Vesa Kanniainen

Emeritusprofessori (HY), sotatieteiden tohtori (Maanpuol.kork.koulu), kauppatieteiden tohtori (Itä-Suomen yliopisto)
Helsingin yliopisto

  • Liittynyt 13.3.2019

Vastaukset

Jatkuva talouskasvu ei ole mahdollista ilman, että myös aineellinen kulutus ja luonnonvarojen käyttö kasvavat.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä7Kasvu perustuu kuluttajien kyltymättömään kysyntään, mutta kasvun mahdollistaa teknologinen kehitys. Jos kuluttajat siirtyvät haluamaan ei-aineellisia palveluita, päästään lähelle tilannetta, jossa luonnonvarojen käyttöä voidaan rajata. Tällaisesta kysynnän siirtymästä on merkkejä, mutta ne ovat yhä liian heikkoja myös länsimaissa. Vanhuusväestön kulutustarpeet ovat rakalliset, mutta nuoriso jatkaa shoppailua ja tuskin on valmis tinkimään. Kouluihin mennään mopoilla ja harrastuksiin monoautoilla, vaikka polkupyöräkin on keksitty. Teknologinen kehitys auttaa ei-aineellista taloudellista kasvua, koska tärkein tuotantopanos on tieto. Tiedon hyödyntämisellä ei ole rajoja, jolloin jatkuva kasvu olisi periaatteessa mahdollista. Mihin se suuntautuu, määräytyy kuitenkin kuluttajien preferenssien pohjalta.Näytä lisääNäytä vähemmänEri mieltä7

Työn tuottavuuden kasvu mahdollistaa työajan lyhentämisen nelipäiväiseksi seuraavan 25 vuoden aikana niin, ettei tästä aiheudu merkittäviä kansantaloudellisia vaikeuksia.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä7Työajan lyhentämisen täytyy heijastaa työvoiman preferenssien kehitystä. Julkisen ja yksityisen sektorin työvoima ovat eri asemassa. Yksityisillä sektoreilla ihmisten mahdollisuutta valita lyhyempi työaika ja pienempi tulojen nousuvauhti vahvistaisi tuottavuuden kasvu. Varmaan heidän edustajansa tunnustelevat tätä trade-offia. Julkisella puolella hyvinvointiyhteiskunta on saavuttanut jo maksimaaliset puitteensa samalla, kun työvoimaa on yhä vaikeampi houkutella sen tehtäviin. Tuottavuuden kasvu myös julkisella puolella on mahdollinen, mutta alat ovat silti työintensiivisiä. Hoiva- ja terveydenhuoltopalvelujen tarve ovat kasvavia ja työntekijät kovilla. Julkisen sektori on toiminut ainoana työvoiman palvelujen ostajana ja pitänyt työvoiman alipalkattuna. Yksityisen hoiva- ja terveyspalvelujen laajeneminen on luonut kilpailua työvoimasta ja nostanut palkkatasoja. Tätä kehitystä tukee teknologisen kehityksen mahdollistama tuottavuuden nousu.Näytä lisääNäytä vähemmänEri mieltä7

Työviikon lyhentyminen nelipäiväiseksi seuraavan 25 vuoden aikana olisi kansalaisten hyvinvoinnin kannalta järkevä tavoite.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä7Ks. edellinen vastaukseniEri mieltä7

Jos työllisyys Suomessa alenee lähivuosina talouden suhdanteiden heikkenemisen vuoksi, julkisen talouden leikkaukset ovat perusteltuja.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä7Kysymys on huonosti formuloitu. Jos työmarkkinoilla ei tapahdu kehitystä (= työllisyysasteen nousu), joka helpottaa julkisen talouden menopaineita, tarvitaan julkisten menojen leikkauksia, mutta vain kohdennetuissa kohteissa. Kirjassamme ”Miten Suomi voidaan pelastaa” näitä kohteita olisivat olleet vain (i) eräät yritystuet ja (ii) työmarkkinajärjestöjen verosubventiosta luopuminen. Emme osoittaneet ymmärrystä heikossa asemassa olevien aseman heikentämiselle. Leikkauksia ei tarvita, jos Suomessa toteutetaan ne työmarkkinauudistukset, joihin Ruotsin, Tanskan ja Saksan esimerkkien perusteella olisi hyvät syyt olemassa.Näytä lisääNäytä vähemmänEri mieltä7

