailusta hokuttelevaa, mikä pidentää käsittelyjonoja, jne. Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma6

Ulkomaisen työvoiman ns. tarveharkinta tulisi poistaa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti samaa mieltä8Samaa mieltä7

Vuonna 2016 solmittu kilpailukykysopimus on selvästi tukenut Suomen talouskasvua.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma6Verrattuna mihin? Jos vaihtoehto on, että hallitus ei olisi tehnyt yhtään mitään päätöksiä koko kaudellaan niin kiky oli varmaankin parempi.Epävarma6

Vuonna 2016 solmittu kilpailukykysopimus on parantanut Suomen kustannuskilpailukykyä merkittävästi.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Ei vastannutSamaa mieltä7

Suomessa olisi tullut tällä eduskuntakaudella tehdä useita työmarkkinauudistuksia kasvun tukemiseksi, kuten laajentaa paikallista palkoista sopimista. Kilpailukykysopimus on vaikeuttanut näiden työmarkkinauudistusten toteuttamista.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä4Epävarma5

Yritystukia olisi syytä ryhtyä leikkaamaan kunnianhimoisesti.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti samaa mieltä8Oli menetetty mahdollisuus, että sitä ei yhdistetty yhteisöveroprosentin alentamiseen. Samaa mieltä8

Euroalueen nykyinen inflaatiotavoite (alle 2 prosenttia) on kilpailukykyerojen umpeen kuromisen ja työllisyyden kannalta liian matala.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä6Epävarma6

Jos työttömyysaste Suomessa alenee alle 6 prosentin, palkkainflaatio alkaa kiihtyä. 

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Ei vastannut5Epävarma7

Hallituksen esitys HE 16/2018 vp laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta on järkevä tapa lisätä kilpailua julkisrahoitteisten sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotannossa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä3Epävarma8

Jos maakunnilla on jatkossa vastuu julkisista sote-palveluista, tulisi niillä olla myös verotusoikeus.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä7Samaa mieltä7

Olisi järkevää luopua alennetuista arvonlisäverokannoista ja siirtyä yhteen arvonlisäverokantaan, jonka tuotto olisi nykyisen suuruinen.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä3Verotuksessa yksinkertaisuus on hyvästä, ja erilaisten arvonlisäverokantojen väliset rajanvedot johtavat helposti kummallisiin veronkiertotoimenpiteisiin luovat ylimääräisen lobbauskohteen ja/tai valvontabyrokratian. Toisaalta tilanne ei ole Suomessa erityisen paha, ja teoriassa on hyviäkin syitä sopeuttaa verotasoja tuotekohtaisiin joustoihin. Uskon että edellinen Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Elinkeinotoiminnan arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa (nykyisin 10 000 euron liikevaihto vuodessa) tulisi nostaa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Ei mielipidettäEpävarma7

Yksityisille voittoa tavoitteleville yrityksille tulisi sallia nykyistä vapaammin perus- ja toisen asteen koulutuksen järjestäminen ja tuotanto.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Ei mielipidettäEn tunne nykyistä lainsäädäntöä.Eri mieltä7

Työttömien kannustaminen lyhyidenkin työjaksojen tekemiseen tai työvoimakoulutukseen työttömyyspäivärahan pienentämisen uhalla on järkevää työllisyyspolitiikkaa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä7On vahva näyttö siitä, että työttömyyden kestot reagoivat henkilökohtaisiin kannustimiin. Tämän tosiasian huomioiminen politiikassa ei saisi olla tabu eikä kenenkään “syyllistämistä.“ Viimeistään seuraava hallitus joutuu varmasti päivittämään näitä toimenpiteitä, mutta tabusta olisi tärkeää päästä yli. Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Oppivelvollisuusikä pitäisi nostaa 18 vuoteen.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä8On vahva näyttö siitä, että alle 18-vuotiaana koulut keskeyttävien “näpäyttäminen“ käymään koulut loppuun on kustannustehokas tapa auttaa pudokkaita itseään sekä vähentämään heistä muille pidemmän päälle koituvia kuluja. Samaa mieltä7

Valtion vuoden 2018 budjetin finanssipoliittinen linja on suhdannetilanne huomioon ottaen sopiva.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä7Joskus vielä tulee se seuraava taantuma, ja nyt syödään kykyä reagoida siihen. Vaalikausia pidempi näkökulma on finanssipolitiikassa harvinainen saavutus, eikä sitä ihmettä taaskaan nähty.Eri mieltä6

Maahanmuuttajien kotouttamista tulisi edistää sallimalla määräaikaisesti työehtosopimuksen vähimmäistason alittavat palkat.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä3Työvoimakustannusten alentaminen matalan tuottavuuden työntekijöiltä auttaisi pääsemään työelämään mukaan, ja sitten työkokemuksen mukana vähän paremmillekin palkoille. Epäilen tässä eniten sitä, onko “maahanmuuttaja“ järkevä jaottelu. On monista syistä syrjäytymisvaarassa olevia nuoria, joita yritysten ei kannata palkata edes työehtösopimuksen vähimmästasolla, mutta joiden työuralla alkuun pääsy olisi pidemmän päälle kaikkien kannalta hyvä.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Työntekijälle osoitettu matalapalkkatuki on pätevä keino työllistää heikon osaamisen tai matalan tuottavuuden työntekijöitä.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä7Samaa mieltä7

