Ekonomistipaneelin selvän enemmistön (70 %) mielestä talouspolitiikan tärkein tehtävä tällä hetkellä on ehkäistä työttömyyden kasvua, konkursseja ja tuotantorakenteen tuhoutumista välittämättä julkisen talouden alijäämän kasvusta. Toista mieltä asiasta on vajaa neljäsosa (23 %).  Samalla ekonomistit korostavat, että alijäämän kasvun tulisi ehdottomasti jäädä lyhytkestoiseksi ja nyt tulisi valmistella julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä parantavia toimia.

Kysymys: Talouspolitiikan tärkein tehtävä tällä hetkellä on ehkäistä työttömyyden kasvua, konkursseja ja tuotantorakenteen tuhoutumista välittämättä julkisen talouden alijäämän kasvusta.

VastaajaYliopisto/tutkimuslaitosVastausVarmuusKommenttiProfiili ja vastaukset
Luis AlvarezSamaa mieltä6Profiili ja vastaukset
Petri BöckermanTurun kauppakorkeakoulu / Palkansaajien tutkimuslaitosSamaa mieltä5Profiili ja vastaukset
Mika HaapanenJyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluSamaa mieltä6Muistaen kuitenkin että korona kriisi voi kuitenkin uudistaa talouden rakennetta joillakin aloilla.Profiili ja vastaukset
Seppo HonkapohjaAalto Yliopiston KKKSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Anni HuhtalaVATTSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Ari HyytinenHankenEri mieltä7Profiili ja vastaukset
Edvard JohanssonÅbo AkademiSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Esa JokivuolleSuomen PankkiEi mielipidettäTal.pol. tehtävä on kysymyksessä esitetyn mukainen mutta samalla tulee olla uskottava suunnitelma julkiselle talouden tasapainottamiselleProfiili ja vastaukset
John M. JuseliusSuomen Pankki Samaa mieltäProfiili ja vastaukset
Markus JänttiTukholman yliopistoVahvasti samaa mieltä10Profiili ja vastaukset
Panu KalmiVaasan yliopistoEri mieltäVelanotto ja elvytys ovat välttämättömiä, mutta en tiedä voidaanko missään tilanteessa ajatella, ettei julkisen talouden tilalla on ole mitään väliä. Profiili ja vastaukset
Vesa KanniainenHelsingin yliopistoSamaa mieltä8Isku on ollut niin kova, että julkinen valta, viimekätinen vakuutusyhtiö, on tarvittu. Velka siirtää veroa eteenpäin. Se jää tuleville sukupolville, mutta nämä saavat myös koron jälkeisen maailman, joka keynesiläisen politiikkaratkaisun myötä on vähemmän raunioina. Suuri ongelma on Euroopan näköalaton tulevaisuus. Velkasuhteen aleneminen edellyttäisi reaalikoron ylittävää tulojen kasvua, mikä on vaikea saavuttaa. Kenties power-to-X tyyppiset näköalat auttavat Eurooppaa kiilaamaan jollain alalla johtajaksi.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Seppo KariVATTEri mieltäTähän asti prioriteetti ollut tämä, mutta nyt katse on syytä kääntää kestävyysvajeen hallintaan ja talouskasvun käynnistymiseen.Profiili ja vastaukset
Karlo KaukoSuomen PankkiSamaa mieltä4Profiili ja vastaukset
Ilkka KiemaPalkansaaajien tutkimuslaitosSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Juha KilponenSuomen PankkiEri mieltä7Toki olen samaa mieltä siitä että täytyy tukea parhain mahdollisin välinein talouden elpymistä, mutta se ei saa tarkoittaa sitä että pitkän aikavälin julkisen talouden kestävyysongelmat jätetään kokonaan huomioimatta.Profiili ja vastaukset
Jarmo KontulainenSuomen PankkiEri mieltä10Profiili ja vastaukset
Iikka KorhonenSuomen PankkiSamaa mieltä8Juuri näin. Finanssipolitiikan viritys muuttukoon pandemian väistyessä.Profiili ja vastaukset
Mika KortelainenTurun yliopistoSamaa mieltä6Profiili ja vastaukset
Tuomas KosonenPalkansaajien tutkimuslaitosSamaa mieltä6Julkisen talouden alijäämän kasvua ei voi loputtomiin jatkaa, mutta olen sitä mieltä, että nykyinen tilapäiseen tarpeeseen velanotto on perusteltua, ja varaa on ottaa enemmänkin velkaa talouskriisin hätäapuhoidoksi.Profiili ja vastaukset
Klaus Kulttihelsingin yliopistoEri mieltä8Profiili ja vastaukset
Timo KuosmanenAalto yliopiston kauppakorkeakouluEri mieltä8Julkisen talouden alijäämä on tässä tilanteessa väistämätön, toivottavasti koronakriisin lisäksi talouspolitiikalla ei aiheutettaisi enempää vahinkoa, Olisi tärkeätä, että tuottavimmat yritykset selviäisivät kriisin yli, mutta kaikkia yrityksiä ei voi eikä kannata pelastaa. Luova tuho on tärkeä osa markkinoiden dynamiikka ja yritystoimintaan sisältyy aina riskejä, jotka koronakriisin myötä ovat monen yrityksen kohdalla realisoituneet. Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Tomi KyyräValtion taloudellinen tutkimuskeskusVahvasti eri mieltä4Työttömyyden kasvun, konkurssien ja tuotantokapiseetin tuhoutumisen estäminen ovat erittäin tärkeitä toimia tässä tilanteessa, mutta ei välittämättä julkisen talouden alijäämästä. Alijäämän on syytä antaa kasvaa, mutta kyllä taloutta pitää pyrkiä tukemaan mahdollisimman tehoikkain keinoin ja siten välttää ylenpalttinen velkaantuminen. Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Teemu LyytikäinenValtion taloudellinen tutkimuskeskusEpävarma5Profiili ja vastaukset
Mika MailirantaEtla / Jyväskylän yliopistoSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Pauli MurtoAalto-yliopistoVahvasti samaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Niku MäättänenHelsingin yliopisto ja Helsinki GSESamaa mieltä5Julkisen talouden alijäämän tilapäinen kasvu koronakriisin yhteydessä kuuluu minusta järkevään talouspolitiikkaan. Sen ei kuitenkaan tarvitsisi estää tekemästä päätöksiä, joilla vahvistetaan julkista taloutta pidemmällä aikavälillä. Profiili ja vastaukset
Elias OikarinenOulun yliopistoSamaa mieltä5Toki yhtä lailla tärkeää on samalla suunnitella lähivuosina tarvittavia rakenteellisia muutoksia.Profiili ja vastaukset
Tapio PalokangasHelsingin yliopistoSamaa mieltä7Inhimillistä pääomaa tuhoutuu, jos ihmisiä joutuu työttömäksi ja yrityksiä ajautuu konkurssiin.Profiili ja vastaukset
Jukka PirttiläHelsingin yliopistoSamaa mieltä8Vuosi 2021 ei ole vielä oikea aika kiristää fipoa. Mutta se on oikea aika suunnitella kiristämistä joka toteutetaan tulevina vuosina. Profiili ja vastaukset
Matti PohjolaAalto-yliopisto kauppakorkeakouluSamaa mieltä8Kasvun puute on tällä hetkellä julkista velkaa suurempi ongelma. Suomella on vielä varaa velkaantua, koska velan kustannukset ovat historiallisen alhaiset eikä velan taso vielä kansainvälisesti verraten kovin korkea. Profiili ja vastaukset
Olli-Pekka RuuskanenPellervon taloustutkimusEri mieltä8Profiili ja vastaukset
Hannu SalonenTurun yliopistoSamaa mieltä8Profiili ja vastaukset
Matti SarvimäkiAalto-yliopiston kauppakorkeakouluEpävarma2Alijäämän merkittävä kasvu tässä tilanteessa perusteltua, mutta ei siitä alijäämästä kokonaan voi olla välittämättä (kysymys tämän suhteen vähän epämääräinen). Profiili ja vastaukset
Juha TervalaHelsingin yliopistoSamaa mieltä7Järkevä talouspolitiikka lieventää koronataantuman haitallisia vaikutuksia. Se kuitenkin pyrkii valitsemaan tehokkaimmat toimet, jotta vaikutukset käytettyä euroa kohden ovat suurimmat. Tehottomia toimia, joiden vaikutus käytettyä euroa kohden on pieni, ei pidä toteuttaa, koska ne kasvattavat julkista velkaa ilman suuria etuja. Tästä syystä julkisen alijäämän tarpeeton lisääminen ei ole missään nimessä järkevää.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Marko TerviöAalto-yliopistoSamaa mieltä5Työttömyyden kasvun ja konkurssien ym ja toisaalta julkistalouden alijäämästä molemmista pitää aina välittää. Nyt kun rokotevalo jo kajastaa tunnelin päästä niin kannattaa vielä hetken käyttää julkista rahaa yksityissektorinkin hätäapuun. Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Roope UusitaloHelsingin yliopistoSamaa mieltä6Profiili ja vastaukset
Hannu VartiainenHelsingin yliopistoSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Juuso VälimäkiAalto yliopiston kauppakorkeakouluSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Eva ÖsterbackaÅbo AkademiSamaa mieltä8Profiili ja vastaukset