Antti Rinteen hallituksen ohjelman finanssipoliittinen linja on suhdannetilanne huomioon ottaen sopiva.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä7Finanssipoliittinen linja on repaleinen, ”jokaiselle jotakin” periaatteelle rakennettu. Jakopolitiikalla on vahva painotus, edellisen hallituksen epäoikeudenmukaisiksi koettujen vääryyksien korjaaminen. Tämä linjaus sopii heikosti yhteen finanssipoliittisen ajattelun kanssa. Heikentyneet talousnäkymät toisaalta edellyttävät rakenteellisia uudistuksia, jotta potentiaalisen BKT:n kasvuvauhti voidaan palauttaa. Siitä ei päästä mihinkään, että katse kääntyy tällöin työmarkkinamekanismeihin.Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma7

Suomen valtion on järkevää myydä omaisuuttaan tutkimukseen, koulutukseen ja innovaatioihin tehtävien panostusten rahoittamiseksi.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä7Suomen valtion strategista omistusta ei ole syytä myydä. Sen sijaan muun omaisuuden realisoimista heikentyneen innovaatio- ja tutkimuspolitiikan rahoittamiseksi on syytä harkita.Epävarma7

Jos Antti Rinteen hallitus ei onnistu kohottamaan työllisyyttä, julkisen talouden leikkaukset ovat perusteltuja.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä7Kysymys on huonosti formuloitu. Jos työmarkkinoilla ei tapahdu kehitystä (= työllisyysasteen nousu), joka helpottaa julkisen talouden menopaineita, tarvitaan julkisten menojen leikkauksia, mutta vain kohdennetuissa kohteissa. Kirjassamme ”Miten Suomi voidaan pelastaa” näitä kohteita olisivat olleet vain (i) eräät yritystuet ja (ii) työmarkkinajärjestöjen verosubventiosta luopuminen. Emme osoittaneet ymmärrystä heikossa asemassa olevien aseman heikentämiselle. Leikkauksia ei tarvita, jos Suomessa toteutetaan ne työmarkkinauudistukset, joihin Ruotsin, Tanskan ja Saksan esimerkkien perusteella olisi hyvät syyt olemassa.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Arvonlisäverotusta olisi järkevää muuttaa siten, että yleistä arvonlisäverokantaa laskettaisiin ja sen päälle lisättäisiin kunkin tuotteen päästöjen mukaan määräytyvä erillinen päästövero.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä7Ekonomistien suosikki näyttäisi olevan yleinen hiilivero. Sen toteuttaminen globaalisti on vaikeaa, koska eri mailla on erilainen halukkuus osallistua ilmastotalkoisiin ja vapaamatkustaa (yhteisomistuksen tragedia). Tilannetta ei helpota se, että suurimmilla saastuttajilla per capita saastuttamisen aste voi olla hyvin matala. Arvonlisävero on verotuksellisista ratkaisuista oikea, koska se korjaa markkinahintoja ottamaan huomioon saastuttamiseen liittyvät ulkoisvaikutukset ja kohdentaa vastuun sinne, minne se lopulta kuuluu: kuluttajiin. Verokannan porrastaminen tuotteen tuottamisessa aiheutuneiden päästöjen mukaan on periaatteessa oikea ajatus, mutta käytännössä tarvittaneen nyrkkisääntöjä.Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma7

Suomen kilpailupolitiikassa pitäisi panostaa enemmän siihen, että yrityskaupat tai kartellit eivät haittaisi kilpailua kotimarkkinoillamme.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma7Kartellit ovat harvoin siunauksellisia mutta ei sitä aina ole kilpailukaan, kuten taksiliikenteen vapauttaminen ja vanhuspalveluiden ”tehostaminen” työpanosta karsimalla ovat osoittaneet. Kilpailullinen hinnanmuodostus lyhytaikaisissa asiakassuhteissa (taksit) voi olla tuhoisaa; hintakartelli sentään piti asiakkaat tyytyväisinä ja taksit palvelualttiina. Kilpailun rajuus ja laatu näyttävät korreloivan negatiivisesti. Kaupan alalla kartellin (oligopolin) purkaminen puolestaan on ollut suuri siunaus kiitos Lidlin, Tokmannin ja muiden halpakauppojen, jotka mainiosti palvelevat alemman tuloluokan kuluttajia (joille verkkokauppakaan ei ole vaihtoehto), vaikka valikoima olisi suppeahko; hinta-laatusuhde on kohdallaan. Yrityskaupat puolestaan johtuvat arvostusten eroista ja tehostavat allokaation tehokkuutta paitsi silloin, kun eivät tehosta ts. kun lisäävät jonkin toimialan keskittymistä liikaa. Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Sopimuksettomalla Brexitillä olisi merkittävä kielteinen vaikutusSuomen tulevien vuosien talouskasvuun.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma5On sillä kielteinen vaikutus, mutta osakemarkkinat eivät ole tästä mahdollisuudesta hermostuneet. Ne oletettavasti pystyvät arvioimaan vaikutukset paremmin kuin minä, koska niillä on omat rahat markkinoilla kiinni.Samaa mieltä7

Suomessa palkansaajat maksaisivat merkittävän osan yhteisöveron korotuksesta alempien palkkojen muodossa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä8Tutkimus tukee: Fuest, Peichl, Siegloch “Do Higher Corporate Taxes Reduce Wages“, AER 2018, 108(2), 393-418; Serrato, Zidar “Who Benefits from State Corporate Tax Cuts?“, NBER WP No 20289. Suomessa jäykkä palkkarakenne voi merkitä sitä, että korotus purkautuu työn kysynnän vähenemisen kautta. Tehokkuuspalkkateorian mukainen palkkajäykkyys myös tätä johtopäätöstä tukee.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Työllisyysasteen (työllisten osuus 15–64-vuotiaasta väestöstä)nostaminen 80 prosenttiin on järkevä tavoite Suomessa..

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti samaa mieltä8Ei tule onnistumaan, vaikka tavoite hyvä: - Työmarkkinat eivät Suomessa toimi - Ruotsin (työnantajien ja työntekijöiden hyvä yhteistyö), Tanskan (työvoimapolitiikka) ja Saksan (työmarkkinareformi) esikuvat eivät kelvanneet Suomessa - Korporatistinen järjestelmä ylläpitää korkeaa työttömyyttä - Maailmantalouden kasvu hidastumassa - Yritykset eivät uskalla investoidaNäytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Kestävyysvaje on hyödyllinen tapa hahmottaa julkisen sektorin tulevia menopaineita..

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä8Kestävyysvajelaskelmat ovat hyödylliset: - Markkinat eivät luota ylivelkaantuneiden maiden kykyyn huolehtia velastaan, näkyy koroissa - Ekonomistien mukaan julkisten menojen lisäämisen kannustin on voimakkaampi kuin kannustin rajoittaa menojen lisäyksiä: Wagnerin laki, Baumolin tauti, Olsonin teoreema (kannustin vastustaa menolisäyksiä vaativia lobbareita on tyypillisesti ali-mitoitettu), vasemmistopopulistiset hallitukset kasvattavat julkisia menoja enemmän kuin mitä ne itse pitäisivät järkevänä (Acemoglu, Egorov, Sonin QJE 20112), koskee myös USA:n ja Italian oikeistopopulistisia hallituksia - Ponzi-rahoituksen riski - Rajoittaako kestävyyslaskelma elvytys- ja kasvupolitiikkaa ja onko tämä hyvä vai huono asia – demokratiassa mediaaniäänestäjän arvot ja preferenssit ratkaisevat - VM:n laskemissa olisi hyvä tietää, minkä mediaaniäänestäjän preferenssien mukaan laskelma on tehty Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Euroopan keskuspankin pääjohtajan itsenäisyys poliittisesta vaikuttamisesta on hyödyllistä Euroopan talouskehitykselle..

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä7Olen pitkään vahvasti kannattanut keskuspankkien riippumattomuutta. Aikoinaan Alberto Alesina julkaisi tutkimuksen, jonka mukaan tällä on talouden suorituskyvyn kannalta positiivinen merkitys. Kriisitaloustieteen kurssia luennoidessani kuitenkin havaitsin, että likimain kaikki suuret lamat ovat keskuspankkien aikaansaamia (suurta lamaa edelsi liiallinen luottoekspansio 1920-luvulla, keskuspankit kylvivät Aasian kriisin siemenet 1990-luvulla, Latinalaisen Amerikan kriisit johtuivat väärästä valuuttakurssipolitiikasta, USAn subprime kriisi oli seurausta liian keveästä rahapolitiikasta kuin eurokriisikin EKP:n ylikeveästä rahapolitiikasta 2000-luvulla. Vasemmistopopulistit kannattaisivat toki keveää rahapolitiikkaa työllisyyden nimissä, mikä olisi riski. Itse kannatan Milton Friedmanin ajatusta vakioisesta rahan tarjonnan kasvunopeudesta, jolla olisi estetty mainitsemani talouskriisit, jotka johtuivat keveän rahan tuottamista kuplista asunto- ja osakemarkkinoilla.Näytä lisääNäytä vähemmänVahvasti samaa mieltä8

Suomelle olisi hyödyllistä, jos Euroopan keskuspankin pääjohtajaksi nimitettäisiin suomalainen.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti eri mieltä9Pitäisin hyvänä, jos EKP:n johdossa olisi saksalainen - ei siis enää Ranskasta, Etelä-Euroopasta eikä pienistä euromaista.Epävarma7

Olisi tärkeää, että Euroopan keskuspankin tuleva pääjohtaja kertoisi laajasti etukäteen talouspoliittisesta ajattelustaan.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti samaa mieltä9Rahapolitiikan viritys on kriisejä edeltävänä aikana ollut perinteisesti liian löysä. Euroalueella EKP salli rahan M3 tarjonnan kasvaa yli 100 % 10 vuoden aikana, kun toinen pilari asetti rajaksi 4.5 % per vuosi. Alan Greenspan piti ohjauskoron liian matalalla yli 4 vuoden ajan katastrofalisin seurauksin 2000-luvulla. Olisi hyvä, jos ekonomistikunta esimerkiksi euroalueella voisi kommentoida EKP:n tulevaa rahapoliittista linjausta etenkin määrällisen elvytyksen irtaantumispyrkimyksissä.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden takaamiseksi eläkkeiden tasokorotukset tulisi sitoa yksinomaan hintojen muutokseen.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä9Olen käsitellyt tätä teemaa Talouselämä-lehdessä. Nuoremmat sukupolvet saavat vanhempien sukupolvien rahoittaman koulutuksen sekä perintöjen muodossa (intertemporaalinen altruismi) ja jättävät nuoremmalle sukupolvelle aikaisempaa paremman teknologian. Vanhemmalle sukupolvelle kuuluisi siten riittävä eläke ja huolenpito, mistä nuoremmat heikosti ottavat vastuuta (altruismi on yksisuuntaista). Silti taitetusta indeksi luopumiseen ja TEL-maksun korottaminen edellyttäisi julkisen menotalouden supistamista muissa menoissa, mihin ei ole poliittisia edellytyksiä. Toisaalta nuoremmat sukupolvet eivät suostuisi eläkkeiden leikkaamiseen, koska elämän pelissä ne pelin seuraavassa vaiheessa itse ovat vanhemman sukupolven asemassa. Peliasetelma on monimutkaisempi kuin on oivallettu; kysymys taitetusta indeksistä on vain osa monimutkaista kokonaisuutta tulonjaosta eri sukupolvien välillä.Näytä lisääNäytä vähemmänEri mieltä6

Lakisääteistä työeläkettä hoitaisi tehokkaammin yksi suuri julkisen vallan omistama mutta asiantuntijoiden hoitama rahasto kuin nykyinen kilpailuun perustuva järjestelmä.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä9Eläkeyhtiöt ja niiden kautta työmarkkinajärjestöt ovat liian suuria vallankäyttäjiä yhteiskunnassa. Ottaisin lähtökohdaksi selvitykset siitä, miten vertailumaissa eläkerahastojen hallinnointi on organisoitu.Epävarma7

Kasvihuonekaasupäästöjen verottaminen (esimerkiksi hiiliverolla) on päästökauppaa parempi tapa harjoittaa ilmastopolitiikkaa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä7Euroopassa päästökauppamarkkinat on tuhottu Saksan energiapolitiikan toimesta. Hiilidioksidivero tarvitaan ja globaalilla tasolla. Kuluttajien tulee nähdä, että viime kädessä he ovat aina maksumiehiä.Epävarma7

Äänestäjät keskimäärin yliarvioivat kulloisenkin hallituksen toimien vaikutusta heidän omaan taloudelliseen tilanteeseensa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti samaa mieltä9Tavallinen ihminen ei kykene arvioimaan laajoja kokonaisuuksia; hänelle tärkeintä on mielikuva siitä, miten poliitikkojen linjaukset vaikuttavat heidän omaan talouteensa. Esimerkiksi tutkimus vasemmistopopulismista on johtanut näkemykseen, jonka mukaan päästäkseen valtaan tai pysyäkseen vallassa poliitikon tulee päättää pidemmälle viedyistä tulonsiirroista, kuin mihin hän itse rationaalisen ajattelun pohjalta päätyisi. Oikeistopopulismin aikakaudella taas maahanmuutto nousee tulonsiirtoja tärkeämmäksi äänestykriteeriksi, mutta analoginen päätösharha löytyy myös sieltä.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä6