Alle 10 prosenttia ekonomistipaneeliin vastanneesta arvelee, että voimakkaampi finanssipolitiikan keventäminen olisi viime vuosina elvytysvaikutusten takia pienentänyt valtion velkaa suhteessa bruttokansantuotteeseen. Ekonomistien enemmistö on asiasta toista mieltä.

Kysymys: Voimakkaampi finanssipolitiikan keventäminen (verojen alentaminen, valtion menojen lisääminen) olisi viime vuosina elvytysvaikutusten takia pienentänyt valtion velkaa suhteessa bruttokansantuotteeseen.

VastaajaYliopisto/tutkimuslaitosVastausVarmuusKommenttiProfiili ja vastaukset
Jyrki Ali-YrkköETLAEri mieltäProfiili ja vastaukset
Tom BerglundHankenEri mieltä7Velkaisuusasteen nopeampi kasvu lyhyellä aikavälillä olisi lisännyt varovaisuutta muiden investointien osalta.Profiili ja vastaukset
Petri BöckermanJyväskylän kauppakorkeakoulu / Työn ja talouden tutkimus LABOREEpävarma5Profiili ja vastaukset
Essi EerolaVATTEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Bengt HolmströmMITEri mieltäProfiili ja vastaukset
Anni HuhtalaVATTEri mieltä6Profiili ja vastaukset
Ari HyytinenHankenEri mieltä7Profiili ja vastaukset
Edvard JohanssonÅbo AkademiEpävarma5Profiili ja vastaukset
Esa JokivuolleSuomen PankkiEri mieltä6Profiili ja vastaukset
Juha JunttilaJyvaskylan yliopistoVahvasti samaa mieltä9Profiili ja vastaukset
John M. JuseliusSuomen PankkiVahvasti eri mieltä8Profiili ja vastaukset
Markus JänttiTukholman yliopistoSamaa mieltä7Uskon Pertti Haaparannan hystereesipohjaisen analyysin olleen oikeassa ja siten olen samaa mieltä.Profiili ja vastaukset
Panu KalmiVaasan yliopistoEpävarmaProfiili ja vastaukset
Seppo KariVATTEpävarma9Viimeisten tutkimusten mukaan finanssipoliittisella elvytyksellä voi tietyissä tilanteissa olla iso vaikutus bkt:hen. Toisaalta Suomi on pieni avotalous ja elvytys vaikuttaa vain osaan bkt:n komponenteista.Profiili ja vastaukset
Karlo KaukoSuomen PankkiEri mieltäVaikea uskoa noin voimakkaisiin dynaamisiin vaikutuksiin.Profiili ja vastaukset
Jaakko KianderEri mieltä7Velkasuhteen nousu olisi kuitenkin jäänyt vähäiseksiProfiili ja vastaukset
Juha KilponenSuomen PankkiVahvasti eri mieltä8Profiili ja vastaukset
Jarmo KontulainenVahvasti eri mieltä10Profiili ja vastaukset
Iikka KorhonenSuomen PankkiEi mielipidettä6Profiili ja vastaukset
Pekka J. KorhonenEri mieltä6Profiili ja vastaukset
Mika KortelainenTurun yliopistoEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Tuomas KosonenValtion taloudellinen tutkimuskeskusEri mieltä7En usko että elvytysvaikutukset ovat niin suuria, että ne kompensoisivat suorat vaikutukset budjettivajeeseen.Profiili ja vastaukset
Kaisa KotakorpiTampereen yliopisto; VATTEri mieltäProfiili ja vastaukset
Markku KotilainenElinkeinoelämän tutkimuslaitos - EtlaEri mieltä9Elvytysvaikutus olisi ollut liian pieni.Profiili ja vastaukset
Klaus Kulttihelsingin yliopistoEi mielipidettä10Profiili ja vastaukset
Timo KuosmanenTurun kauppakorkeakoulu, Turun yliopistoEri mieltä10Olisin kaivannut voimakkaampaa elvytystä vaikka valtion velka suhteessa BKT:hen olisi sen myötä kasvanut nykyistä suuremmaksi,Profiili ja vastaukset
Tomi KyyräValtion taloudellinen tutkimuskeskusVahvasti eri mieltä8Profiili ja vastaukset
Marita LaukkanenValtion taloudellinen tutkimuskeskusEi mielipidettä9Profiili ja vastaukset
Jani LuotoHelsingin yliopistoEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Mika MailirantaTyön ja talouden tutkimus LABORE / Jyväskylän yliopistoVahvasti eri mieltä5Profiili ja vastaukset
Topi MiettinenSvenska HandelshögskolanEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Hennamari MikkolaKansaneläkelaitosEpävarmaProfiili ja vastaukset
Niku MäättänenHelsingin yliopisto ja Helsinki GSEVahvasti eri mieltä9Suomessa tuotanto laski suurelta osin vientiteollisuuden ongelmien vuoksi. Voimakkaampi kotimainen elvytys ei olisi vientiteollisuutta juuri auttanut. Suurempi elvytyspolitiikka olisi päinvastoin saattanut hidastaa kustannuskilpailukyvyn kohentumista. Sen sijaan voimakkaampi elvytys esimerkiksi koko euroalueella olisi ollut Suomenkin kannalta hyödyllistä.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Katariina Nilsson HakkalaAalto yliopisto/ ETLAEpävarma5Profiili ja vastaukset
Elias OikarinenOulun yliopistoVahvasti eri mieltä8Profiili ja vastaukset
Tapio PalokangasHelsingin yliopistoEri mieltäJos valtion menoja lisätään tai tuloja karsitaan, valtio velkaantuu. Mikään “elvytysvaikutus“ ei pysty tätä täysin korvaamaan.Profiili ja vastaukset
Tuomas PekkarinenVATTEri mieltäProfiili ja vastaukset
Hannu PiekkolaVaasan yliopistoEri mieltä7Automaattista elvytystä on ollut avian liikaan ikärakenneongelmien takia.Profiili ja vastaukset
Jukka PirttiläHelsingin yliopistoEri mieltä4Yritimme pohtia tätä Arviointineuvoston raportissa 2017.Profiili ja vastaukset
Matti PohjolaAalto-yliopisto kauppakorkeakouluEri mieltä8Elvytyksen kerroinvaikutukset ovat tähän liian pieniä.Profiili ja vastaukset
Petri RouvinenETLA, Elinkeinoelämän tutkimuslaitosEri mieltä8Jonkin verran elvyttävämpi finanssipolitiikka ainakin lähinnä oman tontin eli tiede- ja innovaatiopolitiikan osalta olisi ollut paikallaan (ts. en pidä hallituksen toteuttamia leikkauksia tällä puolella järkevinä) mutta yleisesti ottaen olen samaa mieltä vuoden 2008 jälkeisen finanssipolitikan perusvirityksestä.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Olli-Pekka RuuskanenPellervon taloustutkimus, Vaasan yliopistoEri mieltä 6Profiili ja vastaukset
Hannu SalonenTurun yliopistoEi mielipidettä6Profiili ja vastaukset
Rune StenbackaSvenska handelshögskolanEpävarma3Paljolti kiinni siitä miten elvytys olisi kohdistettu.Profiili ja vastaukset
Juha TervalaHelsingin yliopistoVahvasti samaa mieltä9Finanssipoliittinen elvytys ei normaalisti laske julkisen velan suhdetta BKT:hen. Uudet tutkimukset (esim. NBER WP No. 23789: Fiscal Stimulus and Fiscal Sustainability) ovat kuitenkin osoittaneet, että taantumassa tehdyt julkiset talouden leikkaustoimet ovat lisänneet julkisen velan suhdetta BKT:hen.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Marko TerviöAalto-yliopistoEpävarma5Jos kaikki EU-maat, mukaanlukien Suomi, olisivat edellisen kriisin aikana harjoittaneet kevyempää finanssipolitiikkaa niin Suomenkin velkasuhde olisi nyt luultavasti alempi (varmuus 7/10). Mutta Suomen yksinäinen elvytys valuu suureksi osaksi muualle.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Roope UusitaloHelsingin yliopistoEri mieltä9Profiili ja vastaukset
Jari VainiomäkiTampereen yliopistoSamaa mieltä8Erityisesti jos elvytys olisi toteutettu koko EU alueella niissä maissa joissa valtionlainojen korot pysyivät matalina, sen sijaan että kyseiset maat siirtyivät kuristuspolitiikkaan. Yksittäisen pienen avoimen maan erillistoimilla saavutetaan pienempiä vaikutuksia.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Hannu VartiainenHelsingin yliopistoEri mieltäProfiili ja vastaukset
Vesa VihriäläHelsingin yliopistoEri mieltä8Lisäelvytys tuskin olisi yltänyt velkasuhteen alentumiseen riittäviin kerroinvaikutuksiin, kun otetaan huomioon, että sekä kulutuskysynnän että investointien kasvusta merkittävä osa olisi tyydyttynyt ulkomaisella tarjonnalla. Ekspansiivisempi finanssipolitiikka olisi luultavasti entisestään hidastanut kilpailukyvyn sopeutumista. Tämä olisi ollut ongelmallista (myös velkasuhteen pidemmän ajan kehityksen kannalta) tilanteessa, jossa vienti ja tuotannolliset investoinnit ovat romahtanete pahoin samalla kun yksityinen ja julkinen kulutus on kasvanut velkarahoituksen turvin. Suomen finanssipolitiikka on koko periodilla 2009-2016 ollut yksi EU:n elvyttävimpiä ellei elvyttävin. Tämän seurauksena yksityinen ja julkinen kulutus ovat kasvaneet selvästi, vaikka tuotanto on pysynyt 2008 saavutun tason alapuolella heikon vienti- ja investointikehityksen takia.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Jouko VilmunenTurun yliopisto/kauppakorkeakouluEri mieltä8Tekijät, jotka ovat julkistalouden alijäämäisyyden taustalla ovat vieläkin suht epäselviä. Alijäämäisyys näyttää hyvin itsepintaiselta. Tällaisessa tapauksessa aktiivine elvyttäminen ei mielestäni ole suotavaa. Lisäksi, kerroinvaikutusten suuruudesta vallitsee lievästi sanoen erimielisyys.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Sami VähämaaVaasan yliopistoEri mieltä5Profiili ja vastaukset
Juuso VälimäkiAalto yliopiston kauppakorkeakouluEri mieltä8Profiili ja vastaukset
Eva ÖsterbackaÅbo AkademiEpävarma6Profiili ja vastaukset