Työajan lyhentäminen ja työn jakaminen on toimiva keino työllisten määrän lisäämiseksi.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti eri mieltä10Työn määrä ei ole luojan Suomelle jakama luonnonvara. Onneksi, muuten väestönkasvu olisi jo aiheuttanut massatyöttömyyden ajat sitten.Eri mieltä8

Suomen nykyisillä työmarkkinoilla nollatuntisopimukset ovat tarpeellinen joustomekanismi erityisesti palvelualoilla.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä2Jos nollatuntisopimukset kielletään, niin osa saa paremman sopimuksen ja osa ei mitään. Siitä että onko mahdollisuus nollatuntisopimuksiin kuinka merkittävä palvelualan yrityksille en osaa sanoa. Yleinen elintaso myös nykyisille nollatuntisopimusten työntekijöille on pidemmän päälle korkeampi, jos yhteiskunta hoitaa sosiaaliturvan verovaroista ja yritykset teettävät vain sellaista työtä joka on taloudellisesti kannattavaa.Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma6

Työttömyysaste riippuu pitkällä aikavälillä ensi sijassa työmarkkinoiden toimivuudesta.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma6Tulkitsen “työmarkkinoiden toimivuuden“ työlainsäädännöksi ja neuvottelujärjestelmäksi. Se on yksi hyvin tärkeä tekijä muiden joukossa, joten en sano “ensi sijassa“. Muita ovat koulutus, vero- ja sosiaaliturvajärjestelmä, väestön ikärakenne, kasvukeskusten kaavoitus ja infrainvestoinnit... Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä8

Paikallisen sopimisen lisääminen yrityksissä on nopein tapa kasvattaa kansantalouden tuottavuutta.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä3En osaa sanoa mikä olisi “nopein tapa“, mutta tuskin tämä. Suomessa on vahvat ammattiliitot, ja paikallinen sopiminen ei sitä muuksi muuta. Vahvat liitot + yritystason sopiminen johtaa helposti siihen, että työvoimakustannukset nousevat erityisen nopeasti erityisen hyvin menestyvissä yrityksissä. Tämä on ongelma kansantalouden kannalta, koska juuri tuottavimpien yritysten pitäisi laajentua eniten ja palkata uutta väkeä. Toimialatason sopimisella vahva liitto luopuu mahdollisuudestaan takavarikoida yksittäisten menestysyritysten voittoja. Työnantajajärjestöt ovat hämmentävän optimistisia sen suhteen, kuinka hyvin paikallinen sopiminen sujuisi pidemmän päälle. Voi tietysti olla, että he tietävät jotain mitä minä en. Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma7

Paikallisen sopimisen lisääminen yrityksissä on nopein tapa kasvattaa kansantalouden työllisyyttä.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä3ks kommentti kysymykseen 8.Epävarma7

Jos Suomessa otettaisiin käyttöön sosiaalisen vähimmäisturvan korvaava kansalaisen perustulo, se heikentäisi työn tarjontaa. Perustulolla tarkoitetaan tässä ratkaisua, joka olisi julkisen talouden kannalta kustannusneutraali, olisi suuruudeltaan noin 560 euroa, ja kuuluisi myös työssä käyville henkilöille.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä7Fiksusti toteutettuna juurii toisin päin: työssäkäynnistä tulee houkuttelevampaa jos matalapalkkaisten todelliset rajaveroasteet laskisivat. Käytännön ongelma on siinä, että poliitikkojen suussa “perustulo“ on usein löperösti määritelty, ja pahimmillaan vain yksi härpäke lisää tukiviidakkoon. Toimiva perustulo vaatisi niin monitahoisen mullistuksen, että se saisi sote-uudistuksen näyttämään näpertelyltä. Ja huonosti viritetty perustulo olisi katastrofi. Itse kallistun, ainakin alkuun, EITC-tyyppisen uudistuksen suuntaan.Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma6

Eriytetystä ansio- ja pääomatulojen verotuksesta luopuminen ja siirtyminen yleiseen tuloveromalliin olisi järkevä tapa pienentää taloudellista epätasa-arvoa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä7Myös tulonsiirtojen rahoittamisen kannalta on tärkeää, että verotuksessa huomioidaan eri veropohjien joustavuus. Pääomatuloja (erityisesti normaalituottoa) ei siksi kannata verottaa samalla prosentilla kuin työtuloja. Epävarma7

Omistusasumisen verotuksen kiristäminen niin sanotulla laskennallisella asuntotuloverolla parantaisi asuntomarkkinoiden toimintaa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Ei mielipidettäHuonosti muotoiltu kysymys. Laskennallinen asuntotulo olisi asuntomarkkinoiden toiminnan kannalta paljon parempi veropohja kuin esimerkiksi muuttamiseen vaikuttava “varainsiirrot.“ Veropohjan valinnalla ei ole mitään tekemistä verotuksen tason laskemisen/kiristämisen kanssa. Asunnot ja kiinteistöt ovat Suomelle työhön ja pääomaan verrattuna hyvä veropohja, koska niiden arvo perustuu pitkälti maahan, joka ei varmasti lähde karkuun. Tämä etu ei perustu asuntomarkkinoiden sujuvuuteen, vaan vertailuun muiden veropohjien marginaaliverotasojen kanssa: asuntovarallisuuden on alhainen suhteessa työtuloihin.Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma7

Suomalaisten tuloerojen kasvu nykyisestä haittaisi talouskasvua.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä4Talouskasvun ja tulonjaon yhteys on klassinen huono kysymys. Talouskasvu ja tulojakauman tasaisuus ovat molemmat aggregaattilukuja, joilla ei ole suoraa kausaalivaikutusta toisiinsa. On paljon tekijöitä (politiikkatoimenpiteitä, teknologian muutoksia, ym) jotka vaikuttavat niistä molempiin, joko samaan tai eri suuntaan – kaikkia neljää komboa löytyy. Näytä lisääNäytä vähemmänEri mieltä7

Hallituksen esityksen mukaiseen sote-uudistukseen liittyvät mahdolliset kannusteongelmat ovat suurempia kuin valinnanvapausmallista koituva hyöty.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti samaa mieltä7Epävarma7

Voimakkaampi finanssipolitiikan keventäminen (verojen alentaminen, valtion menojen lisääminen) olisi viime vuosina elvytysvaikutusten takia pienentänyt valtion velkaa suhteessa bruttokansantuotteeseen.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma5Jos kaikki EU-maat, mukaanlukien Suomi, olisivat edellisen kriisin aikana harjoittaneet kevyempää finanssipolitiikkaa niin Suomenkin velkasuhde olisi nyt luultavasti alempi (varmuus 7/10). Mutta Suomen yksinäinen elvytys valuu suureksi osaksi muualle.Näytä lisääNäytä vähemmänEri mieltä7

Koska on epätodennäköistä, että valtionyhtiöt voisivat jatkuvasti pärjätä yksityisesti omistettuja yhtiöitä paremmin, on niiden myynti perusteltua (ei koske huoltovarmuuden kannalta elintärkeitä yhtiöitä).

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä8Samaa mieltä7

Eurosta on tähän mennessä ollut Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä3Samaa mieltä7

Sipilän hallituksen ajama kilpailukykysopimus oli Suomen talouskasvun kannalta oikeansuuntainen ratkaisu.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä4Samaa mieltä7

Pieniä yrityksiä kannattaa suosia ylimääräisin verohelpotuksin tai yritystuin, koska uudet työpaikat syntyvät pääsääntöisesti niihin.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti eri mieltä9Eri mieltä8

Suomen on järkevää tukea telakoitaan kilpailukyvyn turvaamiseksi, koska useimmissa muissakin maissa tehdään niin.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä6Eri mieltä7

Äkillisen rakennemuutoksen alueille suunnatut tuet hidastavat rakennemuutosta ja ovat siksi haitallisia.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä6Eri mieltä7

Vuokrasääntelyllä pitäisi pyrkiä hillitsemään vuokrien nousua, vaikka se tarkoittaisi vuokra-asuntotarjonnan pienenemistä.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti eri mieltä10Vahvasti eri mieltä8

Kotitalousvähennys on tehokas tapa torjua harmaata taloutta.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma6Samaa mieltä7

Robottivero on tulevaisuudessa välttämätön keino rahoittaa sosiaaliturvaa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti eri mieltä8“Robotti“ on huonosti määritelty veropohja. Onko astianpesukone robotti? Liikaa humanoidilta näyttävät laitteet tehtaissa? Varmasti Suomessa nähdään jatkossakin toimialoja ja alueita, jotka kärsivät teknologian kehityksen aiheuttamasta rakennemuutoksesta. Ne “rakennemuuttajat“ ovat enimmäkseen ulkomailla, ja niiden verottamisesta on turha unelmoida.Näytä lisääNäytä vähemmänEri mieltä7

Perintövero on talouskasvun kannalta muita veroja vähemmän haitallinen.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti samaa mieltä8Perinnöt on suhteellisen joustamaton veropohja, eli niiden verottaminen pienentää kakkua vähemmän kuin esim työn tai voittojen verotus. Veron “ärsyttävyyttä“ voisi vähentää asuntojen osalta esim automaattisesti tarjottavalla verovelkavaihtoehdolla, joka lankeaa maksuun vasta myydessä/vuokratessa.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7