Vain kymmenen prosenttia ekonomisteista katsoo, että koronakriisi veisi Suomen pitkäksi aikaa huomattavasti interventionalistisempaan talouspolitiikkaan, jossa kilpailun ja markkinamekanismien roolia vähennettäisiin ja sääntelytoimia lisättäisiin merkittävästi. Toista mieltä on selvä enemmistö (73 %) ja 14 prosenttia on kannastaan epävarma tai vailla mielipidettä. Kommenteissaan useat taloustieteilijät toteavat, että vaikka julkisen vallan voimakkaitakin interventioita tarvitaan nyt, ei markkinamekanismien vaikutusta taloudessa ole syytä vähentää pitkäksi aikaa.

Kysymys: Tämänhetkisen tiedon valossa on todennäköistä, että Suomessa on tarpeen siirtyä pitkäksi aikaa huomattavasti interventionalistisempaan talouspolitiikkaan, jossa kilpailun ja markkinamekanismien roolia vähennetään ja julkisen vallan sääntelytoimia lisätään merkittävästi.

VastaajaYliopisto/tutkimuslaitosVastausVarmuusKommenttiProfiili ja vastaukset
Luis AlvarezEri mieltä9Profiili ja vastaukset
Petri BöckermanTurun kauppakorkeakoulu / Palkansaajien tutkimuslaitosEpävarma5Profiili ja vastaukset
Essi EerolaVATTEri mieltä3Taloustilanteeseen liittyy toki tällä hetkellä erittäin suurta epävarmuutta. Silti mielestäni ensisijaisia toimia ovat koronakriisin aiheuttamasta talouskriisistä kärsivien yritysten tukeminen ja ihmisten toimeentulon varmistaminen. Toki kriisin aikana rajutkin sääntelytoimet voivat olla perusteltuja. Muiden ihmisten kohtaaminen aiheuttaa nyt potentiaalisesti negatiivisen ulkoisvaikutuksen, ja yleensä pelkät suositukset eivät sellaisessa tilanteessa ole riittäviä. Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Mika HaapanenJyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluEpävarma6Profiili ja vastaukset
Seppo HonkapohjaAalto Yliopiston KKKSamaa mieltä7Kysymys on vähän yleinen. Politiikan interventioiden rakenne Onyksi avainkysymyksistä. Profiili ja vastaukset
Anni HuhtalaVATTEri mieltäJulkista valtaa ja sääntelyä tarvitaan aina, kun markkinat epäonnistuvat. Sääntelyllä puututaan esim. ulkoisvaikutuksiin, joita markkinat eivät hinnoittele, eivätkä siten ohjaa talouden toimintaa tehokkaasti kuten koronapandemia tai ympäristöongelmat osoittavat. Muutoin ei.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Ari HyytinenHankenVahvasti eri mieltä7Profiili ja vastaukset
Edvard JohanssonÅbo AkademiEri mieltäProfiili ja vastaukset
Esa JokivuolleSuomen PankkiEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
John M. JuseliusSuomen Pankki Eri mieltäProfiili ja vastaukset
Markus JänttiTukholman yliopistoEri mieltä8On vaikea nähdä miksi tähän olisi syytä tai että se edes nykyisten kv-velvoitteiden, etenkin EU:n suunnalla, olisi mahdollista. Profiili ja vastaukset
Panu KalmiVaasan yliopistoEri mieltäMitä tuossa tarkoittaa pitkä aika? Jonkun aikaa näin tulee varmaankin olemaan, mutta toivottavasti ei yhtään sen pidempään kuin on tarvetta. Profiili ja vastaukset
Aki KangasharjuElinkeinoelämän tutkimuslaitosVahvasti eri mieltä10Miksi ihmeessä pitäisi? Eikö tämä talouden sulkeminen osoita juuri sen, miten julkisen talouden, ihmisten ja koko kansantalouden käy, jos markkinatalouden ei anneta toimia.Profiili ja vastaukset
Vesa KanniainenHelsingin yliopistoVahvasti eri mieltä9Asia on juuri päinvastoin. Kun epidemia saadaan hallintaan, tarvitaan niiden rakenteellisten muutosten vauhdittamista, joiden avulla BKT saadaan kasvu-uralle. Sitä ei voi toteuttaa suunnitelmatalouden periaatteilla. Nokian taannoinen nousu hidasti tarpeellisten uudistusten toimeenpanemista ja Suomi on vertailumaita jäljessä 15 vuotta etenkin työmarkkinoiden uudistamisessa ja siirtymisessä korkoratismista Ruotsin, Tanskan ja Saksan toimivien esikuvien mukaisiin käytäntöihin.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Ohto KanninenPalkansaajien tutkimuslaitosEpävarma6Ei tule mieleen mitään esimerkkiä, missä markkina-/hintamekanismia kannattaisi vähentää. Merkittäviä interventioita tarvitaan ja on tulossa tulonsiirtoihin ja kokonaiskysyntään liittyen. Vinkki kysymysenasetteluun: sanat “huomattavasti“ ja “merkittävästi“ kannattaisi pudottaa pois, sillä vastausvaihtoehdoissa on jo “vahvasti“.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Seppo KariVATTEpävarma6Ehkä siinä mielessä, että kriiseissä keskeisten hyödykkeiden osalta tulisi luoda laajempaa kotimaista tuotantoa. Ei välttämättä muuten. Profiili ja vastaukset
Antti KauhanenElinkeinoelämän tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluVahvasti eri mieltä9Tällaisen kriisin aikana tarvitaan valtion interventioita alueilla, joissa niitä normaalioloissa ei tarvita. En näe kuitenkaan mitään syytä, miksi tilanteen normalisoituessa kilpailua ja markkinamekanismin toimintaa tulisi rajoittaa. Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Karlo KaukoSuomen PankkiEri mieltä3Profiili ja vastaukset
Ilkka KiemaPalkansaaajien tutkimuslaitosEri mieltä8Profiili ja vastaukset
Jarmo KontulainenSuomen PankkiVahvasti eri mieltä8Profiili ja vastaukset
Iikka KorhonenSuomen PankkiEri mieltä7Suomen kaltainen huoltovarmuusajattelu, jossa julkinen ja yksityinen sektori toimivat yhteistyössä, on osoittanut kriisissä voimansa. Tulevaisuudessa kiinnitetään varmasti enemmän huomiota lääkkeiden ja etenkin lääkeaineiden valmistukseen Euroopassa (Kiinan ja Intian sijaan).Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Mika KortelainenTurun yliopistoSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Tuomas KosonenPalkansaajien tutkimuslaitosEri mieltä7Koronavirusepidemian hillitsemiseksi on tehtävä toimenpiteitä, jotka antavat normaalia huomattavasti suuremman roolin julkiselle sektorille. Ei ole kuitenkaan selvää miksi tällaisia toimia tai julkisen sektorin roolia pitäisi jatkaa kun epidemiasta on selvitty. Jos kysymys koskee epidemian jälkeistä aikaa, ei mielestäni siinä ole välttämättä syytä hillitä markkinamekanismeja. Toki valtion varmaan pitää jatkaa työttömien ja yritysten tukemista ja rahoittaa näitä toimenpiteitä mahdollisesti esimerkiksi nykyistä kireämmällä verotuksella, mutta tämä ei itsessään ole markkinamekanismien rajoittamista.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Kaisa KotakorpiVATT; Turun yliopistoEpävarmaToki julkisen vallan rooli koronakriisin hoitamisessa on keskeinen. Aiheutuuko pysyviä muutoksia sääntelytarpeeseen? Koronakriisi eroaa aiemmista esim. finanssikriisistä ainakin siinä, että sen perimmäinen syy ei liity talouden rakenteisiin. Esim. finanssikriisi toi esiin puutteita rahoitussektorin sääntelyssä. Vastaavanlaista ilmiselvää seurausta koronakriisillä ei nähdäkseni ole, vaikkakin sen seurausten hoitoon markkinoiden toiminta / toimimattomuus vaikuttaa (esim. yritysten tukeminen kriisitilanteessa, jossa yksityiset rahoitusmarkkinat eivät välttämättä tarjoa riittäviä keinoja). Lisäksi kriisi on tehnyt ilmeiseksi julkisen sektorin toimintojen keskeisen roolin yhteiskunnassa vrt. ”yhteiskunnan toiminnan kannalta keskeiset alat” joihin poikkeustilan käyttöönoton yhteydessä viitattiin – esim. terveydenhuolto, hoivapalvelut. Julkisen vallan rooli tuskin pienenee, mutta en näe ilmeistä syytä ”merkittävään”, ”huomattavaan” lisäykseen ”pitkäksi aikaa” -kysymyksen muotoilu on voimakasNäytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Klaus Kulttihelsingin yliopistoVahvasti eri mieltä9Profiili ja vastaukset
Timo KuosmanenAalto yliopiston kauppakorkeakouluEri mieltä8En näe, että koronakriisi johtuisi markkinoiden epäonnistumisesta, tai että sääntelyn lisääminen auttasi kriisistä selviytymisessä, pikemminkin päinvastoin. Talouspoliittista elvytystä tarvitaan, mutta sääntelyn kasvattaminen koronakriisin varjolla kuulostaa mielestäni hyvin epäilyttävältä. Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Tomi KyyräValtion taloudellinen tutkimuskeskusEri mieltä6Profiili ja vastaukset
Mika MailirantaEtla / Jyväskylän yliopistoEpävarma7Profiili ja vastaukset
Topi MiettinenSvenska HandelshögskolanEri mieltä7Hiukan epäselväksi jää, mitä tällä tarkoitetaan. Jos kyse on verraten lyhyestä aikavälistä ja puhutaan hyvin rajatusti sairaanhoidon kannalta keskeisistä tuotteista / palveluista, vastaus saattaa olla kyllä, muilta osin vastaus on ei.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Niku MäättänenEtlaVahvasti eri mieltä9Profiili ja vastaukset
Elias OikarinenAalto-yliopistoVahvasti eri mieltä7Ei “pitkäksi aikaa“!Profiili ja vastaukset
Tapio PalokangasHelsingin yliopistoEri mieltä9Mitä tarkoitetaan interventionaalisella talouspolitiikalla? Eiköhän markkinavoimien ja julkisen säätelyn välillä ole jo olemassa selkeä tasapaino. Profiili ja vastaukset
Matti PohjolaAalto-yliopisto kauppakorkeakouluVahvasti eri mieltä9Profiili ja vastaukset
Olli-Pekka RuuskanenPellervon taloustutkimusEri mieltäProfiili ja vastaukset
Hannu SalonenTurun yliopistoSamaa mieltä6Samaa mieltä sillä varauksella että sääntelyn keston pituutta on vaikea nyt arvioida. Profiili ja vastaukset
Matti SarvimäkiAalto-yliopiston kauppakorkeakouluVahvasti eri mieltä7Julkisen vallan interventioita tarvitaan varmasti huomattavasti tavanomaista enemmän vähentämään koronakriisin aiheuttamaa laskusuhdannetta, mutta tämä on mahdollista ja perusteltua tehdä jokseenkin perinteisen finanssi- ja rahapolitiikan kautta. Lisäksi voi olla perusteltua käyttää poikkeuksellisia rajoituksia pandemian leviämisen hillitsemiseksi. Koronakriisin varjolla ei kuitenkaan ole perusteltua ryhtyä muuttamaan yhteiskunnan perusrakenteita.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Rune StenbackaSvenska handelshögskolanEri mieltä6Profiili ja vastaukset
Juha TervalaHelsingin yliopistoVahvasti eri mieltä9Profiili ja vastaukset
Marko TerviöAalto-yliopistoVahvasti eri mieltä10Profiili ja vastaukset
Janne TukiainenTurun yliopistoVahvasti eri mieltä7Profiili ja vastaukset
Hannu VartiainenHelsingin yliopistoSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Jutta ViinikainenJyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluVahvasti eri mieltä8Profiili ja vastaukset