Vain viidennes suomalaisista taloustieteilijöistä avaisi perus- ja toisen asteen koulutuksen järjestämisen ja tuotannon voittoa tavoitteleville yrityksille. Yli kolmasosa panelisteista ei osaa tai halua ottaa asiaan kantaa.

Kysymys: Yksityisille voittoa tavoitteleville yrityksille tulisi sallia nykyistä vapaammin perus- ja toisen asteen koulutuksen järjestäminen ja tuotanto.

VastaajaYliopisto/tutkimuslaitosVastausVarmuusKommenttiProfiili ja vastaukset
Jyrki Ali-YrkköETLAEri mieltäProfiili ja vastaukset
Tom BerglundHankenVahvasti samaa mieltä8Edellyttäen että toiminta on luvanvarainen ja lupia myönnetään ja niiden käyttöä seurataan järkevästi.Profiili ja vastaukset
Petri BöckermanJyväskylän kauppakorkeakoulu / Työn ja talouden tutkimus LABOREEri mieltä7Profiili ja vastaukset
Essi EerolaVATTEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Bengt HolmströmMITSamaa mieltä4Tama voisi olla yksi niista vaihtoehdoista joista mainitsin edellisessa vastauksessani.Profiili ja vastaukset
Seppo HonkapohjaAalto Yliopiston KKKEri mieltä7Profiili ja vastaukset
Anni HuhtalaVATTEi mielipidettäEi kai Ruotsista saatu kokemus yksityisistä kouluista ole kovin rohkaiseva, mutta en tunne tarkemmin asiaa saati tutkimusta aiheesta.Profiili ja vastaukset
Ari HyytinenHankenSamaa mieltä6Profiili ja vastaukset
Edvard JohanssonÅbo AkademiSamaa mieltä5Profiili ja vastaukset
Esa JokivuolleSuomen PankkiEri mieltä8Profiili ja vastaukset
John M. JuseliusSuomen PankkiEri mieltä5Competition is good in principle, but I do think that having an evenly and well educated population carries substantial positive externalities for society. Deregulating schooling would lead to greater polarization. Also, there is a significant risk that the quality of public schools would deteriorate as competition for high quality teachers would intensify. The upshot is that the teaching profession may become more attractive as the salary distribution widens.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Markus JänttiTukholman yliopistoVahvasti eri mieltä 8Yksityinen, voittoa tavoitteleva koulu, jota Ruotsissa on kokeiltu varsin laajassa mitassa, on erittäin ongelmallinen. Paras mitä siitä yleensä voi sanoa, että oppimistulosten ei voi sanoa olevan julkisia huonompia. Konkurssit yms ongelmat asettavat oppilaat erittäin huonoon asemaan. Koulu ei tarvitse lisää ongelmia.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Seppo KariVATTEpävarmaProfiili ja vastaukset
Karlo KaukoSuomen PankkiSamaa mieltäTämän ei kuitenkaan pitäisi tapahtua julkisen koulutustarjonnan kustannuksella. Koulutuksen laatua pitäisi jonkin puolueettoman tahon valvoa.Profiili ja vastaukset
Jaakko KianderEri mieltä7Profiili ja vastaukset
Juha KilponenSuomen PankkiSamaa mieltä6Profiili ja vastaukset
Jarmo KontulainenSamaa mieltä8Profiili ja vastaukset
Iikka KorhonenSuomen PankkiEri mieltäRuotsin esimerkit eivät innosta.Profiili ja vastaukset
Pekka J. KorhonenVahvasti eri mieltä6Tässä ongelmana on se, että koulutus olisi hyvin kapealaista yritysten välittömiin tarpeisiin keskittyvää.Profiili ja vastaukset
Mika KortelainenTurun yliopistoEri mieltä8Tutkimustulokset yksityisten voittoa tavoittelevien yritysten vaikutuksista perus- ja toisen asteen koulutuksessa eivät ole kovin selkeitä tai yksikäsitteisiä. Vaikka yksityisten (voittoa tavoittelevien) yritysten vapaampi rooli koulutuksen järjestämisessä voisi periaatteessa lisätä kilpailua, se voi myös johtaa koulujen eriytymisen tai koulujen välisten erojen kasvuun. Tästä on jonkinlaista tutkimusnäyttöä esimerkiksi Ruotsin osalta.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Kaisa KotakorpiTampereen yliopisto; VATTEri mieltäProfiili ja vastaukset
Markku KotilainenElinkeinoelämän tutkimuslaitos - EtlaEpävarma5Yksityiset tahot voivat käsittääkseni nytkin järjestää koulutusta. Yksityiset oppikoulut ovat nykyisin voittoa tavoittelemattomien kannatusyhdistysten ylläpitämiä ja ne saavat tuntuvaa julkista tukea. Voi kysyä, onko täysin markkinaehtoisille oppilaitoksille merkittävästi kysyntää Suomessa, jos julkinen sektori hoitaa tonttinsa hyvin.Julkinen tuki ja voitontavoittelu ovat taas vaikea yhdistelmä. Jos julkinen sektori ei jostakin syystä kykenisi järjestämään riittävästi koulutusta, yksityinen sektori voisi täydentää tarjontaa. Yksityisen koulutuksen tarjonta ei kuitenkaan saisi olla syy julkisen koulutuksen alasajoon, jotta koulutuksellinen tasa-arvo ei heikkenisi. Yksityisille koulutuksen järjestäjille on asetettava samat vaatimukset kuin julkisille toimijoille. Jotkin oppilaitokset myyvät opetustaan (markkinaehtoisesti?) ulkomaalaisille opiskelijoille sekä Suomessa että ulkomailla. Ei liene syytä estää suomalaisilta opiskelijoilta osallistumista tähän koulutukseen, jos kysyntää on.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Klaus Kulttihelsingin yliopistoVahvasti eri mieltä10Profiili ja vastaukset
Timo KuosmanenTurun kauppakorkeakoulu, Turun yliopistoEpävarma7Profiili ja vastaukset
Tomi KyyräValtion taloudellinen tutkimuskeskusEi mielipidettä5Profiili ja vastaukset
Jani LuotoHelsingin yliopistoVahvasti eri mieltä Profiili ja vastaukset
Mika MailirantaTyön ja talouden tutkimus LABORE / Jyväskylän yliopistoSamaa mieltä5Osaamisvaatimukset muuttuvat kiihtyvään tahtiin ja ne ovat lisäksi pirstaloitumassa. Ripaus lisää markkinaehtoisuutta ei varmaankaan olisi haitaksi tällaisessa tilanteessa. Tällainen tilanne on varmaankin enemmänkin toisen asteen kuin perusasteen koulutuksessa.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Hennamari MikkolaKansaneläkelaitosEpävarma8En ole perehtynyt aiheeseen. MuttaProfiili ja vastaukset
Niku MäättänenHelsingin yliopisto ja Helsinki GSEEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Katariina Nilsson HakkalaAalto yliopisto/ ETLAEpävarma5Profiili ja vastaukset
Elias OikarinenOulun yliopistoEi mielipidettä 5Profiili ja vastaukset
Tapio PalokangasHelsingin yliopistoEri mieltä 10Tämä on käsittääkseni viranomaistehtävä, joka ei sovi voittoa tavoitteville yrityksille.Profiili ja vastaukset
Tuomas PekkarinenVATTVahvasti eri mieltä9Mikä sen tällä hetkellä estää? Vai tarkoitetaanko tässä sitä, että veronmaksajien pitäisi maksaa voittoa tavoittelevien järjestämä koulutus? Jos tarkoitetaan jälkimmäistä, niin Ruotsin kokemukset eivät ole erityisen rohkaisevia. Paradoksaalisesti tämä voi johtaa suurempaan säätelyyn ja byrokratiaan.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Hannu PiekkolaVaasan yliopistoEpävarmaEhkä parempi panostaa oppisopimuskoulutukseen. Sivistävällä koulutuksella myös tärkeä rooli toisen asteen koulutuksessa ja se voisi jäädä tämänlaisella räätälöinnillä vähäisemmäksi. Ihmistä pitää opettaa myös ajattelemaan eikä vain suorittamaan.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Jukka PirttiläHelsingin yliopistoEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Matti PohjolaAalto-yliopisto kauppakorkeakouluEri mieltä7Profiili ja vastaukset
Petri RouvinenETLA, Elinkeinoelämän tutkimuslaitosSamaa mieltä7Opetus ja koulutus, varsinkin sen alemmilla asteilla, on hyvästä syystä pääosin julkisesti rahoitettua. Näiden palvelujen ei kuitenkaan ole mitenkään välttämättä oltava myös julkisesti tuotettuja; yksityiseen tuotantoon voidaan hyvin liittää julkinen (osa)rahoitus sekä julkinen valvonta sisällön ja laadun osalta.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Olli-Pekka RuuskanenPellervon taloustutkimus, Vaasan yliopistoVahvasti eri mieltä 10Profiili ja vastaukset
Hannu SalonenTurun yliopistoEri mieltä7Tähän asti kaikille avointa ja ilmaista peruskoulutusta on pidetty keinona taata mahdollisuuksien tasa-arvoa edes johonkin mittaan asti.Profiili ja vastaukset
Rune StenbackaSvenska handelshögskolanSamaa mieltä 8Profiili ja vastaukset
Juha TervalaHelsingin yliopistoVahvasti eri mieltä7Profiili ja vastaukset
Marko TerviöAalto-yliopistoEi mielipidettäEn tunne nykyistä lainsäädäntöä.Profiili ja vastaukset
Roope UusitaloHelsingin yliopistoEri mieltä7Hyvä julkinen koulu on suomalaisen systeemin vahvuus. Ruotsalaiset kokemukset vapaakouluista eivät ole kovin positiivisia.Profiili ja vastaukset
Jari VainiomäkiTampereen yliopistoEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Hannu VartiainenHelsingin yliopistoEri mieltäProfiili ja vastaukset
Vesa VihriäläHelsingin yliopistoEpävarmaKilpailu luo kaikissa toiminnoissa kannusteita parantaa toimintaa eikä julkisesti rahoitettujen palveluiden tuottamisessa voittoa tavoittelevien tuottajien voimin ole lähtökohtaisesti mitään väärää. Kilpailuun voi kuitenkin liittyä nykyistä suurempaa oppilaiden valikoitumista hyviin ja huonoihin kouluihin, mikä luultavasti heikentäisi erityisesti heikoista kotitaustoista tulevien lasten oppimisedellytyksiä. Ei myöskään ole selvää, että 1. ja 2. asteen koulutusongelmat liittyisivät ensisijaisesti kilpailun puutteeseen. Pikemminkin ne liittyvät joidenkin (useasti vähän tukea oppimiselle kotona saaneiden) lasten kykyyn kiinnostua ja pysyä mukana opetuksessa ja tästä seuraavaan häiriökäyttäytymiseen ja 2. asteen opinnoista putoamiseen. Näihin ongelmiin parempia lääkkeitä voisivat olla huomion suurempi kiinnittäminen perusvalmiuksien opettamiseen kaikille mahdollisimman varhaisesta vaiheesta lähtien (jopa valinnanvapauden kustannuksella) ja oppivelvollisuuden pidennys.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Jouko VilmunenTurun yliopisto/kauppakorkeakouluSamaa mieltä 7Profiili ja vastaukset
Sami VähämaaVaasan yliopistoEri mieltä7Profiili ja vastaukset
Juuso VälimäkiAalto yliopiston kauppakorkeakouluVahvasti eri mieltä9Profiili ja vastaukset
Eva ÖsterbackaÅbo AkademiVahvasti eri mieltä10Profiili ja vastaukset