Vesa Kanniainen

Emeritusprofessori (HY), sotatieteiden tohtori (Maanpuol.kork.koulu), kauppatieteiden tohtori (Itä-Suomen yliopisto)
Helsingin yliopisto

Vastaukset

Ympäristöpoliittisista toimista (esim. hiilivero) aiheutuvat hinnannousut tulisi kompensoida niistä eniten kärsiville kuluttajille tai alueille kohdennetuilla tuilla.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
EpävarmaMinulla on aina ollut sosialistin sydän ja mieluusti olisin köyhän kansan puolella. Ympäristökysymysten osalta kuitenkin epäröin. Toivoisin, että ympäristöpolitiikka olisi mahdollisimman tehokasta ja johtaisi ilmastonmuutoksen torjuntaan ja että tulonjakoon löydettäisiin muut välineet.Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma7

Maailmanmarkkinahintojen muutoksista aiheutuvaa polttoaineiden hinnannousua tulisi pyrkiä hillitsemään julkisen vallan toimin, esimerkiksi laskemalla polttoaineverotusta.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä7Ilmastonmuutos on siinä määrin vakava haaste ihmiskunnalle, että ympäristöverot tarvitaan. Mieluummin kanavoisin verotuksen tuottoa teknologiasubventioihin ja vaikka sähköautojen tukemiseen, jolloin sitä kautta energian kustannus pysyisi hallinnassa.Näytä lisääNäytä vähemmänEri mieltä7

Julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon aloilla on jo kevään 2022 palkkaratkaisussa otettava huomioon sote-uudistukseen liittyvästä palkkojen yhteensovittamisesta (palkkaharmonisaatio) vuodesta 2023 alkaen aiheutuvat palkankorotukset.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltäKannatan Sari Sairaanhoitajille korkeampaa palkkaa taloudessa, jossa sektorilla on alipalkkaus monopsonista johtuen. 2022 on aivan liian hankala aikataulullisesti hoitaa vääryys pois päiväjärjestyksestä.Samapalkkaisuuteeen liittyy kuitenkin ongelmia: mahdottomuus kannustaa siirtymään alueellisesti.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä6

Julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon palkkaharmonisaatio heikentää työvoiman saatavuutta seuduilla, joissa ilmenee rekrytointihaasteita.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti samaa mieltä7En voi vedota tutkimustuloksiin, mutta olettaisin asian olevan noin.Samaa mieltä6

Suomen liittymisellä Natoon olisi enemmän myönteisiä kuin kielteisiä vaikutuksia Suomen kansantalouteen.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä8Suomen maariski vähenisi. Ongelma on siinä, että Venäjä saattaa painostaa Suomea ankarasti ja myös toteuttaa hybridioperaatioitaSamaa mieltä7

Mikäli Venäjän kykyä rahoittaa sotatoimia öljyn ja kaasun viennistä saamillaan tuloilla halutaan rajoittaa, tullimaksut ovat siihen parempi keino kuin määrärajoitukset tai tuontikiellot.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti samaa mieltä8Ks. Tuore Blogini Uusi SuomiSamaa mieltä6

Valtion koronakriisin aikaiset yritystuet ovat kohdentuneet onnistuneesti.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma6Hankala sanoa. Ei ollut oikeita välineitä, tukea meni palveluihin mutta kaikki saaneet eivät olleet tuen tarpeessa. Viihdeala on kärsinyt merkittävästi, mutta olisi voitu yrittää hoitaa koronapassin avulla tarkoituksenmukaisemmin.Epävarma6

Valtion vuoden 2022 budjetin finanssipoliittinen linja on suhdannetilanne huomioon ottaen sopiva.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä6Korona on ollut shokki ja päätöksiä on jouduttu tekemään suuren epävarmuuden vallitessa. Koronapolitiikassa on väärää hidastelua, Niinistön nyrkki olisi tarvittu. Budjettimenot ovat olleet silti perusteltuja, paitsi koulu-uudistus. Nyt uuden viruksen johdosta emme tiedä, mitä on edessä. Budjettipolitiikassa ei voi odottaa aikaisempaa normaalia.Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma6

Sote-uudistus tarvitsee lisää kilpailullisia elementtejä julkisten toimijoiden kesken.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä6Kilpailu on pääsääntöisesti hyväksi etenkin pitkäkestoisissa palveluissa (päinvastoin kuin esim. kertaluonteisissa taksipalveluissa).Epävarma6

On perusteltua pyrkiä vähentämään yksityisten palvelutuottajien roolia julkisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä8Yksityisten palveluiden vähentäminen näyttää olevan joillekin ideologinen valinta. Rokottamattomien vastuttomuus on ajanut julkisen terveydenhuollon ahtaalle; sydänleikkauksiakin on jouduttu siirtämään. Yksityistä palvelutoimintaa tarvitaan juuri nyt tukemaan julkisen sektorin selviytymistä. Palvelusetelit hyvä instrumentti siihen.Näytä lisääNäytä vähemmänEri mieltä7

Tammikuussa valittavilla aluevaltuustoilla on hyvät kannustimet ja vaikutusmahdollisuudet tehostaa ja parantaa hyvinvointialueiden toimintaa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma5Riippuu täysin siitä, milaiset kannusteet uusille valtuustoille syntyy 1) palveluiden kehittämisessä 2) rahoituksen allokaatiossa. Sote-palveluiden rahoitus käynnistyy valtion rahoituksella eli alueille syntyy kannustin maksimoida saamansa rahoitus; samalla palveluiden kehittämisen kannustin saattaa puuttua. Parempi olisi, jos rahoitus ja palvelujen tehokkuuden kehitys olisivat samalla organisaatiolla.Näytä lisääNäytä vähemmänEri mieltä6

Suomen talous hyötyisi, jos rakenteeltaan nykyisen kaltainen maahanmuutto kaksinkertaistettaisiin.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä 8Työllistyvä maahanmuutto kiistatta hyödyllistä. 1000 pakolaista sen sijaan aiheuttanut Ruotsin datassa 7 vuoden aikana 100 miljoonan €:n kustannuksen Ruotsille (yhdessä vuodessa keskimäärin 192000 SEK pakolaista kohden, FinanzArchiv 2019, 297-322). Suomen julkiselle taloudelle kustannus samaa kertalukua.Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma6

Ansiosidonnaista työttömyysturvaa on tavalla tai toisella heikennettävä, jotta hallitus voi saavuttaa 80.000 lisätyöllisen tavoitteensa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Ei mielipidettä10Epävarma6

Kansantalouden tilinpidossa pitäisi soveltaa kattavan varallisuuden (inclusive wealth) käsitettä luonnon tilan huomioimiseksi taloudellisen kehityksen mittaamisessa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä 10On hyvä, että BKT:lle kehitetään vaihtoehtoisia hyvinvoinnin mittareita. Tämä on aiheellista etenkin sen vahingon vuoksi, jota ihmiskunta toisen teollisuuden vallankumouksen myötä on luonnolle, maapallon eläimistölle ja luonnon monimuotoisuudelle aiheuttanut. Näitä on itse asiassa kehitetty jo vuosikymmenten ajan. En usko, että ne silti voivat korvata markkinoiden kautta tapahtuvan vaihdannan mittaria, joka on BKT, etenkään kansainvälisessä vertailussa. Kumpaakin tarvitaan.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä6

Suurilta investointihankkeilta tulisi edellyttää yhteiskunnallista kustannus-hyötyanalyysia, jonka taloudellisissa vaikutusarvioinneissa arvotetaan myös luontovaikutukset (esim. biodiversiteetti).

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti samaa mieltä10Ympäristötuhojen taustalla on yhteishyödykkeiden tragedia: ulkoisvaikutuksia ei hinnoitella sosiaalisina kustannuksina. Yksityisen kustannus-hyötyanalyysin ohella yhteiskunnallisen kustannus-hyötyanalyysin laatiminen on kovin kannatettavaa. Se mahdollistaa suuryhtiöiden osakkeenomistajien arvojen heijastumisen yritysten investointipäätöksiin toisin kuin toimittaessa sen kriteerin pohjalta, että liikkeenjohto valitsee projektit pelkästään yksityisten voittojen perusteella. Tästä on tulossa perusteellinen kirjoitukseni Talous- ja yhteiskuntalehden seuraavassa numerossa.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Eniten ansaitsevat ihmiset voisivat maksaa enemmän kuntaveroa kuin nykyään.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Ei mielipidettäEri mieltä7

Kiinteistöverot (rakennus ja maapohja) nostavat vuokria.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti samaa mieltä 9Mainitussa kirjoituksessani Kanava-lehdessä 4/2021 käsitellään myös kiinteistöverotusta. Viittaan siihen.Epävarma7

Mikäli julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäjinä toimivat jatkossa itsehallinnolliset hyvinvointialueet, tulee niiden toiminta rahoittaa pääosin valtion budjetista, eikä alueille ole syytä antaa verotusoikeutta.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä8Terveydenhuoltojärjestelmän vahvuus Suomessa perustuu siihen, että kaikki osallistuvat sen rahoittamiseen ja myös saavat palvelut. Rahoituksen tulisi tulla jatkossa valtion budjetista eikä erillisen maakuntaveron muodossa.Epävarma6

Marinin hallituksen esitys Sote-uudistukseksi sisältää riittävät kannustimet hyvinvointialueille tehokkaaseen ja laadukkaaseen palvelutuotantoon.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä6Suomessa on hyvin toimiva terveydenhuolto paitsi 1) Terveyskeskusjonot ja jonoton työterveyshuolto puhuvat eriarvoisuudesta. 2) Kunnat ovat aivan liian pieniä yksiköitä kyetäkseen vastaamaan terveys- ja hyvinvointipalveluista. Epäilen silti maakuntamallin järkevyyttä; sotealueita voi olla liikaa. En ole nähnyt uskottavaa analyysia kysytyistä kannusteista.Näytä lisääNäytä vähemmänEri mieltä6

Autoveron poisto olisi tehokas keino uudistaa Suomen autokantaa vähäpäästöisemmäksi.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä8Eri mieltä6

Fossiilisten polttoaineiden verotusta on kiristettävä liikenteen päästöjen vähentämiseksi.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä8Ei tule onnistumaan. Ranskassa keltaliivit pysäyttivät yhteiskunnan ja Suomessa eduskunta tuskin uskaltaa veroa korottaa. Fossiilisten polttoaineiden vero ei myöskään ole taloustieteen kannalta oikea vaihtoehto: globaali hiilivero ja päästökauppa olisivat sellaisia. Iskun ykköskohteena tulee olla hiilipitoisuuden rajaaminen kaikilla rintamilla, ei vain polttoaineiden hintojen kautta.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Polttoaineveron sijaan auton käyttöä tulisi verottaa paikantamiseen perustuvalla kilometriverolla, jonka suuruus vaihtelisi sen mukaan, missä autoilu tapahtuu.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma6Periaatteessa kilometrivero voisi vähentää autolla liikkumista (pois lukien maat, joissa ei ole julkista liikennettä). Kilometrivero ei silti tule onnistumaan. Maaseutu- ja kaupunkiasukkaat saadaan riitaan keskenään ja aina on poikkeusryhmiä, jotka vastustavat. Kannatan edelleen yleisempää hiiliveroa globaalina ratkaisuna.Näytä lisääNäytä vähemmänEri mieltä7

Romutuspalkkio on tehokas keino uudistaa Suomen liikennettä vähäpäästöisemmäksi.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä7Liikenne on energian tuotannon ja asumisen energian käytön ohella merkittävä hiilidioksidipäästöjen lähde. Romutuspalkkio on myönteiseksi koettava keino ja kansan mieleen, luultavasti myös pienituloisten. Kun se tekee autokannan uusiutumisen rahoittamisen kollektiiviseksi hankkeeksi, sitä voi perustellusti kannattaa.Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma7

Talouspolitiikan tärkein tehtävä tällä hetkellä on ehkäistä työttömyyden kasvua, konkursseja ja tuotantorakenteen tuhoutumista välittämättä julkisen talouden alijäämän kasvusta.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä8Isku on ollut niin kova, että julkinen valta, viimekätinen vakuutusyhtiö, on tarvittu. Velka siirtää veroa eteenpäin. Se jää tuleville sukupolville, mutta nämä saavat myös koron jälkeisen maailman, joka keynesiläisen politiikkaratkaisun myötä on vähemmän raunioina. Suuri ongelma on Euroopan näköalaton tulevaisuus. Velkasuhteen aleneminen edellyttäisi reaalikoron ylittävää tulojen kasvua, mikä on vaikea saavuttaa. Kenties power-to-X tyyppiset näköalat auttavat Eurooppaa kiilaamaan jollain alalla johtajaksi.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Koronakriisi on jatkunut jo niin pitkään, että sillä on väistämättä pidempiaikaisia tuotantopotentiaalia alentavia vaikutuksia.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä8Paljon menetetään tuotantopotentiaalia, mutta uutta nousee tilalle, kun usko huomiseen palautuu. Elämän perimmäiset kysymykset ovat alkaneet askarruttaa. On tiedostettu, että luontosuhde tarvitsee uuden alun. Ihminen ei silti ole muuttunut, elämän lainalaisuudet ovat järkkyneet, mutta eivät ole muuttuneet. Tiede on saamassa suurvoiton menestyksekkään ja nopean rokotekehityksen kautta. Monet toimialat ovat menettäneet, mutta uutta nousee tilalle. Ikääntyvän Euroopan tulevaisuus muistuttaa Japanin tietä.Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma7

Nykyisen hallituksen esittämä sote-rahoitusmalli, jossa hyvinvointialueiden saama rahoitus määräytyy pääosin palvelutarvekertoimen mukaan, on tarkoituksenmukainen.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
EpävarmaEn tunne tätä yksityiskohtaa sote-hankkeessa. Äkkiseltään kuulostaa perustellulta.Epävarma7

Suomeen on syytä säätää minimipalkkalaki, mikäli useampi ala irtautuu metsäteollisuuden tapaan liittokohtaisesta työehtosopimusmenettelystä.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
EpävarmaHyviä vaihtoehtoja ei ole tarjolla. Minimipalkka estää kaikkein matalimman tuottavuuden työvoiman työllistymisen, paitsi monopsonin tapauksessa. Suomessa julkinen terveydenhuolto toimii pitkälle monopsonin tavoin: julkinen sektori on suurin palvelujen ostaja. Ay-liike kannattaa minimipalkkaa, koska silloin matalan tuottavuuden työvoima ei kilpaile sen työllistetyn jäsenistönsä kanssa työpaikoista. Minimipalkkaan liittyy siksi myös korkeampi veroaste, koska työtön väestö rahoitetaan sosiaalisturvalla. Minimipalkkaa puoltaa perälautana toive etenemisestä yrityskohtaisiin työsopimuksiin. Yleiskannanotto tässäkin asiassa: pyörää ei kannata keksiä uudelleen, kannattaa imitoida niitä maita, joissa työllisyyspolitiikka on ollut meitä menestyksellisempää. Näitä ovat Ruotsi, Tanska ja Saksa.Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma6

On todennäköistä, että koronakriisin seurauksena taloudessa syntyy digiloikka, joka johtaa merkittävään tuottavuusharppaukseen kriisin jälkeen.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltäTaloudessa on jo syntynyt digiloikka: rikolliset ovat aktivoituneet ja digitaalisten operaatioiden invaasio on kasvussa: nuoret digitaitoiset huijarit kuppaavat puolustuskyvyttömiltä ikäihmisiltä näiden sinänsä vaatimattomia eläkesäästöjä.Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma6

Päivittäisen säännöllisen työajan lyhentäminen lainsäädännöllä ja yleissitovilla työehtosopimuksilla on hyvä tapa ohjata työaikojen kehitystä Suomessa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä10Taloustieteen mukaan ihminen on kiinnostunut tuloista ja vapaa-ajasta. Työajan lyhentäminen vahvistaa tuottavuutta per työtunti, mutta edellyttää kuukausiansioiden alentamista, mikä saattaa lisätä substituutiovaikutuksen kautta vapaa-ajan kysyntää. Jonkinasteinen yleissitovuus on Euroopassa yleistä, mutta maissa, joissa työttömyys on matala, yleissitovuutta ei ole (Ruotsi, Tanska) tai se on väljää (Saksa). Suomen korporatistisessa järjestelmässä yleissitovat työehtosopimukset on luotu työmarkkinoiden insidereiden eduksi. Työttömyys on Suomessa korkea. Yleissitovuudella rajataan osa työvoimaa (etenkin matalan tuottavuuden maahanmuuttajat) työn ulkopuolelle ja ne ovat siksi moraalisesti väärin. Suomen sanotaan olevan sopimusyhteiskunta, mutta yleissitovuus ei perustu sopimiseen vaan saneluun. Työaikakysymys olisi sovittava yrityskohtaisesti ja yleissitovuuden osalta olisi paikallaan seurata pohjoismaisia esimerkkejä, toki siten, että matalan tuottavuuden työntekijöiden asema turvataan.Näytä lisääNäytä vähemmänEri mieltä7

Hallituksen lisätalousarvion yhteydessä esittämä 5,5 mrd euron toimenpidekokonaisuus on ajoitettu talouden elpymisen kannalta oikein.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti eri mieltäSamaa mieltä6

Hallituksen lisätalousarvion yhteydessä esittämä 5,5 mrd euron toimenpidekokonaisuus on mitoitukseltaan oikea suhdannetilanne huomioon ottaen.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä7- rajoilla ollaan, kestävyysvaje 2-kertaistuu 7 mrd:iin - Leviatan riski olemassa: pystyykö vasemmistohallitus pysäyttämään velkaantumisen;Samaa mieltä6

Hallituksen lisätalousarvion yhteydessä esittämä 5,5 mrd euron toimenpidekokonaisuus kohdistuu talouden elpymisen kannalta tarkoituksenmukaisesti.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä7- valtio vakuutuslaitoksena tarpeen: - tilapäiset tuet yrityksille ja kansalaisille tarpeen, tältä osin saa tukeni - koulutusuudistusta ei tarvita nyt - osa menoista pysyviä, mikä ei saa tukeani - työllisyysasteen nostamisesta ei mitään keinoa tarjolla; ay-liike ei tule taipumaanNäytä lisääNäytä vähemmänEpävarma7

Tämänhetkisen tiedon valossa on todennäköistä, että Suomessa on tarpeen siirtyä pitkäksi aikaa huomattavasti interventionalistisempaan talouspolitiikkaan, jossa kilpailun ja markkinamekanismien roolia vähennetään ja julkisen vallan sääntelytoimia lisätään merkittävästi.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti eri mieltä9Asia on juuri päinvastoin. Kun epidemia saadaan hallintaan, tarvitaan niiden rakenteellisten muutosten vauhdittamista, joiden avulla BKT saadaan kasvu-uralle. Sitä ei voi toteuttaa suunnitelmatalouden periaatteilla. Nokian taannoinen nousu hidasti tarpeellisten uudistusten toimeenpanemista ja Suomi on vertailumaita jäljessä 15 vuotta etenkin työmarkkinoiden uudistamisessa ja siirtymisessä korkoratismista Ruotsin, Tanskan ja Saksan toimivien esikuvien mukaisiin käytäntöihin.Näytä lisääNäytä vähemmänEri mieltä7

Tämänhetkisen tiedon valossa on todennäköistä, että koronakriisin aiheuttama taantuma seuraa V-käyrää, jossa talouden pudotusta seuraa nopea palautuminen.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
EpävarmaPudotus on merkittävä, kun monet palvelualat on suljettu. Kuinka pian toipuminen käynnistyy, riippuu siitä, saadaanko epidemia rajoitetuksi. Kiinan ja Etelä-Korean data puhuu sen puolesta, että rajoittaminen voi onnistua. Talousvaikutukset Suomeen riippuvat kuitenkin siitä, miten Suomen vientimarkkinat toipuvat. Suomen viennistä euroalueelle on liki 40 %. EU-maat eivät ole vielä toipumassa. Ranskassa tilanne pahenee ja Espanjassa on paha; Italiassa tartuntojen määrä näyttää jonkin verran vähenevän. Pikainen V-muotoinen toipuminen ei ole poissuljettu, pörssi näyttää sitä odottavan. Silti on aiheellista pitää esillä mahdollisuutta myös pidempään taantumaan.Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma6

Vaikka koronavirusepidemia on vienyt maamme poikkeustilaan, tulisi hallituksen siitä huolimatta pitää kiinni itselleen aiemmin asettamista työllisyyttä ja julkisen talouden tasapainottamista koskevista tavoitteista.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti eri mieltä10Julkisen talouden tasapaino on täysin toissijainen ongelma tällä hetkellä ja siihen kannattaa palata vasta, kun epidemia on saatu hallintaan ja talous kääntynyt elpymään.Eri mieltä7

Suorat, väliaikaiset ja mittavat yrityksille kohdistetut kansalliset tukitoimet ovat nyt perusteltuja, koska valtioiden koronavirusepidemian vuoksi aloittamat poikkeustoimet uhkaavat kaataa elinkelpoisia yrityksiä ja johtaa pidempikestoiseen talouskriisiin.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti samaa mieltä10Korona on shokki, jonka hallintaan ei ole perinteisiä vakuutusratkaisuja. Yksityiset suuryhtiöt ovat ainoita, joilla on taloudellisia resursseja kantaa kohtaamansa riskit. Muut (pk-yritykset ja työvoima) odottavat perustellusti apuun yhteiskuntaa. Sen tulee ottaa kansallinen vakuutusratkaisu vastuulleen, vaikka tätä ei ole mihinkään sosiaaliseen sopimukseen kirjattu. Ylikansallisella rahapolitiikalla EKP tehnee tehtävänsä. Saattaa olla, että myös EU pystyy tarjoamaan kollektiivista apua niille jäsenmaille, jotka kärsivät epidemiasta pahiten. Olen vastustanut ajatusta eurobondeista. Nyt sellaisen voisi toteuttaa mutta ainutkertaisena ratkaisuna.Näytä lisääNäytä vähemmänVahvasti samaa mieltä8

EU-maiden on lisättävä keskinäistä finanssipoliittista koordinaatiotaan, koska nykyoloissa rahapolitiikka on menettänyt tehoaan.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä6Kun valtiot ovat jo vahvasti velkaantuneet, keynesiläisellä finanssipolitiikalla on rajansa. Ajatus, että esim. Kreikka ja Italia lisäisivät julkisia menojaan, olisi vastoin niiden tulevien veronmaksajien etua. Muiden EMU-maiden osalta finanssipoliittinen koordinaatio voisi tulla kyseeseen. Ehkä tätä voisi perustella tulossa olevalla taantumalla ja matalilla julkisen velan koroilla. Tietenkin parempi olisi, jos Eurooppa loisi itsessään dynaamisen talousalueen, jonka tulevaisuus aidosti rakentuu muille toimille kuin keveään rahapolitiikkaan.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä6

Valtioiden, jotka voivat ottaa velkaa omassa valuutassaan, ei tarvitse olla huolissaan julkisen talouden allijäämistä, koska ne voivat aina luoda rahaa velkojensa maksuun.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti eri mieltä9Jos velka otetaan ex ante valuutassa X ja maalla on mahdollisuus luoda rahaa samassa valuutassa, toki velkoja saa ex post takaisin saman verran valuuttaa X, kuin oli lainan nimellisarvo. Toisaalta laina-aikana ko. valuutan arvo muissa valuutoissa on saattanut devalvoitua velallisen kurittoman rahapolitiikan johdosta – johon on voinut ajaa kuriton finanssipolitiikka eli julkisen talouden alijäämä. Tämä on riski velkojalle, jolle on tarpeen arvioida velallisen alttius alijäämäisiin budjetteihin. Julkinen velka on suvereenia velkaa eikä sille aseteta vakuutta (pois lukien osa Kreikan velasta Suomelle). Odotukset maan kyvystä maksaa velka takaisiin heijastuvat korossa. Sen määrää kansantalouden suorituskyky. Ko. maat siis voivat luoda rahaa velkojensa maksuun, mutta millä ehdoilla (korot!) ne velkaa saavat, määräytyy kuitenkin talouden odotetun suorituskyvyn mukaan.Näytä lisääNäytä vähemmänEri mieltä8

Työllisyysasteen kasvattamiseksi kannattaisi poistaa työttömyysturvan lisäpäiväjärjestelmä (eläkeputki).

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä7En ole nähnyt tästä tutkimuksia. Joudun tukeutumaan toisten ekonomistien arvioihin, joissa tuetaan putken poistoa. Näin on tehty myös Ruotsissa.Samaa mieltä7

Suomen valtionvelan kasvu suhteessa BKT:een on nykytilanteessa järkevää, koska korkotaso tulee pysymään hyvin alhaisena vielä pitkään.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä9Eri mieltä6

Valtion vuoden 2020 budjetin finanssipoliittinen linja on suhdannetilanne huomioon ottaen sopiva.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti eri mieltä9Vastakkain ovat tarve rajoittaa kestävyysvajetta ja auttaa heikossa asemassa olevien kansalaisten toimeentuloa. Ymmärrän pienituloisten aseman parantamisen, vaikka vappusatanen ei toteudu. ”Tulevaisuusinvestoinnit” ovat outo termi, koska kaikki aidot investoinnit ovat tulevaisuusinvestointeja. Valtion tulo- ja menoarvioesityksen johdosta 3-5 %:n kestävyysvaje näyttää vain kasvavan, mikä ikääntyvät väestön maassa herättää aiheellisia kysymyksiä. Olivier Blanchardiin viitaten julkisen velan pyörittäminen eteenpäin on mahdollista ainakin nykyisillä koroilla, mutta julkinen velka kuitenkin aiheuttaa syrjäytysvaikutuksen yksityisiin investointeihin. Odotan kiinnostuksella työllisyyteen pureutuvien työryhmien tuloksia. Sen perusteella, mitä alan tutkimus antaa aihetta ajatella, hallitus tulee pettymään tavoitteessaan nostaa työllisyysaste 75 %:iin. Avointen työpaikkojen runsaus ja korkea samanaikainen työttömyys viittaa siihen, että JATKUU SEURAAVASSA VASTAUKSESSANäytä lisääNäytä vähemmänEri mieltä6

Jatkuva talouskasvu ei ole mahdollista ilman, että myös aineellinen kulutus ja luonnonvarojen käyttö kasvavat.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä7Kasvu perustuu kuluttajien kyltymättömään kysyntään, mutta kasvun mahdollistaa teknologinen kehitys. Jos kuluttajat siirtyvät haluamaan ei-aineellisia palveluita, päästään lähelle tilannetta, jossa luonnonvarojen käyttöä voidaan rajata. Tällaisesta kysynnän siirtymästä on merkkejä, mutta ne ovat yhä liian heikkoja myös länsimaissa. Vanhuusväestön kulutustarpeet ovat rakalliset, mutta nuoriso jatkaa shoppailua ja tuskin on valmis tinkimään. Kouluihin mennään mopoilla ja harrastuksiin monoautoilla, vaikka polkupyöräkin on keksitty. Teknologinen kehitys auttaa ei-aineellista taloudellista kasvua, koska tärkein tuotantopanos on tieto. Tiedon hyödyntämisellä ei ole rajoja, jolloin jatkuva kasvu olisi periaatteessa mahdollista. Mihin se suuntautuu, määräytyy kuitenkin kuluttajien preferenssien pohjalta.Näytä lisääNäytä vähemmänEri mieltä7

Työn tuottavuuden kasvu mahdollistaa työajan lyhentämisen nelipäiväiseksi seuraavan 25 vuoden aikana niin, ettei tästä aiheudu merkittäviä kansantaloudellisia vaikeuksia.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä7Työajan lyhentämisen täytyy heijastaa työvoiman preferenssien kehitystä. Julkisen ja yksityisen sektorin työvoima ovat eri asemassa. Yksityisillä sektoreilla ihmisten mahdollisuutta valita lyhyempi työaika ja pienempi tulojen nousuvauhti vahvistaisi tuottavuuden kasvu. Varmaan heidän edustajansa tunnustelevat tätä trade-offia. Julkisella puolella hyvinvointiyhteiskunta on saavuttanut jo maksimaaliset puitteensa samalla, kun työvoimaa on yhä vaikeampi houkutella sen tehtäviin. Tuottavuuden kasvu myös julkisella puolella on mahdollinen, mutta alat ovat silti työintensiivisiä. Hoiva- ja terveydenhuoltopalvelujen tarve ovat kasvavia ja työntekijät kovilla. Julkisen sektori on toiminut ainoana työvoiman palvelujen ostajana ja pitänyt työvoiman alipalkattuna. Yksityisen hoiva- ja terveyspalvelujen laajeneminen on luonut kilpailua työvoimasta ja nostanut palkkatasoja. Tätä kehitystä tukee teknologisen kehityksen mahdollistama tuottavuuden nousu.Näytä lisääNäytä vähemmänEri mieltä7

Työviikon lyhentyminen nelipäiväiseksi seuraavan 25 vuoden aikana olisi kansalaisten hyvinvoinnin kannalta järkevä tavoite.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä7Ks. edellinen vastaukseniEri mieltä7

Jos työllisyys Suomessa alenee lähivuosina talouden suhdanteiden heikkenemisen vuoksi, julkisen talouden leikkaukset ovat perusteltuja.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä 7Kysymys on huonosti formuloitu. Jos työmarkkinoilla ei tapahdu kehitystä (= työllisyysasteen nousu), joka helpottaa julkisen talouden menopaineita, tarvitaan julkisten menojen leikkauksia, mutta vain kohdennetuissa kohteissa. Kirjassamme ”Miten Suomi voidaan pelastaa” näitä kohteita olisivat olleet vain (i) eräät yritystuet ja (ii) työmarkkinajärjestöjen verosubventiosta luopuminen. Emme osoittaneet ymmärrystä heikossa asemassa olevien aseman heikentämiselle. Leikkauksia ei tarvita, jos Suomessa toteutetaan ne työmarkkinauudistukset, joihin Ruotsin, Tanskan ja Saksan esimerkkien perusteella olisi hyvät syyt olemassa.Näytä lisääNäytä vähemmänEri mieltä7

Antti Rinteen hallituksen ohjelman finanssipoliittinen linja on suhdannetilanne huomioon ottaen sopiva.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä 7Finanssipoliittinen linja on repaleinen, ”jokaiselle jotakin” periaatteelle rakennettu. Jakopolitiikalla on vahva painotus, edellisen hallituksen epäoikeudenmukaisiksi koettujen vääryyksien korjaaminen. Tämä linjaus sopii heikosti yhteen finanssipoliittisen ajattelun kanssa. Heikentyneet talousnäkymät toisaalta edellyttävät rakenteellisia uudistuksia, jotta potentiaalisen BKT:n kasvuvauhti voidaan palauttaa. Siitä ei päästä mihinkään, että katse kääntyy tällöin työmarkkinamekanismeihin.Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma7

Suomen valtion on järkevää myydä omaisuuttaan tutkimukseen, koulutukseen ja innovaatioihin tehtävien panostusten rahoittamiseksi.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä 7Suomen valtion strategista omistusta ei ole syytä myydä. Sen sijaan muun omaisuuden realisoimista heikentyneen innovaatio- ja tutkimuspolitiikan rahoittamiseksi on syytä harkita.Epävarma7

Jos Antti Rinteen hallitus ei onnistu kohottamaan työllisyyttä, julkisen talouden leikkaukset ovat perusteltuja.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä 7Kysymys on huonosti formuloitu. Jos työmarkkinoilla ei tapahdu kehitystä (= työllisyysasteen nousu), joka helpottaa julkisen talouden menopaineita, tarvitaan julkisten menojen leikkauksia, mutta vain kohdennetuissa kohteissa. Kirjassamme ”Miten Suomi voidaan pelastaa” näitä kohteita olisivat olleet vain (i) eräät yritystuet ja (ii) työmarkkinajärjestöjen verosubventiosta luopuminen. Emme osoittaneet ymmärrystä heikossa asemassa olevien aseman heikentämiselle. Leikkauksia ei tarvita, jos Suomessa toteutetaan ne työmarkkinauudistukset, joihin Ruotsin, Tanskan ja Saksan esimerkkien perusteella olisi hyvät syyt olemassa.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Arvonlisäverotusta olisi järkevää muuttaa siten, että yleistä arvonlisäverokantaa laskettaisiin ja sen päälle lisättäisiin kunkin tuotteen päästöjen mukaan määräytyvä erillinen päästövero.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä7Ekonomistien suosikki näyttäisi olevan yleinen hiilivero. Sen toteuttaminen globaalisti on vaikeaa, koska eri mailla on erilainen halukkuus osallistua ilmastotalkoisiin ja vapaamatkustaa (yhteisomistuksen tragedia). Tilannetta ei helpota se, että suurimmilla saastuttajilla per capita saastuttamisen aste voi olla hyvin matala. Arvonlisävero on verotuksellisista ratkaisuista oikea, koska se korjaa markkinahintoja ottamaan huomioon saastuttamiseen liittyvät ulkoisvaikutukset ja kohdentaa vastuun sinne, minne se lopulta kuuluu: kuluttajiin. Verokannan porrastaminen tuotteen tuottamisessa aiheutuneiden päästöjen mukaan on periaatteessa oikea ajatus, mutta käytännössä tarvittaneen nyrkkisääntöjä.Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma7

Suomen kilpailupolitiikassa pitäisi panostaa enemmän siihen, että yrityskaupat tai kartellit eivät haittaisi kilpailua kotimarkkinoillamme.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma7Kartellit ovat harvoin siunauksellisia mutta ei sitä aina ole kilpailukaan, kuten taksiliikenteen vapauttaminen ja vanhuspalveluiden ”tehostaminen” työpanosta karsimalla ovat osoittaneet. Kilpailullinen hinnanmuodostus lyhytaikaisissa asiakassuhteissa (taksit) voi olla tuhoisaa; hintakartelli sentään piti asiakkaat tyytyväisinä ja taksit palvelualttiina. Kilpailun rajuus ja laatu näyttävät korreloivan negatiivisesti. Kaupan alalla kartellin (oligopolin) purkaminen puolestaan on ollut suuri siunaus kiitos Lidlin, Tokmannin ja muiden halpakauppojen, jotka mainiosti palvelevat alemman tuloluokan kuluttajia (joille verkkokauppakaan ei ole vaihtoehto), vaikka valikoima olisi suppeahko; hinta-laatusuhde on kohdallaan. Yrityskaupat puolestaan johtuvat arvostusten eroista ja tehostavat allokaation tehokkuutta paitsi silloin, kun eivät tehosta ts. kun lisäävät jonkin toimialan keskittymistä liikaa.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Sopimuksettomalla Brexitillä olisi merkittävä kielteinen vaikutusSuomen tulevien vuosien talouskasvuun.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma5On sillä kielteinen vaikutus, mutta osakemarkkinat eivät ole tästä mahdollisuudesta hermostuneet. Ne oletettavasti pystyvät arvioimaan vaikutukset paremmin kuin minä, koska niillä on omat rahat markkinoilla kiinni.Samaa mieltä7

Suomessa palkansaajat maksaisivat merkittävän osan yhteisöveron korotuksesta alempien palkkojen muodossa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä8Tutkimus tukee: Fuest, Peichl, Siegloch “Do Higher Corporate Taxes Reduce Wages“, AER 2018, 108(2), 393-418; Serrato, Zidar “Who Benefits from State Corporate Tax Cuts?“, NBER WP No 20289. Suomessa jäykkä palkkarakenne voi merkitä sitä, että korotus purkautuu työn kysynnän vähenemisen kautta. Tehokkuuspalkkateorian mukainen palkkajäykkyys myös tätä johtopäätöstä tukee.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Työllisyysasteen (työllisten osuus 15–64-vuotiaasta väestöstä)nostaminen 80 prosenttiin on järkevä tavoite Suomessa..

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti samaa mieltä8Ei tule onnistumaan, vaikka tavoite hyvä: - Työmarkkinat eivät Suomessa toimi - Ruotsin (työnantajien ja työntekijöiden hyvä yhteistyö), Tanskan (työvoimapolitiikka) ja Saksan (työmarkkinareformi) esikuvat eivät kelvanneet Suomessa - Korporatistinen järjestelmä ylläpitää korkeaa työttömyyttä - Maailmantalouden kasvu hidastumassa - Yritykset eivät uskalla investoidaNäytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Kestävyysvaje on hyödyllinen tapa hahmottaa julkisen sektorin tulevia menopaineita..

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä8Kestävyysvajelaskelmat ovat hyödylliset: - Markkinat eivät luota ylivelkaantuneiden maiden kykyyn huolehtia velastaan, näkyy koroissa - Ekonomistien mukaan julkisten menojen lisäämisen kannustin on voimakkaampi kuin kannustin rajoittaa menojen lisäyksiä: Wagnerin laki, Baumolin tauti, Olsonin teoreema (kannustin vastustaa menolisäyksiä vaativia lobbareita on tyypillisesti ali-mitoitettu), vasemmistopopulistiset hallitukset kasvattavat julkisia menoja enemmän kuin mitä ne itse pitäisivät järkevänä (Acemoglu, Egorov, Sonin QJE 20112), koskee myös USA:n ja Italian oikeistopopulistisia hallituksia - Ponzi-rahoituksen riski - Rajoittaako kestävyyslaskelma elvytys- ja kasvupolitiikkaa ja onko tämä hyvä vai huono asia – demokratiassa mediaaniäänestäjän arvot ja preferenssit ratkaisevat - VM:n laskemissa olisi hyvä tietää, minkä mediaaniäänestäjän preferenssien mukaan laskelma on tehtyNäytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Euroopan keskuspankin pääjohtajan itsenäisyys poliittisesta vaikuttamisesta on hyödyllistä Euroopan talouskehitykselle..

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä7Olen pitkään vahvasti kannattanut keskuspankkien riippumattomuutta. Aikoinaan Alberto Alesina julkaisi tutkimuksen, jonka mukaan tällä on talouden suorituskyvyn kannalta positiivinen merkitys. Kriisitaloustieteen kurssia luennoidessani kuitenkin havaitsin, että likimain kaikki suuret lamat ovat keskuspankkien aikaansaamia (suurta lamaa edelsi liiallinen luottoekspansio 1920-luvulla, keskuspankit kylvivät Aasian kriisin siemenet 1990-luvulla, Latinalaisen Amerikan kriisit johtuivat väärästä valuuttakurssipolitiikasta, USAn subprime kriisi oli seurausta liian keveästä rahapolitiikasta kuin eurokriisikin EKP:n ylikeveästä rahapolitiikasta 2000-luvulla. Vasemmistopopulistit kannattaisivat toki keveää rahapolitiikkaa työllisyyden nimissä, mikä olisi riski. Itse kannatan Milton Friedmanin ajatusta vakioisesta rahan tarjonnan kasvunopeudesta, jolla olisi estetty mainitsemani talouskriisit, jotka johtuivat keveän rahan tuottamista kuplista asunto- ja osakemarkkinoilla.Näytä lisääNäytä vähemmänVahvasti samaa mieltä8

Suomelle olisi hyödyllistä, jos Euroopan keskuspankin pääjohtajaksi nimitettäisiin suomalainen.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti eri mieltä9Pitäisin hyvänä, jos EKP:n johdossa olisi saksalainen - ei siis enää Ranskasta, Etelä-Euroopasta eikä pienistä euromaista.Epävarma7

Olisi tärkeää, että Euroopan keskuspankin tuleva pääjohtaja kertoisi laajasti etukäteen talouspoliittisesta ajattelustaan.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti samaa mieltä9Rahapolitiikan viritys on kriisejä edeltävänä aikana ollut perinteisesti liian löysä. Euroalueella EKP salli rahan M3 tarjonnan kasvaa yli 100 % 10 vuoden aikana, kun toinen pilari asetti rajaksi 4.5 % per vuosi. Alan Greenspan piti ohjauskoron liian matalalla yli 4 vuoden ajan katastrofalisin seurauksin 2000-luvulla. Olisi hyvä, jos ekonomistikunta esimerkiksi euroalueella voisi kommentoida EKP:n tulevaa rahapoliittista linjausta etenkin määrällisen elvytyksen irtaantumispyrkimyksissä.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden takaamiseksi eläkkeiden tasokorotukset tulisi sitoa yksinomaan hintojen muutokseen.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä9Olen käsitellyt tätä teemaa Talouselämä-lehdessä. Nuoremmat sukupolvet saavat vanhempien sukupolvien rahoittaman koulutuksen sekä perintöjen muodossa (intertemporaalinen altruismi) ja jättävät nuoremmalle sukupolvelle aikaisempaa paremman teknologian. Vanhemmalle sukupolvelle kuuluisi siten riittävä eläke ja huolenpito, mistä nuoremmat heikosti ottavat vastuuta (altruismi on yksisuuntaista). Silti taitetusta indeksi luopumiseen ja TEL-maksun korottaminen edellyttäisi julkisen menotalouden supistamista muissa menoissa, mihin ei ole poliittisia edellytyksiä. Toisaalta nuoremmat sukupolvet eivät suostuisi eläkkeiden leikkaamiseen, koska elämän pelissä ne pelin seuraavassa vaiheessa itse ovat vanhemman sukupolven asemassa. Peliasetelma on monimutkaisempi kuin on oivallettu; kysymys taitetusta indeksistä on vain osa monimutkaista kokonaisuutta tulonjaosta eri sukupolvien välillä.Näytä lisääNäytä vähemmänEri mieltä6

Lakisääteistä työeläkettä hoitaisi tehokkaammin yksi suuri julkisen vallan omistama mutta asiantuntijoiden hoitama rahasto kuin nykyinen kilpailuun perustuva järjestelmä.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä9Eläkeyhtiöt ja niiden kautta työmarkkinajärjestöt ovat liian suuria vallankäyttäjiä yhteiskunnassa. Ottaisin lähtökohdaksi selvitykset siitä, miten vertailumaissa eläkerahastojen hallinnointi on organisoitu.Epävarma7

Kasvihuonekaasupäästöjen verottaminen (esimerkiksi hiiliverolla) on päästökauppaa parempi tapa harjoittaa ilmastopolitiikkaa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä7Euroopassa päästökauppamarkkinat on tuhottu Saksan energiapolitiikan toimesta. Hiilidioksidivero tarvitaan ja globaalilla tasolla. Kuluttajien tulee nähdä, että viime kädessä he ovat aina maksumiehiä.Epävarma7

Äänestäjät keskimäärin yliarvioivat kulloisenkin hallituksen toimien vaikutusta heidän omaan taloudelliseen tilanteeseensa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti samaa mieltä9Tavallinen ihminen ei kykene arvioimaan laajoja kokonaisuuksia; hänelle tärkeintä on mielikuva siitä, miten poliitikkojen linjaukset vaikuttavat heidän omaan talouteensa. Esimerkiksi tutkimus vasemmistopopulismista on johtanut näkemykseen, jonka mukaan päästäkseen valtaan tai pysyäkseen vallassa poliitikon tulee päättää pidemmälle viedyistä tulonsiirroista, kuin mihin hän itse rationaalisen ajattelun pohjalta päätyisi. Oikeistopopulismin aikakaudella taas maahanmuutto nousee tulonsiirtoja tärkeämmäksi äänestykriteeriksi, mutta analoginen päätösharha löytyy myös sieltä.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä6