Enemmistö (58 %) taloustieteilijästä katsoo, että julkisen talouden leikkaukset voivat tulla ajankohtaisiksi, mikäli työnsä aloittanut hallitus ei onnistu kohottamaan työllisyyttä. Kommenteissaan ekonomistit painottavat työllisyysasteen merkitystä julkisen talouden kestävyysvajeen hoidossa. Eri mieltä työllisyystavoitteiden ja julkisen talouden leikkausten kohtalonyhteydestä on neljäsosa (26 %) taloustieteilijöistä.

Kysymys: Jos Antti Rinteen hallitus ei onnistu kohottamaan työllisyyttä, julkisen talouden leikkaukset ovat perusteltuja.

VastaajaYliopisto/tutkimuslaitosVastausVarmuusKommenttiProfiili ja vastaukset
Petri BöckermanJyväskylän kauppakorkeakoulu / Työn ja talouden tutkimus LABOREEpävarmaProfiili ja vastaukset
Seppo HonkapohjaAalto Yliopiston KKKSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Ari HyytinenHankenEpävarma 7Profiili ja vastaukset
Edvard JohanssonÅbo AkademiSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Esa JokivuolleSuomen PankkiEi mielipidettä5Kysymyksessä olisi hyvä täsmentää mihin leikkauksia tulisi verrata, esim. suhteessa suunniteltuihin menoihin.Profiili ja vastaukset
Markus JänttiTukholman yliopistoEpävarma6Yleisellä tasolla mahdoton sanoa. Julkisia menoja on käytettävä harkiten tukemaan työllisyystavoitteita. Joissain tapauksissa se voi edellyttää leikkauksia, toisissa menojen kasvattamista.Profiili ja vastaukset
Aki KangasharjuElinkeinoelämän tutkimuslaitosVahvasti samaa mieltä9Kestävyysvaje on todellinen uhka.Profiili ja vastaukset
Vesa KanniainenHelsingin yliopistoEri mieltä 7Kysymys on huonosti formuloitu. Jos työmarkkinoilla ei tapahdu kehitystä (= työllisyysasteen nousu), joka helpottaa julkisen talouden menopaineita, tarvitaan julkisten menojen leikkauksia, mutta vain kohdennetuissa kohteissa. Kirjassamme ”Miten Suomi voidaan pelastaa” näitä kohteita olisivat olleet vain (i) eräät yritystuet ja (ii) työmarkkinajärjestöjen verosubventiosta luopuminen. Emme osoittaneet ymmärrystä heikossa asemassa olevien aseman heikentämiselle. Leikkauksia ei tarvita, jos Suomessa toteutetaan ne työmarkkinauudistukset, joihin Ruotsin, Tanskan ja Saksan esimerkkien perusteella olisi hyvät syyt olemassa.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Seppo KariVATTSamaa mieltä6Profiili ja vastaukset
Karlo KaukoSuomen PankkiSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Ilkka KiemaTyön ja talouden tutkimus LABOREEri mieltäProfiili ja vastaukset
Juha KilponenSuomen PankkiSamaa mieltä8Profiili ja vastaukset
Jarmo KontulainenEi mielipidettä5Profiili ja vastaukset
Iikka KorhonenSuomen PankkiSamaa mieltä7Jos työllisyysaste ei nouse, kestävyysvaje on hoidettava jotenkin.Profiili ja vastaukset
Tuomas KosonenValtion taloudellinen tutkimuskeskusEri mieltä8Sama vastaus kuin yllä, riippumatta heikkeneekö julkisen talouden tasapaino suhdanteiden tai riittämättömien toimien seurauksena, heikentyneestä tilanteesta ei automaattisesti seuraa tarve leikata, kun voi myös lisätä tuloja.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Timo KuosmanenTurun kauppakorkeakoulu, Turun yliopistoSamaa mieltä5Julkisen talouden kestävyys riippuu pitkällä aikavälillä hyvin vahvasti työllisyydestä.Profiili ja vastaukset
Tomi KyyräValtion taloudellinen tutkimuskeskusSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Markus LahtinenPTTEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Mika MailirantaTyön ja talouden tutkimus LABORE / Jyväskylän yliopistoSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Topi MiettinenSvenska HandelshögskolanEri mieltä7Kts. yllä. Jos Antti Rinteen hallitus ei onnistu nostamaan työllisyysastetta, pitää Antti Rinteen hallituksen muuttaa keinoja työllisyysasteen nostamiseksi ja tehdä rohkeampaa työllisyyspolitiikkaa.Profiili ja vastaukset
Niku MäättänenHelsingin yliopisto ja Helsinki GSESamaa mieltä6Väestön ikääntymisen vuoksi julkisia menoja on todennäköisesti lopulta leikattava ja/tai veroja korotettava jos työllisyyttä ei saada selvästi nousemaan nykytasosta.Profiili ja vastaukset
Elias OikarinenOulun yliopistoSamaa mieltä7Toki vielä parempaa on, jos rakenteelliset uudistukset (ilman leikkaustarvetta) olisivat tuolloin riittäviä valtiontalouden kannalta, mutta se lienee epärealistista.Profiili ja vastaukset
Tapio PalokangasHelsingin yliopistoEi mielipidettäEn ymmärrä kysymystä. Mikä on looginen yhteys?Profiili ja vastaukset
Tuomas PekkarinenVATTEri mieltäRiippuu suhdannetilanteesta. Kestävyysvajeeseen valmistautuminen ei ole pelkästään tämän hallituksen asia.Profiili ja vastaukset
Matti PohjolaAalto-yliopisto kauppakorkeakouluEri mieltä8Työllisyys ei voi olla ainoa kriteeri. Yhtä tärkeitä ovat tehtyjen työtuntien määrä ja tuottavuuden kehitys, jotka määrittävät kansantalouden potentiaalisen tuotannon kasvun.Profiili ja vastaukset
Olli-Pekka RuuskanenPellervon taloustutkimus, Vaasan yliopistoEri mieltä Profiili ja vastaukset
Hannu SalonenTurun yliopistoEri mieltä6Profiili ja vastaukset
Rune StenbackaSvenska handelshögskolanSamaa mieltä6Profiili ja vastaukset
Olli TahvonenHelsingin yliopistoEri mieltä 8Profiili ja vastaukset
Juha TervalaHelsingin yliopistoVahvasti samaa mieltä7Työllisyyden parantaminen ei ole ihmelääke julkisen talouden ongelmiin. Rinteen hallituksen pitäisi tehdä leikkaustoimia riippumatta työllisyyden kehittymisestä. Tosin leikkaustoimia tarvitaan sitä vähemmän, mitä enemmän työllisyys paranee.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Marko TerviöAalto-yliopistoEri mieltä8Profiili ja vastaukset
Janne TukiainenTurun yliopistoEri mieltä7Budjetissa on paljon turhia ja haitallisiakin menoja, joita olisi syytä leikata riippumatta työllisyydestä. Mutta leikkausten kytkeminen työllisyyteen ei ole järkevää, koska se on myötäsyklistä.Profiili ja vastaukset
Roope UusitaloHelsingin yliopistoSamaa mieltä6Voi osoittautua välttämättömäksi ainakin pitkällä aikaväliläProfiili ja vastaukset
Jari VainiomäkiTampereen yliopistoSamaa mieltä4Jos työllisyysaste ei pysyvästi ole riittävän korkea julkisen talouden pysyvien menojen rahoittamiseen, niin osana tasapainotusta voi tulla kysymykseen joidenkin menojen leikkaukset. Mutta myös tulopuoli tulee pitää mukana keinovalikoimassa.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Hannu VartiainenHelsingin yliopistoSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Juuso VälimäkiAalto yliopiston kauppakorkeakouluEri mieltäProfiili ja vastaukset